Viherkasvit valloittavat

Tutustu tarkemmin helppoihin viherkasveihin!


Aaroninparta (Saxifraga stolonifera)


Aaroninparta on koristeellinen amppelikasvi. Sen lehdet ovat pyöreät, tummanvihreät ja nukkapintaiset. Lehdet ovat myös vaalean kirjavat ja alaosasta punaiset. Kasvilla on valkoiset kukkaset, joissa kaksi suurinta lehteä roikkuvat pujoparranomaisesti. Aaroninparta viihtyy valoissa paikassa mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaahteessa. Talvella kasvia voi pitää myös viileässä. (12-15 astetta). Se pitää tasaisesta kosteudesta. Lannoittaa voisi kahden viikon välein. Aaroninpartaa voi myös itse lisätä monistamalla kasvia rönsytaimista. Tällöin paljon pieniä taimia istutetaan sopivan kokoiseen ruukkuun.


 

Amppelikaisla (Scirpus cernuus)


Amppelikaisla on kotoisin Etelä-Afrikasta ja Madagaskarista. Kasvi on edukseen amppelissa, riippuvan kasvutapansa vuoksi. 25-30 cm pituiset korret ovat langanohuet ja niiden latvoihin muodostuu kesällä ruskeat 1/2 cm pituiset tähkät.

Kasvi viihtyy valossa ja puolivarjoisassa paikassa. Tavallinen huoneenlämpö on sopiva. Koska amppelikaisla on luonnonoloissa kosteikkojen kasvi, sitä kastellaan ja suihkutetaan runsaasti. Kastele niin että vettä jää aluslautaselle, kun se on kuivunut kastele uudelleen. Lannoitetaan kasvukauden aikana kerran viikossa.
 
Istutetaan uudelleen keväällä runsaasti kevytsoraa sisältävään multaan. Voidaan tällöin leikata 3-4 cm lyhyiseksi. Lisätään jakamalla keväisin.


Hienohelma (Asparagus densiflorus 'Sprengeri')


Hienohelmalla on pienet, kalvomaisiksi surkastuneet lehdet. Kukat ovat kellomaisia ja pieniä, vaaleita ja vihertäviä. Hienohelman kukista kehittyy punaisia pieniä marjoja. Versoissa on pieniä piikkejä. Hienohelmaa käytetään mm. kukkakimppujen vihreyttäjänä.

Hienohelma tarvitsee paljon valoa mutta ei kuitenkaan viihdy aivan suorassa auringon paisteessa. Kasvi viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, kasvukauden aikana lämpöä saisi olla jopa 25 astetta. Talvella kasvia ei saisi kastella runsaasti mutta keväällä ja kesällä se vaatii runsaasti vettä ja lannoitusta. Hienohelma sopii hyvin amppelikasviksi.


 

Ihmepensas eli ''krootoni'' (Codiaeum variegatum var. pictum)


Ihmepensaalla on kirjavat, kovat ja kiiltävät lehdet. Kasvi on erittäin värikäs. Jos ihmepensaan saa menestymään, niin se on kaunis huonekasvi.

Ihmepensas viihtyy valoisassa paikassa. Juuripaakun olisi hyvä olla kosteana kasvukaudella. Kasvi pitää suihkuttelusta. Se ei viihdy suorassa auringonpaisteessa, kylmässä eikä vedossa. Jos ihmepensas tykkää olostaan, se kasvaa kookkaaksi, jopa muutaman metrin korkuiseksi. Ihmepensaan kiusana ovat usein punkit.

 

Jukat (Yucca)


Rungollinen jukka eli palmulilja kuuluu Agaavekasveihin. Lyhytvartisen ja vähän haaroittuvan varren päässä on lehtitöyhtö. Tummanvihreät lehdet ovat nahkeat, karheareunaiset ja pehmeäkärkiset. Jukka voi kukkiakin kellanvalkein kukin, mutta se on Suomessa harvinaista. Ruukkukasvin voi saada kukkimaan, jos sen antaa olla kesän ulkona ja muun ajan vuodesta kasvihuoneessa. Jukkapalmu pitää valosta. Huoneenlämpö riittää, talvella pitää kuitenkin viileämmästä. Sitä ei kannata kastella liikaa. Kasvi pitää myös suihkuttamisesta. Talvella jukkapalmua kastellaan niukasti. Keväällä, maalis-huhtikuussa, aloitetaan lannoitus ja runsaampi kastelu. Istutetaan uuteen ruukkuun 2-3 vuoden välein keväällä.

Pitkäksi venyneestä kasvista voi katkaista lehtiruusukkeen ja juurruttaa sen uudestaan. Tällöin kasvista ei kuitenkaan tule rungollista. Myös rungon pätkät voi juurruttaa, mutta niiden päät tulee vahata. Niiden kasvuunlähtö voi kestää kauankin.

 

Juorut (Tradescantia)


Juoru on helppo kasvatettava. Sen lehdet ovat kauniin kirjavia. Juorujen kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukat ovat melko vaatimattomia. Juoru on kaunis amppelissa. Juoru ei vaadi paljoa hoitoa ja se on todella nopeakasvuinen. Se pitää kuitenkin säännöllisestä kosteudesta. Vihreälehtiset juorut viihtyvät itä- ja pohjoisikkunalla, kun taas kirjavalehtiset viihtyvät eteläikkunalla.

  
 

Jättipeikonlehti (Monstera deliciosa)


Jättipeikonlehti on suosittu huonekasvi. Se kasvaa kookkaaksi. Nuoren peikonlehden lehdet ovat ehyet mutta myöhemmin ne liuskoittuvat. Kasvin ollessa nuori sille kehittyy ilmajuuria, jotka on hyvä laittaa multaan, jotta kasvi saisi helpommin vettä. Peikonlehti ei ole kovin tarkka valon suhteen. Ainoastaan oikein aurinkoisessa paikassa se ei viihdy. Kasvia olisi hyvä lannoittaa viikoittain.

Peikonlehden kukka on vihreä puikelo. Sitä ympäröi valkea suojuslehti. Tropiikissa puikelosta kehittyy herkullinen hedelmä. Peikonlehteä voi juurruttaa latvasta.

 

Kirjolehdet (Caladium)


Kirjolehdet viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Kirjolehti kuuluu vehkakasveihin. Kasvilla on pitkät lehtiruodit ja kookkaat lehdet. Kirjolehti on hieman vaikeahoitoinen. Se viihtyy kosteassa ja lämpimässä. Kirjolehteä voi käyttää tilapäiskasvina. Kirjolehden mukulan voi onnistua saamaan monivuotiseksi. Kasvia lannoitetaan laimealla ravinneliuoksella.

  
 

Kissus (Cissus)


Kissuksen eli varjoköynnöksen lajeja tunnetaan 350 lajia. Suosituimpia lajeja huonekasveinamme ovat kuningaskissus Cissus rhombifolia sekä ellinkissus Cissus rhombifolia 'Ellen Danica'.

Kissukset viihtyvät amppelissa, ikkunalla, eivät kuitenkaan aivan suorassa auringonpaisteessa. Kissus viihtyy parhaiten itä- tai pohjoisikkunalla. Kissukset ovat nopeakasvuisia ja peittäviä. Jos on tarvis, versoja voi kissukselta leikata. Kissuksen lepoaikana, talvella, kastelua tulisi vähentää huomattavasti. Myös lämpötilan tulisi talvella olla alhaisempi. Kissus ei siedä vetoa eikä myöskään suuria lämpötilan vaihteluita. Multa saisi olla kalkkipitoista. Kissusta voidaan lisätä pistokkaista ja se juurtuu helposti vedessäkin.

 
siroliuska-araliat
siroliuska-araliat

Liuska-araliat (Schefflera)


Schefflera-sukuun kuuluu 200 lajia. Laji on kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta. Liuska-araliat ovat suorarunkoisia ja harvalehtisiä pieniä puita. Sen lehdet ovat kiiltävät ja sormilehdykkäiset. Jättiliuska-aralia eli sädearalia Schefflera actinophylla, siroliuska-aralia Schefflera arboricola ja huppuliuska-aralia Schefflera pueckleri ovat tavallisimmat liuska-araliat.

Jättiliuska-aralia eli sädearalia soveltuu hyvin huonekasviksi ja vihersisustukseen. Se on nopeakasvuinen. Kasvi muodostaa varren joka ei juurikaan haaraannu. Se viihtyy valoisissa auloissa, mutta ei siedä vetoa. Kookkaat yksilöt viihtyvät ainoastaan kasvihuoneessa.

Liuska-araliat viihtyvät hajavalossa ja suoraa auringonpaistetta ne sietävät vain kasvihuoneessa. Kirjavalehtiset vaativat enemmän valoa. Sopiva lämpötila kasville on 18-20 astetta. Jos lämpötila on liian korkea, voivat kilpikirvat vioittaa kasveja.
 
Toukokuun lopulla kasvin voi siirtää ulos, puutarhaan. Jos ruukku on sangon kokoinen, kasvi voi kasvaa kattoon asti.

Tasainen ja runsas kastelu on kasville hyväksi, mutta multa ei saa olla silti liian märkää. Lannoitetaan ympäri vuoden. Sydäntalvella lannoittamisessa voi pitää parin viikon paussin. Huhtikuussa on kasvin mullanvaihdon aika. Mullaksi sopii hyvin kompostimulta. Kasvia lisätään siemenistä. Liuska-aralian kannattaa ostaa keväällä, jotta se ehtisi sopeutua asuinhuoneolosuhteisiin ennen syksyä.


(Euroopan)muratti (Hedera helix)


Muratti kasvaa Aasiassa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sitä voi löytää ulkokasvina jopa Ruotsista ja Norjasta. Huonekasvina muratti viihtyy hyvin amppelissa.

Muratti viihtyy parhaiten varjoisassa tai puolivarjoisassa paikassa. Kirjavalehtiset muratit vaativat enemmän valoa. Talvella, kasvin lepokauden aikana, lämpötila saisi olla niinkin alhainen kuin 5-15 astetta. Lepokauden aikana kasvia kastellaan niukasti, mutta keväästä syksyyn kastelun tulisi olla tasaista (juuripaakku pidetään tasaisen kosteana).

Murattia lisätään pistokkaista. Pistokkaita kannattaa laittaa enemmän yhteen ruukkuun (5-6), jotta kasvista tulisi tuuhea. Pistokkaat olisi hyvä latvoa.

 

Sulkasaniaiset (Nephrolepis)


Sulkasaniainen on suosituin saniaisemme jo vuosikymmenten takaa. Sulkasaniainen on trooppisten ja subtrooppisten metsien kasvi. Sulkasaniaisen lehdet ovat vaaleanvihreät, pitkäruotiset ja syväliuskaiset.

Kaarisulkasaniainen Nephrolepis exaltata kasvaa luonnossa kaikkialla tropiikissa. Luonnossa kasvaessaan se on isokoinen. Sen huonekasvilajikkeet pysyvät normaalin kokoisina. Lajikkeita ovat mm. 'Rooseweltii Pluomosa' sekä 'Teddy Junior'.

Sulkasaniainen on helppo hoitoinen. Se tyytyy vähäänkin valoon, mutta ei siedä vetoa eikä siirtelyä eikä suoraa auringonpaistettakaan. Kasville riittää tavallinen huoneenlämpö. Juuripaakkua ei koskaan saa päästää kuivumaan. Altakasteluruukku olisi paras vaihtoehto. Kasvia lannoitetaan parhaan kasvun aikana. Multa olisi hyvä vaihtaa keväisin. Ruukkua voisi myös isontaa mullanvaihdon yhteydessä.

Kasvia voidaan monistaa rönsytaimista. Sulkasaniaisen kiusana ovat usein kilpikirvat. Kirvoja voidaan ennakkotorjua suihkuttamalla Albolineum-liuosta.

  
 

Traakkipuut (Dracaena)


Traakki- eli lohikäärmepuun sukuun kuuluu useita kymmeniä lajeja. Suvun esiintymisaluetta on trooppinen- ja subtrooppinen Aasia ja Afrikka. Luonnossa ne kasvavat suuriksi puiksi. Kaikki muut lajit paitsi Kanariantraakkipuu viihtyvät puolivarjoisessa paikassa.

Kasvun aikana kasvi viihtyy lämpöisessä (23-25 astetta). Kirjavalehtiset lajit vaativat runsaasti vettä. Niitä olisi myös hyvä sumutella.

Kasvukauden aikana annetaan lannoitetta pari kertaa kuussa. Lohikäärmepuut viihtyvät hyvin sellaisessa mullassa, jossa on hiekan ja kevytsoran sekoitusta.

Vanhoja puita voidaan leikata. Kasvia voidaan juurruttaa latvasta. Ilmajuurrutustakin kannattaa kokeilla. Lohikäärmepuiden vihollisia ovat punkit, kilpikirvat ja ripsiäiset.

  
 

Viikunat (Ficus)


Viikuna eli fiikus on vanha, suosittu huonekasvi. Sukuun kuuluu yli 2000 lajia. Aitoviikunaa on viljelty jo 6000 vuotta sitten sen hedelmien takia. Viikunoita, jotka soveltuvat huonekasveiksi, on noin kymmenen kappaletta. Viikunat voivat kasvaa hyvin korkeiksi (jopa 3-7 m). Fiikus on suosittu kasvi esimerkiksi julkisten tilojen sisustamisessa.

Fiikus viihtyy runsaassa hajavalossa, mutta vähäinen auringonvalokaan ei ole pahitteeksi sille. Normaali huoneenlämpö, mutta talvella ei saisi olla liian lämmintä, koska silloin ne varistavat lehtiään. Myöskään vedosta kasvi ei pidä. Sitä ei saisi pitää kylmällä lattialla eikä vetoisen ikkunan vieressä.

Fiikuksen kastelun kanssa täytyy olla erittäin tarkkana. Sen multaa ei saa koskaan päästää kokonaan kuivumaan. Myöskin liiallinen kastelu voi tappaa sen juuret. Kastelujen välillä mullan pinnan olisi parasta antaa kuivahtaa. Kasvukaudella olisi hyvä lannoittaa fiikusta joka viikko.

Fiikuksen mullan voi vaihtaa keväällä. Kompostimulta olisi parasta. Kaikki Fiikuksen lajit viihtyvät pienessä ruukussa. Fiikuksen lehtiä olisi hyvä pyyhkiä joskus märällä rätillä. Nuorta fiikusta ei saa pyyhkiä. Lehdille voidaan pyyhkimisen jälkeen suihkuttaa lehtikiiltoa. Silloin kasvi ei pölyynny niin helposti ja kasvin oma väri korostuu kauniisti.

Kasvia voidaan lisätä pistokkaista. Pistokkaat leikataan keväällä pois ja niistä pyyhitään pois maitiaisneste. Sitten ne laitetaan juurtumaan haaleaan veteen. Pistokkaiden juurtuminen vedessä käy nopeasti, mutta mullassa hieman hitaammin. Pienissä ruukuissa juurtuminen kestää noin kuukauden.

Kilpikirvat ja villakilpikirvat ovat viikunoiden tuholaisia.

 Ficus deltoidea - pilleriviikuna
Ficus deltoidea - pilleriviikuna
Ficus benjamina - limoviikuna
Ficus benjamina - limoviikuna
 
 

Sirovuoripalmu (Chamaedorea elegans)


Sirovuoripalmu on kotoisin Meksikosta. Vuoripalmut ovat suosittuja huonekasveja. Se on kaunis, hentokasvuinen palmu. Vuoripalmulla on vaaleat kukat, jotka muistuttavat mimoosaa.

Kesällä kasvia tulisi pitää tasaisen kosteana kun taas talvella kastelun tulisi olla niukkaa. Se viihtyy niin valoisassa kuin varjoisassakin paikassa. Vuoripalmu menestyy myös aivan kuivassa huoneilmassa, mutta silloin sitä olisi hyvä suihkutella. Lannoitetta olisi hyvä antaa kasvun aikana joka toinen viikko. Mullanvaihdon olisi hyvä suorittaa kerran vuodessa. Kasvi viihtyy parhaiten pienessä ruukussa. Kuohkea, hiekkapitoinen multa olisi parasta. Vuoripalmun tuholaisista mainittakoon kilpikirvat ja punkit.

Lisää huonekasveja löydät Kasvikortistosta.

Biolan -huonekasvilannoitteet



 
 
Julkaistu
4.1.2013
Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy