Puutarhan syystoimia

Huolella tehdyt syystyöt varmistavat puutarhan seuraavan kasvukauden onnistumisen. Syksy on puutarhanhoidon tärkeimpiä ajanjaksoja: nyt luodaan tulevan kevään kasvun onnistumisen edellytykset. Onkin syytä luottaa syksyyn mainiona istutussesonkina. Aurinko ei paahda taimia uuvuksiin, ja lyhenevät ja viilenevät päivät sekä kosteaa maa varmistavat hyvän kasvuunlähdön.

Vaikka pitkä kesä ja syksyn sadonkorjuu olisivatkin vieneet kotipuutarhurilta tältä vuodelta suurimman innostuksen puutarhanhoitoon, kannattaa myös puutarhan syksyiset hoitotyöt tehdä huolellisesti. Kiitos tästä vaivannäöstä on taatusti nähtävissä seuraavana keväänä. Kevään ja alkukesän ylioppilas- ja rippijuhlat saavat näyttävät puitteet, kun perennat ja pensaat on kevään sijasta istutettu jo edellisenä syksynä.

Kesän vaihtuessa syksyyn voi puutarhuri jo kääntää katseensa ensi kevättä kohti. Syksy on hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja pihaan. Taimia on tarjolla hyvä valikoima – ja usein myös edullisesti. Nyt kannattaa kysyä myös niitä kasvilajeja, jotka keväällä ehtivät loppua.

Lehtipuita ja pensaita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Etelässä maa on sula yleensä marraskuulle asti ja pohjoisemmassa lokakuun puoliväliin. Havukasveille ja perennoille on hyvä juurtuminen ennen talvea erityisen tärkeätä, joten ne on syytä istuttaa viimeistään syyskuun puolenvälin tienoilla.

Arkojen kasvien, menestymisensä äärirajoilla olevien sekä jaloruusujen, kärhöjen ja alppiruusujen istuttaminen kannattaa jättää kevääseen. Maa kunnostetaan ennen istutusta samalla tavalla kuin keväälläkin. Useimmat puutarhakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on 6.0-6.5. Maan pH-luvun saa selville teettämällä maa-analyysin.

Syksyllä istutettaessa lannoitetaan vähätyppisillä tai typettömillä lannoitteilla. Voimakas typpilannoitus ylläpitää kasvua ja hidastaa kasvin tuleentumista eli talvilepoon siirtymistä. Istutuskuoppa pensaita varten kaivetaan 40 - 80 cm syvyiseksi ja puita varten 60 - 120 cm syvyiseksi.

Savisella pihamaalla on syytä parantaa maata. Savista maata voi parantaa sekoittamalla maahan hiekkaa. Maanparannusaineet sekoitetaan isommalle alalle kuin istutuskuopan alueelle. Vain istutuskuoppaan sekoitettaessa voi käydä niin, että kasvi ei lähdekään kunnolla kasvamaan, juurten pysytellessä paremmassa maassa istutuskuopan alueella.

Jos keväällä on tarkoitus perustaa uusi nurmikko, on maanparannustyöt hyvä aloittaa jo syksyllä lannoituksella ja kalkitusmuokkauksella. Näin voidaan varmistaa aikainen kylvö ja tasainen itämistulos vielä kevätkosteuden ollessa maassa. Keväällä kylvettävä nurmikko voidaan lannoittaa jo syksyllä fosforia ja kaliumia sisältävällä PK-syyslannoitteella.

Nurmikon voi perustaa vielä myöhään syksylläkin siirtonurmella.

Kaikki puutarhan syyssiivouksessa kertynyt terve kasvujäte kannattaa kompostoida. Komposti käännetään vielä ennen talven tuloa ilmavaksi.

Puutarhaa kalkittaessa on hyvä huomioida joidenkin kasvien, mm. alppiruusun, pensasmustikan ja havujen huono kalkinsietokyky.

Yksivuotisia kukkia lannoitetaan kukinnan jatkamiseksi aivan pakkasten tuloon saakka. Muiden kasvien syyslannoitus edistää kasvien talvenkestävyyttä, tulevan kevään silmujen muodostusta sekä varmistaa kasvun nopean käynnistymisen seuraavana keväänä. Fosfori (P) parantaa kukka-aiheiden muodostumista ja kalium (K) pakkasenkestävyyttä alentamalla solunesteen jäätymispistettä. Syyslannoite tulisi levittää elokuun puolivälin jälkeen, kun satokausi on päättynyt. Samaa syyslannoitetta voidaan käyttää koko puutarhaan; ruusupenkeille, nurmikolle, mansikka- ja kasvimaalle, marjapensaille ja puille.

Kasvimaa käännetään myöhäissyksyllä lapiolla mahdollisimman syvältä. Maa saa jäädä "krouvin" näköiseksi kasoiksi. Näin syksyn sateiden vesi pääsee imeytymään maahan ja pakkanen pääsee kunnolla parantamaan maan mururakennetta.

Vihannekset, hedelmät ja marjat kasvavat elo-syyskuussa ehkä eniten verrattuna koko kasvukauteen. Vaikka monet puutarhan tuotteet pyritään keräämään talteen varhaisessa vaiheessa, kannattaa talvisäilytykseen siirrettävät vihannekset pitää maassa mahdollisimman pitkään niiden säilyvyyden parantamiseksi. Mm. purjon, lantun ja mustajuuren sadonkorjuuta voi viivästyttää ensipakkasiin asti. Sen sijaan kylmänarkojen vihannesten (kurkku, kurpitsa) päälle voi levittää harson auttamaan viimeisten yksilöiden kypsymistä.

Perennojen kypsiä siemeniä kannattaa myös kerätä. Ne voi istuttaa saman tien suoraan maahan tai ruukkuihin, jotka upotetaan multaan tai laitetaan pihalle suojaisaan paikkaan. Nimilappua ei kannata unohtaa, jotta keväällä tietää, mitä mistäkin kohdasta pitäisi nousta.


C-vitamiinipitoista syötävää pimeneviin iltoihin

Ruusunmarjoista kannattaa valmistaa herkullista ja terveellistä keittoa tai kiisseliä. Marjoja voi säilöä myös talven varalle soseuttamalla tai kuivaamalla marjat. Käytä vioittuneet marjat heti ja valitse säilöntään vain ehjiä ja puhtaita marjoja. Säilö pestyt marjat siementen poistamisen jälkeen haluamallasi tavalla.


Louhisaaren juoma

Valmista maistuvaa ja raikasta juomaa mustaherukanlehdistä:
3 sitruunaa
n. 500g sokeria
5l tuoreita mustaherukanlehtiä
6l vettä
¼ tl hiivaa
Huuhtele mustaherukanlehdet. Pese ja kuori sitruunat. Poista sitruunoista valkoinen osa ja viipaloi. Lisää sankoon lehdet, sitruunat ja sokeri. Kiehauta puolet vedestä ja kaada sankoon aineiden päälle. Anna jäähtyä pari tuntia ja lisää loppu vesi. Kun neste on kädenlämpöistä, lisää hiiva liotettuna pieneen nestetilkkaan. Anna seistä n. 1vrk. Siivilöi juoma pulloihin ja pidä kylmässä noin viikko. Juoma on valmis nautittavaksi.