• Etusivu
  • Kasvillisuus

Saniaiset puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.07.2022
20227_79137.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Lajikirjo on kuitenkin laaja, joten eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja toiset kelluvina vesikasveinakin.

Saniaiset tuottavat itiöitä ja niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu, johon kuuluu kaksi vaihetta. Maavarsi, joka on joskus maanalainen, imee ravinteita ja ankkuroi kasvin maahan. Saniaisilla on yksisirkkaisten kasvien tapaan hajajuuret pääjuuren sijaan.

Sanikkakasveihin (Pteridaceae) kuuluvat saniaisten lisäksi myös kortteet ja muut itiökasvit, jotka eivät kuki vaan lisääntyvät itiöistä. Puutarhakasveiksi saniaisia voi lisätä, kuten muitakin perennoja, jakamalla kasvustoja tai ottamalla talteen emokasvin lähellä kasvavia pikkutaimia. Saniaisia voi lisätä myös itiöistä, mutta itäminen on hyvin hidasta.

Saniaiset puutarhassa

Metsän siimeksessä viihtyvät alvejuuret, hiirenportaat ja kotkansiivet kasvavat ravinteikkaassa puutarhamaassa usein roteviksi ja reheviksi. Näille kasveille tulee kuitenkin löytää myös puutarhasta varjoisat ja tuoreet kasvupaikat; vaikkapa alppiruusujen seurasta. Arat saniaiset talvehtivat paremmin kasvaessaan vettä läpäisevässä maaperässä. Saniaisia kannattaa suosia puutarhassa, sillä ne ovat hyvin monimuotoisia ja niillä on mitä mainioin sopeutumiskyky. Esimerkiksi hyvin koristeellinen soreahiirenporras sopii mainiosti puutarhaan ja nahkealehtiset metsäalvejuuret säilyttävät lehtensä myös talven yli. Kotimaisten luonnonsaniaistemme ohella esimerkiksi Virosta tuodut lajit menestyvät melko hyvin myös Suomessa.

Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
  • Alvejuuret(Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen(Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin(Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.
Ohje

Ohje

Istuta puutarhaasi saniainen

  • Alvejuuret(Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen(Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin(Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.

Saniaisten seuraksi?

Alppiruusujen ja atsaleojen

ohella saniaisten seuraan varjoisalle paikalle sopivat esimerkiksi

kielokki

(

Uvularia

),

sinikämmen

(

Glaucidium

),

sudenmarja

(

Paris quadrifolia

),

katvio

(

Kirengeshoma

),

varjorikko

(

Saxifraga umbrosa

),

isorikko

(

Saxifraga hostii

) ja

kalkkimaariankämmekkä

(

Dactylorhiza fuchsii

).

Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)
Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)

Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta ja juttuseuraa Keskustelupalstalta.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202110_72957.jpg
Syksyn seurusteluruokaa salaateista
Tukevalehtinen roomansalaatti, aromiltaan pähkinää ja retiisiä muistuttava rucola, tammenlehtisalaatti, vihreät ja punaiset lollo-salaatit ja erilaiset rapeutensa hyvin säilyttävät salaatit kuuluvat syyskauteen. Ne ovat hyvä valinta varsinkin, kun kootaan ruokaisia salaatteja, joihin yhdistetään kuumia aineksia.
20232_47211.jpg
Syksyllä on hyvä aika istuttaa lisää kasveja puutarhaan
Syksy on hyvää istutusaikaa, koska syksyllä ilmankosteus on suuri eikä helle enää rasita kasveja. Syksyllä myös sataa luontaisesti enemmän kuin kesällä. Näin istutuksia tarvitsee kastella vähemmän kuin kuivaan aikaan. Astia- ja paakkutaimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Kärhöjen, jaloruusujen, atsaleojen ja muiden talvenarkojen kasvien istutus siirretään mielellään kevääseen, jotta ne ehtivät juurtua kunnolla ennen maan jäätymistä.
20237_72022.jpg
Makoisat luumut ja kirsikat: nauti tuoreena tai säilö
Herkuttele tuoreilla luumuilla ja kirsikoilla. Käytä ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa tai säilö talven varalle.Luumuista, sen alalajista kriikunasta ja kirsikoista kannattaa valmistaa erilaisia hilloja, marmeladeja ja mehuja piristämään pimeää talvea. Jos satoa tulee runsaasti, voi hedelmiä myös pakastaa sopivina annoksina.– Poista hedelmistä kivet ja käytä tuoreen tavoin leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa. Jos tiedät keittäväsi niistä myöhemmin mehua, voit pakastaa ne kokonaisina, matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista neuvoo.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20221_75480.jpg
Villiinny viherkatoista!
Viherkatoista on saatavilla monenlaista hyötyä ja huvia. Hulevesien hallintaan kuuluu osana sadeveden pidättäminen jo katoilla. Viherkattojen avulla voidaan pienentää valuntahuippuja, koska valunta viivästyy ja kokonaissadannasta jopa kaksi kolmasosaa pidättyy veden imeytyessä viherkattoon ja haihtuessa siitä takaisin ilmaan. Kukoistava Ketokaton suunnittelun tueksi on julkaistu uusi ohjeistus.
20101_19785.jpg
Kylvöastioissa on valinnanvaraa
Taimikasvatukseen on tarjolla runsaasti erilaisia valmiita kylvölaatikoita ja -ruukkuja. Osa on muovisia, osa valmistettu maatuvasta turpeesta. Toki taimikasvatus onnistuu tavallisessa muoviastiassa tai styroxlaatikossakin. Astian kanneksi on hyvä laittaa kelmua tai joku läpinäkyvä levy. Kanteen tiivistyvä vesi poistetaan aika ajoin. Astian voi myös laittaa muovipussiin, joka suljetaan ja johon tehdään ilmareikiä. Kannellisessa altakasteluruukustossa saadaan kosteusolot pysymään kaikkein tasaisimpana. Tasainen kosteus onkin erittäin tärkeää, koska kuivahtaneet pikkutaimet eivät yleensä selviä.Jotkut siemenet itävät pimeässä (esim. kurpitsa), joten kylvöksen peitoksi voi laittaa vaikka sanomalehden. Nyrkkisääntönä on, että siementen päälle tulee vain siemenen koon verran multaa, hiekkaa, tai perliittiä. Pieniä siemeniä ei aina peitetä ollenkaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton