• Etusivu
  • Kasvillisuus

Parvekkeen hoitotyöt

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.05.2006Päivitetty 26.03.2013
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg

eli mitä parvekepuutarhurin tulisi muistaa:

Suunnittelu
Parvekkeen istutusten suunnittelussa voi miettiä samoja asioita kuin pihankin suunnittelussa. Eli mitä parvekkeella halutaan tehdä, mitä siellä halutaan kasvattaa, paljonko näihin toimintoihin tarvitaan tilaa. Sijoitetaanko sinne oleskeluryhmä, leikkivätkö lapset parvekkeella, toivotaanko satoa vai kukkaloistoa, käytetäänkö vain kesäkukkia vai kasvatetaanko myös monivuotisia kasveja? Jokainen parvekepuutarhuri käyttää - ja täyttää - tilan omalla tavallaan. Parvekkeesta saa oivan oleskelupaikan, hienon hyötypuutarhan ja vaikka villin viidakon; miten vain haluaa!

Ruukut
Monivuotiset kasvit istutetaan parvekkeelle isoihin ruukkuihin tai astioihin. Olisi hyvä, jos kasvatusastiassa olisi pyörät alla tai erilliset siirreltävät alustat, niin astian siirtely esimerkiksi parveketta siivotessa olisi helpompaa. Talvea vastaan parvekkeella säilytettävät ruukut suojataan styroxilla ja peitetään harsolla tai pakkaspeitteellä - astia voidaan lisäksi vuorata jo kasvin istutusvaiheessa kuplamuovilla. Multatilan pitäisi olla vähintään 50 cm syvä. Yksivuotisille kasveille riittää pienempi amppeli tai parvekelaatikko.

Sijoittelu
Oleskeluryhmän paikka on isoimman kasvin katveessa. Pienemmät kasvit mahtuvat parvekkeen laitamille, ikivihreät ja lehtensä varistavat perennat ja kesäkukat lomittain. Näin saadaan parvekkeelle elävyyttä. Toinen vaihtoehto on sijoittaa ikivihreät omaksi ryhmäkseen, joka jää talven koristukseksi parvekkeelle. Tämän ryhmän saa koottua syksylläkin, jos vie osan kasveista talvehtimaan kellariin.

Kastelu
Kasvit kuluttavat eri tavalla vettä, joten istuta samanlaisia (lehtien koko, lehden pinta ) ja samankokoisia kasveja yhteiseen ruukkuun. Kasteluväliä saa pidennettyä istuttamalla kasvit altakasteluruukkuun. Tällaisia ruukkuja saa ostaa puutarhamyymälöistä sekä tavarataloista, jotka myyvät vihersisustamistarvikkeita. Toinen vaihtoehto on hankkia tai tehdä itse puinen istutusastia. Muista kuitenkin, että ylimääräisen kasteluveden on päästävä pois eli multatila ei saa muodostaa allasta.

Lasittamattomallakin parvekkeella lämpötila saattaa nousta aurinkon paistaessa huomattavasti, mikä lisää myös kasvien vedenkulutusta. Kastele siis kasvejasi niiden tarpeen mukaan. Haihduntaa lisää valon ja lämmön ohella tuuli, joten jano saattaa yllättää pilvisempänäkin päivänä.

Varjostus
Keväällä parvekkeella talvehtineet kasvit heräilevät talvilevosta aikaisemmin kuin pihaan istutettuna. Aikaisen kasvuunlähdön ja tästä seuraavan vioituksen estämiseksi kasveja varjostetaan aurinkoisina päivinä esim. harsolla. Erityisen tärkeää tämä on ikivihreille kasveille. Kevätauringon alkaessa paistaa on hyvä myös sulatella ruukkujen multaa ja auttaa kasvia saamaan vettä kastelemalla kasveja lämpimällä vedellä. Kesälläkin tämä varjostaminen saattaa olla tarpeen.

Lannoitus
Monivuotisia kasveja hoidetaan parvekkeella kuten maahankin istutettuna. Taimia lannoitetaan keväällä. Typpipitoisilla lannoitteilla ei lannoiteta heinäkuun puolenvälin jälkeen, vaan tämän jälkeen lannoittamiseen käytetään typetöntä syyslannoitetta. Lannoittamiskerroiksi riittävät yksi kerta keväällä ja yksi loppukesällä. Jos joudut esim. helteisen kesän tai pienestä istutusruukusta johtuen kastelemaan kasveja runsaasti, saattaa esiintyä ravinnepuutoksia. Nämä voit hoitaa sekoittamalla kasteluveteen moniravinteista kastelulannoitetta.

Leikkaus
Hoitoleikkaukset kasveille tehdään samaan tapaan kuin maahan istutetuillekin kasveille.

Lue lisää pihan -ja parvekkeen- suunnittelusta

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20213_69446.jpg
Miltä kuulostaisi mämmivohvelit ja tyrnivalkosuklaajuustokakku?
Meillä kaikilla on lupa herkutella, varsinkin pääsiäisenä. Monen pääsiäispöytään kuuluvat muun muassa mämmi, suklaa eri muodoissa, lammas- ja karitsaruuat, raikkaat kevään sitrusherkut ja maukkaat rahkapullat. Ole tänä vuonna rohkea ja kokeile jotakin aivan uutta. Nappaa tästä ohje esimerkiksi mämmivohveleihin, tyrni-valkosuklaajuustokakkuun tai pienellä lisämausteella varustettuun pashakakkuun.
20238_82941.jpg
Viikon kysymys: Millainen kasvi sopisi hiekkaiseen alustaan?
Minulla on pihallani iso kivi. Kivessä on sellainen isohko kolo, johon olen laittanut lähinnä sellaista hiekkaa, jota on tullut, kun olen kaivanut pihassani istutusreikiä. Mikä olisi sellainen kivikkokasvi, joka kasvaisi melkeinpä vaan hiekassa? On siinä hieman multaakin mukana.
201910_60385.jpg
Sipulikukkien syysistutus
Kevään ensimmäiset sipulikukat tuovat kevään tunnun tullessaan- miten varmistan kevään kukkaloiston; mitä sipuleita, miten ja minne?Keväällä kukkivien sipulikukkien istutusaika on syksyllä. Syksyllä ovat myös kaikki puutarhamyymälät ja markettienkin viherpisteet tulvillaan sipuleita; isoja ja pieniä, joista tulee kukintoja sateenkaaren eri väreissä. Tehdäänpä siis pieni kukkasipulikertaus, niin tiedot ovat ostoksille lähdettäessä tuoreessa muistissa!Katso sipulikukat Kasvikortistossa!
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Piharakentaminen lisää kiinteistön arvoa
Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa* selvitettiin, miten rakennettu piha vaikuttaa kiinteistönvälittäjien hinta-arvioihin pientalokiinteistöissä ja kerrostalohuoneistoissa. Samalla tutkittiin, mitkä pihan elementit nostavat ja laskevat hintoja eniten. Tutkimukseen osallistui 68 kiinteistönvälittäjää pääkaupunkiseudulta sekä Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta.
202211_80077.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kasvi on?
Ulko-oveni vieressä olevasta pensaasta on alkanut viime kesänä ja nyt jälleen kasvamaan putkimaista kasvia. En ole varma, onko kyseessä vaaraton koiranputki vai mahdollisesti jopa myrkkykeiso (lehdet näyttävät jotenkin samanlaisilta).

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton