Viljavuustutkimus

Kasveja tarkkailemalla voi niiden hyvinvoinnista tehdä johtopäätöksiä. Tarkkaa tietoa maan ravinnetilasta halutessaan voi teettää maa-analyysin. Analyysin avulla selviää luotettavasti puutarhan maan ravinne- ja pH-tila. Lisäksi maa-analyysi antaa tiedon maalajista ja multavuudesta. Tutkittavaksi lähetettävät näytteet otetaan kasviryhmittäin. Kasvimaasta kannattaa ottaa oma näyte, samoin marjatarhan mullasta. Viljavuustutkimuksen voi teettää myös nurmikon tai koristekasvien istutuspaikan kasvualustasta.

Näytteen voi ottaa vanhemmankin istutusalueen maasta, tosin lannoitusvirheiden korjaaminen on hankalampaa, kun maata ei voida enää perusteellisesti sekoittaa. Näytteen ottoa varten tarvitaan lapio tai maanäytteenottokaira. Kairalla näytteen otto käy nopeasti ja kevyemmin kuin lapiolla. Kairalla on kotipuutarhassa kuitenkin vähän käyttöä, joten sen hankinta tuskin on kannattavaa, ellei hanki sitä naapureiden kanssa yhteiseksi. Näytteiden sekoittamista varten tarvitaan puhdas ämpäri. Varaston nurkasta löytyvää lannoiteämpäriä ei kannata käyttää ilman huolellista puhdistusta. Pohjalle jääneet lannoiterakeet voivat muuttaa analyysituloksia.

Kotipuutarhassa riittää yksi maanäyte 20 m2 kohti. Maanäyte viljavuustutkimusta varten kerätään useasta osanäytteestä. Eri puolilta aluetta otetaan 10 osanäytettä. Näyte otetaan lapiolla kaivetun kasvukerroksen syvyisen kuopan reunasta. Maanäytteet kerätään ämpäriin ja sekoitetaan keskenään. Tästä massasta otetaan analysoitavaksi lähetettävä näyte.

Näytteistä tutkitaan maalaji, maan multavuus, pH, maan johtoluku (ilmaisee maan suolaväkevyyttä eli ravinnetilaa yhdellä luvulla) ja eri ravinteiden määrät. Typen määrää näytteestä ei tutkita ilman erillistä pyyntöä. Typpi on hyvin herkkää huuhtoutumaan sadevesien ja lumien sulamisesta syntyviin vesiin, joten syksyllä otetusta näytteestä analysoitu typpimäärä ei todennäköisesti pidä enää keväällä paikkaansa.

Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödyntämällä voi suunnitella maanparannusta, kalkitusta ja lannoittamista.