Hyötypuutarhasta ruokapöytään


Hyötykasvitarhan toteuttaminen edellyttää hieman suunnittelua. Ensin kannattaa arvioida realistisesti, onko harrasteelle riittävästi aikaa. Puuhaa riittää koko kesäksi, mutta työhuiput sijoittuvat kevääseen ja loppusyksyyn. Lisäksi kasvuolot ja kasvukauden sää vaikuttavat paljon siihen, miten helppoa kunkin kasvin hoito on. Lajivalinnalla ja esikasvatusta hyödyntämällä voidaan perustaa kasvimaa, josta saadaan satoa keväästä talven alkuun.
 
kuukausi kylvö sisälle (tai lavaan) kylvö avomaalle sadonkorjuu
helmikuu paprika   hyödetty salaattisikuri
  lamopinaatti    
  latva-artisokka    
maaliskuu munakoiso   hyödetty salaattisikuri
  paprika    
  tomaatti    
  purjo    
  sellerit    
huhtikuu tomaatti pinaattihierakka mustajuuri
  kaalit mustajuuri piparjuuri
  keräsalaatti palsternakka palsternakka
  amerikansalaatti    
  lehtisalaatti    
  lamopinaatti    
toukokuu avomaankurkku silpo- ja ydinherneet raparperi
  kesäkurpitsa sokeriherne maa-artisokka
  kurpitsa härkäpapu  
  maissi vihersipuli  
  kiinankaali salaatit  
  salaatit salaattisikuri  
    pinaattihierakka  
    pinaatti  
    mangoldi  
    juurikasvit  
kesäkuu kiinankaali pavut raparperi
    avomaankurkku vihersipuli
    sokerimaissi keräsalaatti
    vuonankaali lehtisalaatti
    endiivi pinaattihierakka
    salaatit pinaatti
    juurikasvit retiisi
    kyssäkaali retikka
      varhaisperuna
      kukkakaali
heinäkuu   kiinankaali herneet
    vuonankaali härkäpapu
    pinaatti kesäkurpitsa
    retiisi paprika
    salaattifenkoli tomaatti
      varhaisperuna
      kukkakaali
      parsakaali
      kyssäkaali
      valkokaali
      vihersipuli
      keräsalaatti
      amerikansalaatti
      lehtisalaatti
      nauris
      porkkana
      punajuurikas
      leikkoselleri
      lamopinaatti
      mangoldi
elokuu     herneet
      pavut
      avomaankurkku
      kurpitsat
      kesäkurpitsa
      salaattifenkoli
      sokerimaissi
      munakoiso
      paprika
      tomaatti
      varhaisperuna
      talviperuna
      kaalit
      sipulit
      purjo
      salaatit
      pinaattihierakka
      pinaatti
      lamopinaatti
      mangoldi
      juurikasvit
      sellerit
      latva-artisokka
syyskuu     herneet
      avomaankurkku
      kurpitsat
      salaattifenkoli
      sokerimaissi
      munakoiso
      paprika
      tomaatti
      talviperuna
      kaalit
      sipulit
      purjo
      salaatit
      sidesalaatti
      endiivi
      vuonankaali
      pinaattihierakka
      pinaatti
      lamopinaatti
      mangoldi
      juurikasvit
      latva-artisokka
lokakuu   (jäätyneeseen maahan): kaalit
    porkkana kiinankaali
    palsternakka purjo
    persilja vuonankaali
      mangoldi
      mustajuuri
      palsternakka
marraskuu     vuonankaali
(jos ei ole kovia pakkasia):     lehtikaali
      purjo
      mustajuuri
      palsternakka
      maa-artisokka
      salaattisikuri hyötöön

Kasvualustan maalaji on syytä tunnistaa, sillä maan laatu vaikuttaa kasvien kasvuun, hoitotöihin sekä maan muokkaamiseen. Maalajia voi arvioida itse sormituntumalla: kädessä pyöriteltävä savimaa on tahraavaa ja se muovautuu helposti ohueksi pötköksi. Hiesu taas on jauhoisempaa, hieman tahraavaa ja murenee muovailtaessa. Hiekkahiukkaset sen sijaan ovat kookkaita, eikä hiekkaa voi muovata.


Kasvukauden alkaessa


Kasvimaan kunnostus aloitetaan varhain keväällä, kun maan pinta on kuivahtanut niin, ettei se enää takerru työvälineisiin. Syksyllä käännetty maa kuohkeutetaan keväällä talikolla. Jos syysmuokkausta ei ole tehty tai aloitetaan uutta viljelyä, maan pintakerros muokataan keväällä ja siihen levitetään maanparannusaineita. Muokattu maa tasoitetaan ja paakut pienennetään, rikkakasvien juuret ja kivet poistetaan haravalla. Tärkeää on saada maan pintakerros kuohkeaksi. Puutarhakasvien kasvualustan pitäisi olla noin 20-40 cm vahvuinen. Hyvässä maassa on sopivassa suhteessa eloperäistä ja kivennäisainetta, ilmaa sekä vettä.


Itäminen


Itäminen onnistuu kosteassa ja lämpimässä maassa: jos kylvöt tehdään ajoissa, on maa vielä talven jäljiltä kevätkostea. Kasvit säilyvät siemeninä yli talven ja jopa monien vuosien ajan. Itäminen alkaa, kun siemeneen pääsee vettä ja on riittävän lämmintä.

Laji Minimi Ihannelämpö
Palsternakka 2 18
Pinaatti 2 21
Salaatti 2 24
Sipuli 2 24
Keräkaali 5 29
Kukkakaali 5 27
Lanttu 5 29
Lehtiselleri 5      21
Mangoldi 5 29
Persilja 5 24
Porkkana 5 27
Punajuuri 5 29
Retiisi 5 29
Maissi 5 35
Parsa 10 24
Tomaatti 10 29
Kesäkurpitsa 10 35
Kurkku 16 35
Kurpitsa 16 35
Munakoiso 16 29
Paprika 16 29
Pavut 16 27


Kylväminen

Kasvipenkit voivat olla noin metrin levyiset ja väleihin jätetään vähintään 30 cm leveät käytävät. Pienet siemenet sirotellaan kylvövakoon, kookkaammat siemenet voidaan kylvää lopullisiin kasvuetäisyyksiin. Pienempien siementen kylvörivit harvennetaan myöhemmin. Rivit peitetään kylvövaon reunoille nousseella mullalla. Rivien päähän merkitään mitä lajia on kylvetty.
 
Taimettumisen jälkeen maan pinta voidaan kattaa ruohosilpulla tai muulla eloperäisellä katteella ehkäisemisemään rikkakasvien kasvua sekä parantamaan lämpö- ja kosteusoloja.


Lisää hyötykasveista



 
Julkaistu
21.1.2013




Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy