Herukoiden ja karviaisten taudit ja tuholaiset

Varistetauti
Todella haitallinen virustauti muuttaa lehdet ensin laikullisiksi, jonka jälkeen lehdet varisevat maahan. Laikut ovat herukalla ruskeita ja karviaisella violetteja. Laikkujen ulkopuoliset alueet kellastuvat ja lehtien reunat käpertyvät. Käytä kestäviä lajikkeita ja pidä pensas ilmavana. Saastuneet lehdet poltetaan.

Herukan villaruoste
Esiintyy yleensä vain mustaherukalla. Lehtien alapuolelle kehittyy alkukesällä oransseja, pieniä ruostelaikkuja. Laikut muuttuvat kesän kuluessa punertaviksi ja lopulta harmahtaviksi itiöryhmiksi. Ei torjuta.

Suonenkato
Lehtien pääsuonet vähenevät ja lehdet ovat suikulan muotoisia. Myös kukat voivat olla epämuodostuneita. Leviää äkämäpunkin välityksellä pensaasta toiseen.

Herukan äkämäpunkki
Silmut turpoavat pallomaisiksi äkämiksi. Punkin saastuttaman pensaan huomaa helposti keväällä, koska silmut eivät aukea ja näin kukkien ja lehtien kasvaminen estyy. Leviää saastuneiden taimien, tuulen tai hyönteisten mukana. Hävitä saastuneet pensaat polttamalla ja hanki uudet, tarkastetut taimet.
Karviaispistiäiset
Pistiäiset ovat vihreitä, mustapilkkuisia toukkia, jotka syövät lehtiä. Toukat syövät lehdet ensin pensaan sisäosista. Tarkkaile pensaita ja jos toukkia ilmenee, kerätään ne heti pois pensaasta.

Herukkakoi
Toukka elää raakileessa ja aiheuttaa marjojen varisemisen. Torjutaan varhaiskevätruiskutuksella.

Karviaishärmä (esiintyy myös mustaherukalla)
Harmahtava homemainen päällyste peittää versoja, lehtiä ja joskus myös marjoja. Versojen kasvu pysähtyy ja latvan lehdet tummuvat ja putoavat pois. Valitse taudinkestäviä lajikkeita. Pensaita leikataan harvoiksi ja saastuneet versot leikataan pois ja poltetaan.

Herukan ruoste
Lehtiin ja marjoihin ilmestyy tummia laikkuja, joissa on keltaiset reunat. Versojen kasvu häiriintyy ja ne kasvavat epämuotoisiksi. Tuhoa varisseet lehdet polttamalla.

Karviaisruoste
Lehtiin ja marjoihin ilmestyy oransseja, pullistuneita laikkuja. Ei voida torjua.

Karviaiskoisa
Tavataan myös mustaherukalla. Koisa syö marjat ontoiksi ja kutoo niitä yhteen. Vioittuneet marjat poimitaan pois.

Ojukepistiäinen
Vaalean harmaanvihreän toukan pää on ruskea. Toukka on alle sentin mittainen. Elää marjanraakileessa ja muuttaa sen kulmikkaaksi. Kemiallinen torjunta, jos edellisen vuoden vioitus on paha.

Herukanversosääski
Aikuinen versosääski munii nuoriin versoihin. Valkoisten tai punertavien 2-4 mm pituisten toukkien aiheuttama imentävioitus aiheuttaa uuden versokasvun sykeröitymistä. Herukanversosääskellä on kaksi-kolme sukupolvea kesässä. I kesäkuussa, II heinä-elokuussa ja mahdollisesti vielä kolmas elo-syyskuussa.
Herukan versosääskiä voidaan kemiallisesti torjua dimetoaatilla (heti kukinnan jälkeen ) ja malationilla. Aineita on myynnissä eri kauppanimillä. Pakkausten kyljessä olevat käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos ei halua käyttää kemiallista kasvinsuojelua, pitää toivoa, että herukanversosääsken luontaiset viholliset petoluteet, löytäisivät herukkapensaat.

Kirvat
Kirvat aiheuttavat imentävioituksellaan lehtien käpertymistä ja nuorten versojen sykeröitymistä. Ne löytyvät lehtien alapuolelta ja ovat väriltään vihreitä tai punertavia, joskus lähes mustia. Kirvoja voi torjua myös malationiruiskutuksin tai 3-5% mäntysaippualiuoksella. Käsittely pitää uusia muutaman päivän välein ja koska kirvat pääasiassa oleskevat lehtien alapuolella, on syytä lehtien alapuolet ruiskuttaa huolella. Kirvojen luontaisia tuholaisia ovat mm. leppäpirkot ja kukkakärpäset. Valitettavasti nämä tuhoutuvat kemiallista torjuntaa käytettäessä.