• Etusivu
  • Kasvillisuus

Pelargonit siemenistä?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 30.07.2009Päivitetty 24.01.2023
20231_68417.jpg

(Kuva: Pixabay)

Pelargoneja voi lisätä helposti pistokkaista tai hieman hitaammin, mutta runsaslukuisammin siemenistä. Siemenlisäyksellä saa myös uusia lajikkeita. Pelargonit vaativat pitkän kasvatusajan, joten liikkeelle on lähdettävä ajoissa. Liian aikaisin ei kuitenkaan kannata kylvää, ellei ole varautunut antamaan pienille taimille lisävaloa kasvilampun avulla.

Kannattaa myös muistaa, että mitä lämpimämpi kasvatuspaikka on, sen tärkeämpää on myös valon riittävä määrä. Lämmin kasvupaikka ja riittämätön valo tekevät nimittäin taimista pitkiä ja honteloita.

Pelargonit vaativat pitkän kasvatusajan, joten liikkeelle on lähdettävä ajoissa. Liian aikaisin ei kuitenkaan kannata kylvää, ellei ole varautunut antamaan pienille taimille lisävaloa kasvilampun avulla. Talvikylvöissä kasvilamppu olisi kyllä ehdoton hankinta, sillä luonnonvaloa on jopa eteläikkunalla liian vähän. Ihanteellisin taimikasvatuslämpötila puolestaan on 16-18 astetta.

Kannattaa myös muistaa, että mitä lämpimämpi kasvatuspaikka on, sen tärkeämpää on myös valon riittävä määrä. Lämmin kasvupaikka ja riittämätön valo tekevät nimittäin taimista pitkiä ja honteloita.

Pelargonin siemenkasvatus

Ajoita kylvö tammikuun lopun ja helmikuun puolenvälin viikoille. Ellei lisävalon mahdollisuutta ole, niin siemenet voi kylvää vielä maaliskuussakin.

Liota siemeniä aluksi ainakin 6-12 tunnin ajan vesilasissa tai vaikka pari päivää kostean talouspaperin välissä. Täytä pienet taimiruukut kostutetulla, hyvin vettä läpäisevällä mullalla ja kylvä 1 siemen/ruukku 0,5–1 cm syvyyteen (itävät kyllä mullan päälläkin). Laita pienet taimiruukut minikasvihuoneeseen tai peitä rei´itetyllä hedelmäpussilla.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Juurtumisvaiheen aikana pohjalämmöstä on apua, joten sijoita ruukut vaikkapa lattialämmityksellä lämpenevän tilan lattialle. Paras itämislämpötila 21–24 astetta. Tätä viileämmässä itäminen hidastuu.

Kastele tarpeen vaatiessa niin, että multa pysyy tasaisen kosteana. Taimettuminen vie parista päivästä 2 viikkoon (3 vkon sisällä kaikkien olisi pitänyt jo itää). Poista muovi ja nosta valoon heti, kun taimia alkaa ilmaantumaan.

Taimet vaativat paljon valoa ja viileämmän kasvupaikan; noin 16–20 astetta. Taimet kannattaa latvoa, jos haluaa tanakampia ja haarakkaampia kasveja. Latvonta siirtää kukintaa 1–2 viikkoa myöhemmäksi.

Koulieli siirrä isompiin, noin 10–12 cm ruukkuihin, kun taimet noin 7 cm mittaisia. Siinä vaiheessa niiden juuristo pitää jo pienen multapaakkunsa suhteellisen hyvin kasassakin. Voit aloittaa parin viikon kuluttua ruukutuksesta myös laimean lannoituksen kastelun yhteydessä,

VINKKI 1: Lannoitus on huoletonta lannoitepuikkojen avulla. Muista kuitenkin, että taimille riittää noin puolet normaalista lannoitemäärästä.

VINKKI 2: Pelargonit viihtyvät hyvin huokoisessa, hengittävässä saviruukussa, kunhan muistat kastella niitä säännöllisesti. Anna kuitenkin pinnan hieman kuivahtaa kasteluiden välillä. Jos olet epäsäännöllisempi kastelija, niin kannattaa kuitenkin valita paremmin kosteutta pidättävä ruukkumateriaali.

Kylvöstä kukintaan ja ulos?

Pelargonin kasvattaminen siemenestä on helppoa, vaikka kysyykin hieman kärsivällisyyttä. Kylvöstä nimittäin hurahtaa kukintaan helposti pian sen puolikin vuotta. Hieman aikaa säästää, jos taimen jättää latvomatta, mutta tällöin tuloksena on melko pitkänhuiskea yksilö. Jos taimia on runsaasti tai muuten luottaa omiin taitoihinsa, niin latvonnassa kannattaa rohkeasti luottaa omiin vaistoihinsa!
(...jos jätän tuon haaran kasvamaan latvomatta ja napsaisen tuon heikon tuosta kokonaan, niin se jaksaa pian kukkia – tästä taas teen pensasmaisen reippaalla latvomisella – ja tästä kasvatan puumaisen; kasvatan yhtä versoa ja latvon myöhemmin reippaasti... )

Vaikka pelargonit viihtyvätkin parhaiten viileässä ja valoisassa paikassa, niin istuta ne ulos vasta, kun hallanvaara on varmasti ohi. Perinteisesti tällaisena päivänä on pidetty 10.6., mutta Etelä-Suomessa on yleensä voitu pelargonit istuttaa ulos jo toukokuun lopulla. Ainahan sitä viileän yön uhatessa voi hallaharsoa kääräistä pelakoidensa peitoksi!

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Pelargoneihin voit tutustua myös Puutarha.netin Kasvikortistossa

Kiinnostavatko pelargonit? Lue, mitä niistä puhutaan Keskustelupalstalla.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton