Herkutellaan perunalla

Arkiruokana peruna toimii pikaruokana. Perunoiden kypsentäminen kokonaisina voi tuntua hankalalta, mitä se todellisuudessa ei ole. Perunoita saa pestyinä, jolloin ne ovat sellaisinaan valmiita kattilaan tai ne voi kuoria helposti, kunhan hankkii kunnon kuorimaveitsen. Höyrykattilassa tai vedessä voi kypsentää kerralla perunoita niin, että perunoita riittää monen päivän tarpeisiin: salaatteihin, voileiville, uuniruokiin ja kastikeruokien kanssa mikrossa kuumennettaviksi.

Kohta jo puolet suomalaistalouksista on yhden tai kahden hengen talouksia. Muutaman perunan keittäminen kattilassa voi tuntua turhalta, mutta kokeilepa yhdelle kokatessasi mikron käyttöä. Pistele pesty uuniperuna haarukalla ja kypsennä muutaman minuutin ajan mikroaaltouunissa. Lisäkkeeksi riittää esimerkiksi kermaviili, joka on maustettu ja täydennetty palvikinkulla tai savukalalla.

Koululaiset tarvitsevat iltapäiväksi välipalaa. Tähteeksi jääneet, keitetyt perunat maistuvat, kun niitä yhdistelee cocktailtikkuihin kirsikkatomaattien, kurkun ja paprikan kanssa. Pohjaksi voi lisätä palan ruisleipää. Kotimaiset Kasvikset ry:n nettikeittokirjasta löytyy televisiomainoksesta tuttu, supersuosittu Lohkoperunoiden ohje dippikastikkeineen. Nuoriso osaa nämä perunat valmistaa aivan itse.

Ruokaperuna tulee kauppoihin pääosin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Hämeestä ja Pirkanmaalta. Perunalajikkeet ovat yhteiseurooppalaisia. Tällä hetkellä perunaa viljellään noin 40 lajiketta. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvussa ovat olleet Nicola, Victoria, Rikea, Velox ja Rosamunda. Kasvuympäristön ansiosta kotimaisessa perunassa jäämäriskit ja nitraattipitoisuus ovat olemattoman niukat.

• * Vuonna 2005 suomalainen söi perunaa 62 kiloa. Kulutusluku on pysytellyt suunnilleen samassa viimeiset 15 vuotta. Suuri osa perunasta syödään ammattikeittiöiden valmistamana.
• Edellä mainitun tuoreen perunan lisäksi perunaa hankitaan kotitalouksiin perunajalosteina, muun muassa ranskanperunoina, lohkoperunoina, perunasoserakeina, pakastesuikaleina sekä kuivattuina perunasoseaineksina ja sipseinä.
• Perunan osuus vihannesostoista on kiloissa laskettuna 40 prosenttia. Euroissa perunan osuus kotitalouksien vihannesostoista on 16 prosenttia. Luvuista voi päätellä, että peruna on erittäin edullista kautta koko vuoden.
• Alle 7-vuotiaiden lasten perheissä perunoiden ostot ovat vähentyneet, muissa talouksissa kasvaneet. Kaikkein vähäisintä perunan kulutus on alle 35-vuotiaiden lapsettomissa talouksissa. Pääkaupunkiseudulla perunoiden osuus vihannesostoista on selkeästi pienempi kuin muualla Suomessa.
• Suomessa saadaan ammattimaisesti viljeltyä perunasatoa noin 750 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä noin kolmannes menee tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi. Loppu päätyy kuluttajan lautaselle yhä useammin ammattikeittiön kautta. Kaupoissa myytävän perunan laatu on kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti parantunut.
• Luomuperunaa viljeltiin viime vuonna noin 400 hehtaarin alueella. Kuluttajille tarjotun irto- ja pussiperunan lisäksi luomuperunaa tarvitaan luomuperunajauhoihin ja -hiutaleisiin. Tällainen luomuperunan jalostus on jokseenkin ainutlaatuista maailmassa.

väritunnisteen perunat ovat kiinteitä. Ne sopivat kaikkeen, mihin tarvitset kypsänä hyvin koossa pysyviä, kiinteitä perunoita kuten keittoihin, keitetyiksi perunoiksi, laatikoihin ja salaatteihin.

väritunniste kertoo, että perunat sopivat kaikkiin ruokiin ja keitetyiksi perunoiksi.

värikoodi kuuluu jauhoisille, helposti soseutuville perunoille, jotka sopivat perunasoseeseen, uuniperunoiksi ja leivontaan.