Pihasuunnitteluun kuuluu useita erilaisia vaiheita, joiden soisi alkavan jo tonttia hankittaessa ja talon paikkaa suunnitellessa. Maaston muotoilut, tontin kuivatus sekä kaikki pihan toiminnot kannattaa miettiä mahdollisimman tarkkaan, jotta sopivilla rakenne- ja sijoitusratkaisuilla saadaan helpotettua pihaelämän arkea. Kasvivalintojen puntarointi onkin sitten helpompaa ja usein myös mieluisampaa. Suunnittelu lähtee aina omistajan tarpeista – ja vähän haaveistakin.
Olemassa olevan kasvillisuuden arviointi
Uudella tontilla talon paikkaa suunnittelevan rakentajan huomio kiinnittyy helposti paikan kasvillisuuteen. Korkeat männyt, kaunis pihakuusi tai sirot, valkorunkoiset koivut kannattaakin rekisteröidä – ja mahdollisuuksien mukaan myös säilyttää. Valitettavan usein tontilta kaadetaan automaattisesti kaikki puut, ja sitten pihan rakentamisen yhteydessä tuskaillaan pienten ostotaimien kanssa, kun näkösuojaa ei tahdo kasvaa riittävän nopeasti. Jos omaan silmään ei luota tai ei tunne olemassa olevien kasvien vaatimuksia, voi kutsua
pihasuunnittelijan avuksi valitsemaan säilytettävät kasvit ja opastamaan myös niiden rakennusaikaisessa suojaamisessa.
Maaston muotoilu, kastelu ja kuivatus
Maaston muotoilulla rakennetaan pihaan tasoeroja tai tasoitetaan niitä, ja pengertämällä saadaan jopa lisää käyttökelpoisia neliöitä. Muotoiluilla voidaan häivyttää ikäviä näkymiä tai nostaa joidenkin tärkeiden kohteiden huomioarvoa. Kallistuksilla tyypillisesti myös ohjataan
sadevesien valumista haluttuihin suuntiin ja kohtiin, pois rakennuksen läheltä ja oleskelualueilta. Myös tontin kulkuväylät sanelevat maaston muotoilutarpeita ja –mahdollisuuksia.
Maaston uudelleenmuotoilun suunnittelua varten olemassa olevan maaston korot kannattaa mitata ja piirtää korkeuskäyrästöksi asemakaavaan. Kuivatusta tai pintavesien keräämistä varten on tunnettava erilaiset maalajit sekä niiden läpäisevyys.
Tontin rajaaminen ja näkösuojat
Oman tontin rajat voidaan osoittaa erilaisilla
aidoilla, kasvillisuusvyöhykkeillä tai
pensasaidoilla. Kaavoitetulla alueella voi olla määräyksiä, jotka pitää selvittää ennen aidantolppien pystytystä. Oman tontin puolelle näkösuojaksi voi istuttaa haluamiaan kasveja, mutta naapurin puolelle haitaksi asti ulottuvat juuret ja oksat on naapuri oikeutettu poistamaan. Kannattaa siis keskustella asiasta naapurienkin kanssa, ettei jälkikäteen synny turhia
riitatilanteita.
Kaikki kasvit eivät muutenkaan sovellu siistiksi aidaksi vaan leviävät hallitsemattomaksi pöheiköksi, joten valintaan on syytä uhrata hieman aikaa – eikä juosta edullisimman taimitarjouksen perässä. Kustannuksia sen sijaan voi säästää pääsemällä rajanaapurin kanssa yhteisymmärrykseen aidasta ja jakaa rakentamisesta syntyvät kustannukset sekä hoitotyöt.
Kiinteät rakenteet
Pihalle tarvitaan usein pyörä- ja jätekatos, jopa kesäkeittiö tai säilytysvaja, ja erilaiset
muuriratkaisut tai verhoillut istutusaltaat, köynnöstuet ja pergolat luovat pihaan helposti ryhtiä ja näyttävyyttä. Niiden pitää sopia päärakennuksen tyyliin, eikä niiden sijoittaminenkaan aina ole aivan yksinkertaista. Myös
postilaatikolle voi suunnitella kauniin katoksen. Pihasuunnittelijalta voi pyytää apua myös näiden rakenteiden suunnitteluun.
Kasvihuone mahdollistaa arempien ja pidempää kasvukautta vaativien kasvien kasvatuksen. Sen sijoituspaikan on oltava lämmin ja valoisa. Automaattisesti, lämpötilan mukaan avautuvat tuuletusluukut ovat lähes välttämättömät.
Kulkuväylät ja vapaa tila
Pihan kulkuväylät pinnoitetaan usein automaattisesti
betonikivillä. Kestävä ja muodoiltaan mielenkiintoisempi
luonnonkivi tai perinteinen
sorakäytävä voivat olla mainioita vaihtoehtoja. Myös asfaltti on paikassaan toimiva ja helppohoitoinen pohja.
Pihan tilanjaossa on syytä ottaa huomioon myös runsaslumiset talvet: Kulkuväyliltä pois kolattu lumi pitää saada mahtumaan omalle pihalle sellaiseen paikkaan, ettei se aiheuta harmia kasveille eikä vaikeuta pihassa liikkumista.
Valaistus
Suomen kesä ei juuri keinovaloa tarvitse, mutta aikainen kevät ja etenkin myöhäinen syksy ja sysipimeä talvi kaipaavat
valaistusta. Se on tärkeää turvallisen kulkemisen ja viihtyisyyden kannalta.
Uuden talon suunnitelmiin kannattaa sisällyttää myös pihan
valaistussuunnitelma, joka voi kuulua osana pihasuunnitelmaan. Näin jo rakennusvaiheessa - eli muiden sähkötöiden yhteydessä - voidaan tehdä tarvittavat putkitukset ja kaapeloinnit, ja säästytään myöhemmin turhalta nurmikon auki repimiseltä.
Oleskelualue ja katseenkiinnittäjiä
Oleskelualueen viihtyvyyteen ja toimivuuteen kannattaa panostaa.
Terassin koko kannattaa pohtia tarkkaan: liian pieni ei toimi ja liian suuri vie huomiota ja tilaa muulta pihalta. Pöytäryhmän ja
grillin pitää mahtua terassille ongelmitta. Eikä grillin optimaalisin paikka ole aivan oven tai ikkunan vieressä.
Lasitettu terassi on lähes ylellisyyttä: siellä voi vilvoitella saunan jälkeen, ihastella syysmyrskyn riehumista ja vaikka talvettaa viileää vaativat huonekasvit ja pakkasta vieroksuvat pihan kasvit.
Pieni vesiaihe solisevan äänen kera luo mukavaa tunnelmaa, ja
valokate terassin lekottelualueen yllä antaa suojaa niin paahtavalta auringolta kuin sadekuuroiltakin. Lepotuolin pehmusteet voi mainiosti unohtaa ulos...
Hyvinvoivat
kasvit kruunaavat oleskelualueen, pehmentävät rakenteita ja tuottavat mielihyvää jo pelkällä kauneudellaan. Moni saa myös syvää tyydytystä hoitaessaan kasveja: kiireetön puuhastelu, kasvin tarkastelu aivan läheltä, niiden houkuttelemat perhoset ja jopa hajuaistia kutkuttavat tuoksu voivat olla terapiaa parhaimmillaan. Oleskelualueelle ja sen tuntumaan valitaan ne kaikkein miellyttävimmät kasvit – kaikkein kauneimpiin ruukkuihin tai istutusalueisiin.
Tilaa leikkiä ja pelata
Leikkialueen paikan määrää yleensä lapsen ikä - ja keittiön ikkunoiden sijainti. Suotavaa on, että myös oleskelualueelta näkee hiekkalaatikolle tai keinuille.
Lasten puutarha poikkeaa hieman ehkä aikuisten toiveista?
Iso ja tasainen nurmikenttä on lähes kaikkien lapsiperheiden toiveissa. Se pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauas olohuoneen suurista ikkunoista. Ei ole aivan samantekevää, minkälaisista nurmikonsiemenistä pihanurmi
kylvetään: yksi sekoitus sopii varjoisampaan paikkaan, toinen on kulutuksenkestoltaan parempi. Älä säästä väärässä paikassa ja osta sitä halvinta pussia…
Siirtonurmesta saadaan heti pieniä varpaita kestävä, tuuhea ja rikkaruohoton nurmikko. Pohjatyöt pitää kuitenkin tehdä aivan yhtä huolellisesti kuin kylvönurmikonkin kohdalla.