• Etusivu
  • Kasvillisuus

Huonekasvien lisäys

Rakentajan toimitus
Päivitetty 05.07.2022
20227_68804.jpg

(Kuva: Puutarha.net)

Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla. Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia.

Pistokkaat

Helpoin tapa huonekasvien monistamiseen on verson eri osista saatavien pistokkaiden juurrutus. Pistokkaat ovat täsmälleen emokasvin kaltaisia. Yleensä pistokkaat otetaan kukkimattomista ja nuputtomista oksista. Juurrutushormonin käyttö edistää hitaasti juurtuvien sekä herkästi mätänevien pistokkaiden juurtumista.

Kärki- eli latvapistokas voi olla pääverson tai sivuverson latvaosa. Versojen tulee olla vahvoja, elinvoimaisia ja terveitä. Pistokkaan sopiva pituus vaihtelee lajeittain, mutta yleensä pistokkaiksi otetaan noin 8 cm mittaiset varrenpalat. Pistokkaasta poistetaan alimmat lehdet, mutta siihen tulee jäädä vähintään kaksi lehteä.

Välipistokkaita otetaan köynnöstävistä kasveista, jotka eivät kehitä voimakasta latvaversoa. Köynnöksestä leikataan noin 8 cm mittaisia paloja, joista poistetaan alin lehti. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useampia alkuja, jotta taimesta tulisi tuuheampia.

Lehtipistokkaasta lisättävä kasvi on usein mehukassolukkoinen ja muodostaa ruusukkeen. Tavallisin lehtipistokkaista lisättävä kasvi on paavalinkukka eli saintpaulia. Pistokkaat leikataan emokasvista niin, että lehtiruoti jää mahdollisimman pitkäksi. Lehtiruoti upotetaan kokonaan multaan tai pitkäruotisen lehtipistokkaan voi juurruttaa vedessäkin. Lehtipistokkaan tyvelle kasvaa uusi taimi, joka voidaan irrottaa varovasti ja istuttaa omaan ruukkuunsa.

(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)

Pistokas laitetaan kostutettuun hiekan ja kasvuturpeen seokseen. Runsas lämpö, tasatuoreus, lievä aluslämpö ja sopivan valoisa paikka takaavat tasaisen ja nopean juurtumisen. Moni juurtuva pistokas tarvitsee korkean ilmankosteuden, joten ruukun päälle voi laittaa kirkkaan muovipussin, johon tehdään pieniä reikiä ilmanvaihdon turvaamiseksi.

Ohje

Ohje

Latvapistokkaista lisätään mm.:
Aralia, juoru, kiinanruusu, limoviikuna, muorinkukka, pelargoni…

Välipistokkaista lisätään mm.:
Kissus, kultaköynnös, muratti posliinikukka, tuliköynnös, tuoksuköynnös…

Lehtipistokkaista lisätään mm.:
Begonia, gloksinia, lehtikaktus, muorinkukka, paavalinkukka, soilikki…

Rönsytaimet

Joillekin huonekasveille kehittyy pitkiä versoja, joiden päihin kehittyy uusia pikkutaimia, eli rönsytaimia. Rönsytaimia muodostavia kasveja on helppo lisätä.

Pieniin ruukkuihin laitetaan kostutettua multaa ja ruukut laitetaan emotaimen viereen. Rönsyt työnnetään kevyesti multaan. Juurtumisen jälkeen rönsyt leikataan irti emostaan. Rönsyt voi myös juurruttaa ensin vesilasissa ja istuttaa ne vasta sitten. Tällöin on huolehdittava tasaisesta kosteudesta pistämällä vaikka muovipussi ilmavasti ruukun päälle.

(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Rönsyistä lisätään mm.:
Aaroninparta, aasinkorva, kuparilehti, muulinkorva, rönsylilja…

Jakaminen ja sivuversot

Yksinkertaisin tapa lisätä ruukkukasveja – ja uudistaa vanhoja – on jakaa ne useampaan osaan. Kasvi poistetaan ruukusta, etsitään sopiva jakamiskohta ja jaetaan käsin murtamalla. Kovakouraista repimistä on vältettävä, vaikka juuristo olisi vahva. Osalla kasveista jakamisen avuksi tarvitsee veitsen, mutta tällöinkin juurten tarpeetonta vioittamista on vältettävä.

Jokaisessa jakotaimessa tulee olla eläviä juuria, muutama terve lehti sekä vahva silmu. Jakotaimet istutetaan omiin ruukkuihinsa. Mullan kastelussa on oltava säästeliäs, jottei juuret mätäne. Jos lehdet pyrkivät nuutumaan, kannattaa niitä sumuttaa usein. Ruukkuja on hyvä pitää muutama päivä hieman sivussa auringosta, ettei liika valo ja lämpö vie liikaa voimia jakamisesta toipuvalle kasville.

Sivuversot kehittyvät emokasvin juureen. Ne irrotetaan terävällä veitsellä vasta sitten, kun ne ovat riittävän suuria, varsinkin jos niille kasvaa omat juuret. Verso istutetaan omaan ruukkuun, tuetaan tarvittaessa, ja sumutetaan usein.

Ohje

Ohje

Jakamalla lisätään mm.:
Anopinkieli ja anopinhammas, hienohelma, kliivia, malakanvehka, nukkumatti, viirivehka…

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton