• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perennojen syyskylvö

Syksy on hyvä aika kylvää perennojen siemeniä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.11.2007Päivitetty 24.08.2021
20218_72067.jpg

Pioni (kuva: Pixabay)

Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!

Siementen kylväminen syksyllä muistuttaa kasvien omaa, itsenäistä tapaa lisääntyä. Syksyllä voidaankin kylvää lähes kaikkia perennalajeja. Erityisen hyvä ajankohta se on etenkin lajeille, joiden siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen.

Kylmäkäsittelyn tarvitsevat monivuotiset kasvit voidaan kylvää jo syys-lokakuussa. Talvi murtaa luonnollisella tavalla siemenen levon ja itäminen käynnistyy heti seuraavana keväänä.

Siemenet, jotka pystyvät itämään heti (ilman kylmäkäsittelyä) kylvetään vasta juuri ennen talven tuloa; jo kylmettyneeseen maahan, ilmojen selkeästi viilennyttyä. Näin estetään nopeasti itävien kasvien siementen taimettuminen (pienet taimet ovat kylmänarkoja ja herkkiä paleltumaan talvella), mutta varmistetaan nopea kasvuunlähtö heti keväällä!

Ohje

Ohje

Erityisen kiitollisia syyskylvettäviä ovat pionit, paratiisililja, jouluruusut, kevätruusuleinikki, lumikki, kiurunkannus, kullerot, ukonhatut, esikotja särkynytsydän. Niiden siementen itävyys nimittäin heikkenee kevääseen mennessä, joten ne kannattaakin kylvää heti siementen kypsyttyä.

Lueteltujen kasvien siemenet vaativat yleensä lämmintä noin 4-6 viikkoa (osa jopa 3 kk) ja sen jälkeen kylmän jakson itääkseen. Kylvettäessä nämä siemenet heinä-/elokuussa ulos, ne ehtivät saada tarvitsemansa lämpökäsittelyn ennen talven tarjoamaa kylmäkäsittelyä. Siemenet itävät seuraavana (tai sitä seuraavana) vuonna kylvöstä.

Jouluruusu (kuva: Pixabay)
Jouluruusu (kuva: Pixabay)

Kylvä kummulle, merkkaa ja peittele

Syyskylvöt voi tehdä kylvöastioihin tai suoraan kasvupaikalleen. Varmista kohopenkin avulla ettei sade- ja sulamisvedet jää kylvösten päälle makaamaan. Hyvä kasvualusta on multavaa ja hiekkapitoista eli ilmavaa.

Siemenet on hyvä kylvää harvakseltaan riveihin ja ne kannattaa muistin avuksi myös merkitä (helpottaa kummasti keväällä penkin siistimistä, kun erottaa siementaimet). Suuremmat siemenet (mm. iirikset, mooseksenpalavapensas) peitetään reilun sentin maakerroksella ja pienemmille riittää ohut peitto. Jos syksy on kuiva, niin kylvöstä kannattaa kastella säännöllisesti. Ennen maan jäätymistä kylvökset on hyvä suojata kasvuharsolla ja ohuella lehti-/havukerroksella.

Keväällä maan lämmetessä lehti- ja havukerrokset poistetaan, mutta harson voi vielä pitää pienten suojana. Nopeimmat itävät pian - hitaimpia voi joutua odottamaan viikkokausia (saattavat vaatia toisenkin kylmäkauden). Kärsivällisyys kuitenkin yleensä palkitaan runsaalla määrällä pieniä, terhakoita taimia. Siemenlisäys on hyvä ja ehdottomasti edullisin tapa lisätä puutarhan kasvivalikoimaa. Yleensä ne itse kasvatetut kukat ja kasvit ovat huomattavasti upeampia ja rakkaampia, kuin kaupasta ostetut.

Akileija (kuva: Pixabay)
Akileija (kuva: Pixabay)

Ps. On hyvä piirtää paperille kartta kylvöksistään ja merkitä siihen myös kylvettyjen kasvien nimet. Keväällä ei välttämättä enää muista lajikkeita ja siemenpussitkin ovat saattaneet kadota.

Pari sanaa siemenistä ja niiden itämisestä

Siemenestä kasvattaminen on suvullista lisäämistäeli siemenen kehittymiseen tarvitaan aina pölytys ja hedelmöitys. Näin uudessa kasviyksilössä on molempien vanhempien perintötekijöitä uutena yhdistelmänä eli siemenistä kasvaneet kasvit eivät ole täysin toistensa kaltaisia. Risteytysjalostuksella tuotetut F1-siemenet ovat perimältään identtisiä. Niissä kasvin hyviä ominaisuuksia on yleensä pystytty varmistamaan ja vahvistamaan.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Vettäsaadessaan kuivunut siemen imee kosteutta, ja turpoaminen alkaa (eloton tapahtuma). Kaikki siemenet turpoavat, kun vesi tunkeutuu kuivan siemenkuoren läpi siemenen sisälle ja rikkoo sen. Turvonnut alkio alkaa erittää gibberelliiniä (vain elävissä siemenissä), joka johtaa varastoravintoa hajottavien entsyymien erittymiseen. Pilkottu varastoravinto (sokerit, aminohapot jne.) siirtyy alkion kasvusolukkoon ja mahdollistaa kasvun. Vettä tarvitaan edelleen runsaasti, jotta solujen laajentumiseen tarvittava nestejännitys saavutetaan. Toisaalta liika kosteus saattaa estää siemenen hapensaannin ja täten estää itämisen. Kolmas tärkeä tekijä on riittävä lämpötila. Eri kasvilajien itämislämpötilat vaihtelevat suuresti, ja monet kasvit itävät nopeimmin, kun yölämpötila on 10-15 astetta päivälämpötilaa alempi.

Lue lisää siemenistä ja niiden käsittelystä

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20224_77859.jpg
Pihasuunnitelma maksaa itsensä takaisin
Pihasuunnitelman voi tehdä itse tai siihen voi palkata ammattilaisen. Jos ammattiapu tuntuu uudisrakentajasta tarpeelliselta, kannattaa pihasuunnittelijaan ottaa yhteyttä heti tontin hankinnan jälkeen. Olemassa olevan pihan uudistajan taas kannattaa miettiä rauhassa ainakin yhden kesän yli, ja kirjata ylös mitä uutta pihaansa kaipaa ja mitä sieltä todella haluaa pois.
20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.Siemenkylvöistä kohonneet pienet taimet siirretään valoisalle ikkunalle – puutarhassakin päästään pian aloittelemaan kevättöitä.Tervetuloa maaliskuu – tervetuloa kevät ja aurinko!
20233_24934.jpg
Näin leikkaat puutarhassa
Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.
Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20239_60083.jpg
Maukas marja-aronia <i>(Aronia Prunifolia-ryhmä)</i>
Aroniatovat erinomaisia monikäyttökasveja. Ne sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää. Alkukesää ne koristavat valkoisella, miedosti tuoksuvalla huiskilokukinnallaan ja kiiltävällä, tummanvihreällä lehdistöllään. Aroniat ovat kuitenkin komeimmillaan syksyllä, kun lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa.
20237_79193.jpg
Elokuun vinkit
Lomakausi lähestyy monilla loppuaan ja pian palaavat myös koululaiset ja opiskelijat luokkahuoneisiinsa. Elokuu on viimeinen kesäkuukautemme, mutta onneksi se on kuitenkin myös toiseksi lämpimin. Vielä on siis kesää jäljellä!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton