• Etusivu
  • Kasvillisuus

Narsissit ovat kevään airueita

Rakentajan toimitus
Julkaistu 30.05.2006Päivitetty 14.03.2024
20238_82825.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Isokukkaiset keltanarsissit koristavat pääsiäispöytiä ja monia pienikukkaisia narsisseja kasvatetaan kevättalven iloksi. Ne voi istuttaa keväämmällä avomaalle tai kukittaa uudelleen seuraavana vuonna, sillä esikäsiteltyjen sipuleiden hyötäminen kukkaan onnistuu helposti kotioloissakin. Muut sipulit ovat tarkoitettu ulos. Tarjolla on sekä luonnonlajeja että jalostettuja lajikkeita. Varhaisimmat narsissilajit puhkeavat kukkaan pari viikkoa lumien sulamisen jälkeen, myöhäisimmät vasta kesäkuun alussa.

Narsissit (Narcissus) ovat helppohoitoisia sipulikukkia, joiden kasvusto laajenee sivusipuleista. Lajin ja lajikkeen mukaan kukkavarressa voi olla yksi tai jopa 20 kukkaa. Keltaisissa, valkoisissa ja keltavalkoisissa kukissa on torvimainen lisäteriö ja ne tuoksuvat. Voimakkain tuoksu on vanhoilla lajikkeilla ja kerrannaiskukkaisilla muodoilla. Tylpähköt ja tasasoukat lehdet ovat kapeat. Tasetteja lukuunottamatta lajit ovat yleensä pitkäikaisiä ja talvenkestäviä. Narsissi sipuleineen on myrkyllinen.

Jaottelu

Narcissus

-sukuun kuuluu noin 50 eri lajia. Niiden lisäksi risteymiä ja muunnoksia on tuhansittain. Narsissien kasvatuksesta löytyy merkintöjä jo 300-luvulta eaa. Kaupallinen viljely ja jalostus alkoivat Euroopassa 1500-luvulla. Yleisimmät narsissilajit ja -lajikkeet ovat valkonarsissi

(N. poëticus)

, tähtinarsissi

(N. x incomparabilis)

, keltanarsissi eli pääsiäislilja

(N. pseudonarcissus)

ja tasetti eli sarjanarsissi

(N. tazetta)

. Royal Horticultural Societyn ylläpitämässä rekisterissä narsissit on jaettu 13 ryhmään kukan muodon mukaan.

  • Torvinarsissit
  • Suuritorviset narsissit
  • Pienitorviset narsissit
  • Kerrannaiskukkaiset narsissit
  • Orkideanarsissit
  • Syklaaminarsissit
  • Nunnannarsissit
  • Tasettinarsissit
  • Valkonarsissit
  • Virvanarsissit
  • Kaulus- ja perhosnarsissit
  • Luonnonvaraiset lajit ja niiden muunnokset
<p data-block-key="effxq">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Istutus ja hoito

Narsissit kannattaa istuttaa pensaiden tai puiden alle tai nurmikon reunamille. Ne viihtyvät valossa ja puolivarjossa, vettä läpäisevässä multamaassa. Kukinto kestää pisimpään puolivarjoisessa, ja varsinkin valkonarsissi viihtyy kosteassa ja multavassa maassa. Narsissit istutetaan alkusyksystä, syys-lokakuussa, noin 10 cm syvyyteen ja 5–10 cm välein. Jotta kukinnasta tulee näyttävää, istuta narsissit usean sipulin ryhmiksi.

Keväällä kuivaan aikaan kastellaan. Kukinnan jälkeen lehtien annetaan lakastua rauhassa, jotta sipulit saavat kerättyä voimaa seuraavaa kukintoa varten.

Narsissit tarvitsevat jakamista 3–5 vuoden välein. Liian tiheä kasvusto kaivetaan ylös lehtien lakastumisen jälkeen, sipulit lajitellaan koon mukaan ja istutetaan uusiksi ryhmiksi. Ulkoa sipuleita ei juurikaan kannata ottaa hyötöön, sillä yleensä kesän kuiviltaan säilytetyt sipulit nahistuvat melko varmasti ja ovat pilalla ennen syksyn istutusaikaa.

<p data-block-key="hui3k">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20238_82796.jpg
Hilkka ja mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes)
Hilkat ovat tyypillisiä kesäkasveja, joiden kauniskukkaiset lajikkeet vaihtelevat kooltaan, kasvutavaltaan ja kukiltaan. Se viihtyy huoneenlämmössä ja kasvatetaan joka kevät uudelleen.
20238_82784.jpg
Juorut (Tradescantia)
Juorut ovat alkujaan Amerikasta lähtöisin olevia luonnonkasveja. Nimensä suku on saanut vuonna 1638 kuolleen englantilaiselta John Tradescantilta, joka toimi Kaarle I:n ja Kaarle II:n hovipuutarhurina ja toimitti ensimmäiset suvun kasvit sekä joukon muita kasveja Eurooppaan. Suomessa useita juorulajeja kasvatetaan huonekasveina. Ne ovat nopeasti kasvavia ja helposti viihtyviä, kauniisti rönsyäviä ja runsaslehtisiä.
20238_82769.jpg
Muorinkukat (Peperomia)
Huonekasveina kasvatetaan lukuisia, toisistaan hyvinkin poikkeavia muorinkukkalajeja. Usemmiten ne ovat pieniä, ruusukkeellisia ja ruohovartisia mehikasveja, joiden puikelokukinnoissa on hyvin pienet kukat. Muorinkukat ovat kukin omalla tavallaan koristeellisia; joillakin väritys on mielenkiintoinen, toisilla lehden muoto on erikoinen tai se on uurteinen. Kaikki muorinkukat ovat kuitenkin helppohoitoisia.
20229_79585.jpg
Palmuvehka viihtyy missä vain!
Moni kasviharrastaja on hankkinut tämän kauniin ja sopeutuvaisen huonekasvin jo ennen kuin se oli saanut suomenkielisen nimensä. Palmuvehka tunnettiin pitkään tieteellisen nimensä mukaisesti Zamioculcas-nimisenä. Huonekasvina vehkakasveihin kuuluva palmuvehka on tuttavuus, joka on kasvattanut tasaisesti suosiotaan 1990-luvulta lähtien.Tämä Itä-Afrikasta lähtöisin oleva, kiiltävälehtinen, helppohoitoinen, kestävä, näyttävä ja joka paikkaan sopeutuva huonekasvi on vakiinnuttanut paikkansa monenlaisissa sisustuksissa; niin kodeissa kuin julkisissa tiloissakin.
20152_42281.jpg
Anopin ikkunalla: Sineraaria
(Pericallis x hybrida) / (Sececio pericallis)Väriloistossaan vertaistaan hakee sineraaria kukkiessaan- kaamoksen keskellä valaisevat sen värit kirkkaat ja raikkaat koko kodin hehkullaan!
20236_82301.jpg
Viikon kysymys: Voiko jäniksen jyrsimän puun pelastaa?
Jänis on jyrsinyt kuoren noin 50 cm korkeudelta ympäri runkoa. Voiko millään keinoin puun pelastaa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton