Puutarhan kasveista kysyttyä

1. Voiko havupuun siirtää ja jos voi, niin milloin? Puu on n. 160 cm korkea ja kasvanut samassa paikassa 3 vuotta. Tellu

– Havupuita, kuten muitakin puutarhan kasveja, voi siirtää toiseen kasvupaikkaan. Paras ajankohta on kasvin ollessa lepotilassa; eli ennen kasvun alkamista. Juuripaakku tulisi saada kaivettua maasta mahdollisimman vähän sitä rikkoen. Tee lapiolla kehä kuusen ympärille hieman oksanpäiden ulkopuolelle. Paina lapionmitan syvyyteen ja nostele juuripaakkua varovasti samalla puuta kiertäen. Jatka, kunnes puun juuripaakku on selkeästi irronnut kasvualustastaan. Nosta puu juuripaakkuineen tarttumalla rungosta läheltä maanpintaa, siirrä kottikärryihin ja kuljeta uuteen, valmiiksi kaivettuun ja kunnostettuun kasvupaikkaansa. Poista istuttaessasi juuripaakussa mahdollisesti olevat rikkakasvit juurineen. Kastele hyvin.

2. Voiko kuusiaidan viereen perustaa kukkapenkkiä? Syökö kuusiaita kaiken ravinnon? Minkälaiset kukat / kasvit käyvät tällaiseen paikkaan? Aurinkoinen piha, noin 2 m korkea kuusiaita, jossa alimmat oksat noin 50 cm korkeudessa. Ritu

– Pintajuuristen kuusien luo kaivaminen voi olla hankalaa – ja ravinteista tulee tosiaan helposti kilpailua. Lisäksi on kukkapenkkiä perustaessa ja sen paikkaa miettiessä otettava huomioon kuusiaidan lopullinen leveys sekä sen leikkaamiseen tarvittava tila. Yksi vaihtoehto olisi korottaa kasvualustaa vaikkapa turveharkoilla tai muurikivillä; kuusi kyllä kestää vaikkapa n. 40 cm pinnankorotuksen! Näin saa lisää istutussyvyyttä, eivätkä istutukset tulevaisuudessakaan joudu kilpailemaan kuusen kanssa. Laita vielä suodatinkangas pohjalle ennen uutta multatäyttöä.

Kaikki pienet angervot (Spiraea sp.) sopivat hyvin kuusen seuraksi; esimerkiksi valkeakukalliset näyttävät aina raikkailta vihreää vasten. Periaatteessa voit suunnitella korotettuun kukkaryhmään miltei minkälaisen ryhmän vain. Kuusista voi myös karsia hieman alaoksia, jolloin vapautuu lisää valoa uusille kasveille.

Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

3. Kestääkö syksyllä istutettu tavallinen metsäkuusi kevätauringon säteet vai pitäisikö se suojata? Kuuseen kurkottaja

– Kevätaurinko käynnistää ikivihreiden kasvien haihduttamisen, vaikka juuret jäisestä maasta eivät vielä saisikaan uutta vettä haihdutetun tilalle. Tämä saattaa johtaa etenkin nuoren kasvin kuivumiseen. Vastaistutetulla taimella (etenkin avojuurisena siirretyllä) juuret ovat usein vielä melko pienet ja mahdollisesti siirrosta hieman vaurioituneet, joten suojaaminen kevätaurinkoa vastaan kannattaa kyllä – oli kyseessä sitten tavallinen metsäkuusi tai jalostetumpi laji.

Lue lisää kevätsuojauksesta

4. Tuijan istuttamisesta. Mihin kannattaa istuttaa? Varjoisaan, aurinkoon? Kuinka nopeasti kasvavat niin sanotusti aidaksi? Mikä tuija sopii parhaiten aidaksi? Mitä muita pensaskasveja voisi ajatella aidaksi? Kuinka hoito? Pitääkö leikata ja kuinka usein ja mihin vuodenaikaan paras? Kastelu alussa? Minkälainen maa on paras…? piperpeukalo

– Tuijista saat mainiosti kasvatettua joko leikattavan tai vapaasti kasvavan aidan. Ne pitävät tuoreesta maasta ja viihtyvät parhaiten hieman varjoisammassa paikassa. Aurinkoisemmallakin paikalla ne menestyvät, mikäli maan kosteusolot ovat otolliset ja taimet on ensimmäisten keväiden ajan suojattu paahteelta. Tuijien kasvunopeus riippuu pitkälti kasvuolosuhteista, mutta vauhtiin päästessään ne kasvattavat kesän aikana yli 20 cm:n versoja. Tuijaa leikataan keväisin kuten kuusiaitaakin.

Mikä tahansa tuijalajike sopii aidaksi. Lajikkeen valintaan vaikuttaa haluttu lopputulos sekä aidan hoitoon varattava aika. Kanadantuijan ja jättituijan kasvutapa on ilmava (pidetään siistinä säännöllisin leikkauksin), kartiotuijan ja timanttituijan kasvu taas huomattavasti tiiviimpää ja niiden kasvukorkeus jää myös matalammaksi (voi kasvattaa leikkaamatta). Kapeasta pilarituijasta saa kapeaa aitaa leikkaamatta. Pallotuija on nimensä mukaisesti pallon mallinen ja jää noin metrin korkuiseksi. Eli haluatteko leikattavaa, yhden lajin havuaitaa vai kiinnostaisiko vapaasti kasvava, useamman lajin aidanne? Eri vaihtoehtoja pensasaidaksi on lukuisia. Tutustu kasvuvyöhykkeelläsi menestyviin lajeihin.

Lue lisää: Olisiko tuijasta aidaksi?

5. Mikä on oikea aika leikata pihasyreeni? Ja mikä on oikea oppinen tapa leikata pihasyreeniä, jos tarkoituksena ei ole leikata sitä maan tasalle vaan lähinnä lyhentää liian pitkäksi venähtänyttä aitaa? Pihasyreenin leikkaus

– Pihasyreeniä leikataan nyt keväällä ennen kasvukauden alkamista. Alasleikkausta ei syreenille suositellakaan, vaan sitä uudistetaan poistamalla vanhimpia oksia säännöllisin väliajoin. Käy siis syreeniaidanteesi läpi ja poista siitä vanhimpia versoja sahaamalla ne maata myöten kokonaan pois. Voit tarvittaessa lyhentää hieman jäljelle jäävää kasvustoa ja poistaa liian kaukana kasvavia juuriversoja (leikkaa maata myöten pois). Muista kuitenkin versoja siistiessäsi, että syreenit kukkivat edellisen vuoden versoilla ja liian kova leikkaus vie helposti tämän kevään kukinnan mennessään.

6. Naapurin rajalle pitäisi saada miehenkorkuinen näkösuoja (ja saa olla kauniskin). Aitakasvia tulisi n. 50 metrin matka. Mikä kasvaisi, kun täyttömaa rakennuspaikalla on soraa/hiekkaa ja päällä 10 cm multaa? Mä

– Raja-aidanteen kasvattamiseksi tulee ainakin kasvualustan parantamiseen panostaa. Koska kyseessä on noinkin pitkä matka, niin suosittelen tilaamaan kaivurin paikalle ja kaivamaan kasvualustan lisäämiseksi kunnon, yhtämittaisen ojanteen, jonka täytätte perusmaan ja ravinteikkaan puutarhamullan sekoituksella. Puut tarvitsevat nimittäin 80–100 cm paksuisen kasvualustan, pienet puut ja kookkaat pensaat 60–80 cm, pensaat ja isot perennat 50 cm ja keskikokoisetkin perennat 30–40 cm. Vain kivikkokasveille riittää 10–20 cm:n paksuinen multakerros.

Hyvän näkösuojan voi toteuttaa yhdestä lajista tai sen voi suunnitella näyttäväksi, polveilevaksi ja monilajiseksi kokonaisuudeksi. Riippuu pitkälti sijaintinne kasvuvyöhykkeestä, paikan muista kasvuolosuhteista, omista makumieltymyksistänne sekä käytettävissä olevista resursseista minkälaisen aidanteen rajallenne toteutatte. Siihen voi mainiosti yhdistää vaikka puita ja kookkaita pensaita. Esimerkiksi leikattava havuaita, vapaasti kasvava ja kukkiva isotuomipihlaja- tai syreeniaidanne – tai miltä kuulostaisi pensasangervoaidanne, johon korkeutta antaa säännöllisin välimatkoin istutetut, kauniina kukkivat koristeomenapuut tai kirsikkapuut. Mitäpä jos pyytäisitte pihasuunnittelijan konsultointikäynnille? Yhdelläkin käynnillä saisitte varmasti hyviä ehdotuksia ja ajatuksia rajallenne!

Lue lisää: Lehtipensasaidat ja –aidanteet

Puutarha.net on tulvillaan tietoa kasveista ja puutarhan hoitotöistä.

Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.
Voit esittää myös oman kysymyksesi!

Mielenkiintoista luettavaa löydät myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta!