• Etusivu
  • Hoitotyöt

Näin tunnistat herukoiden ja karviaisten taudit ja tuholaiset

Rakentajan toimitus
Julkaistu 18.05.2006Päivitetty 08.06.2022
20226_65618.jpg

Paras yleinen keino tuholaisten ja tautien ennaltaehkäisyyn on pitää kasvusto ilmavana sekä lannoittaa ja kalkita pensaita säännöllisesti.

Herukoilla ja karviaisilla esiintyy useita eri virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Niiden tunnistaminen on olennaista oikean torjuntakeinon valitsemiseksi.

Mustaherukan 14 tunnetusta virustaudista tai virustaudin kaltaisesta taudista suonenkatotauti on merkittävin. Tautia esiintyy myös puna- ja valkoherukassa, luonnonvaraisessa taikinamarjassa sekä pohjanpunaherukassa.

Tauti leviää herukanäkämäpunkin välityksellä ja sairaan lisäysaineiston mukana. Pallomaiset äkämäsilmut keväällä herukoissa ovat merkkinä äkämäpunkkisaastunnasta ja tähän usein liittyvästä suonenkatotaudista.

Mustaherukan suonenkatotautiset lehdet ovat normaalia kapeammat, niiden pääsuonten lukumäärä on vähentynyt, lehden laitahammastus on karkeata ja lehden kanta on suora. Taudin ensioireena lehtiin saattaa ilmaantua edestakaisin mutkitteleva kellertävä juova. Taudista esiintyy lievä ja ankara kanta, joita kumpaakin tavataan Suomessa. Ankaran kannan selvin tuntomerkki on epämuotoiset kukat. Nuput ja kukat ovat tummansinipunertavia, niissä on poikkeuksellisesti 8-12 terälehteä normaalin viiden sijasta ja heteet ja emi ovat surkastuneet. Lievää kantaa on vaikeampi tunnistaa oireiden perusteella, mutta yhtenä syynä heikentyneeseen marjasatoon voi olla suonenkatotauti, varsinkin jos pensaissa on esiintynyt äkämäpunkkeja.

Ohje

Ohje

Suonenkatotauti

Mustaherukan 14 tunnetusta virustaudista tai virustaudin kaltaisesta taudista suonenkatotauti on merkittävin. Tautia esiintyy myös puna- ja valkoherukassa, luonnonvaraisessa taikinamarjassa sekä pohjanpunaherukassa.

Tauti leviää herukanäkämäpunkin välityksellä ja sairaan lisäysaineiston mukana. Pallomaiset äkämäsilmut keväällä herukoissa ovat merkkinä äkämäpunkkisaastunnasta ja tähän usein liittyvästä suonenkatotaudista.

Mustaherukan suonenkatotautiset lehdet ovat normaalia kapeammat, niiden pääsuonten lukumäärä on vähentynyt, lehden laitahammastus on karkeata ja lehden kanta on suora. Taudin ensioireena lehtiin saattaa ilmaantua edestakaisin mutkitteleva kellertävä juova. Taudista esiintyy lievä ja ankara kanta, joita kumpaakin tavataan Suomessa. Ankaran kannan selvin tuntomerkki on epämuotoiset kukat. Nuput ja kukat ovat tummansinipunertavia, niissä on poikkeuksellisesti 8-12 terälehteä normaalin viiden sijasta ja heteet ja emi ovat surkastuneet. Lievää kantaa on vaikeampi tunnistaa oireiden perusteella, mutta yhtenä syynä heikentyneeseen marjasatoon voi olla suonenkatotauti, varsinkin jos pensaissa on esiintynyt äkämäpunkkeja.

Suonikloroosi

Suonikloroosia esiintyy yleisesti karviaisessa ja punaherukassa ja lisäksi valkoherukassa. Taudin oireiden voimakkuus vaihtelee lajikkeittain. Tyypillinen oire on lehtisuonten ja suonia ympäröivän solukon kellastuminen. Lisäksi lehdet voivat kehittyä epämuotoisiksi ja ne kellastuvat ja varisevat normaalia aikaisemmin. Suonikloroosin aiheuttajana pidetään kirvalevintäistä virusta, jonka ominaisuuksia ei kuitenkaan tunneta. Virus leviää myös ymppäyksellä.

Varistetauti tartuttaa puna- ja valkoherukkaa ja karviaisia. Taudinaiheuttaja talvehtii saastuneissa kasvinjätteissä ja sen itiöitä alkaa vapautua keväällä säiden lämmetessä.

Itiöt tartuttavat nuoria lehtiä, joihin kehittyy kesän mittaan ruskean tai harmaanmustia, pyöreähköjä laikkuja. Lehtiruoteihin ja suoniin sekä marjaterttuihin syntyy mustia tai ruskeita pistemäisiä laikkuja. Laajetessaan lehtilaikut sulautuvat yhtenäisiksi tummiksi alueiksi, joiden väliset lehden osat kellastuvat. Laikkuisten lehtien reunat kiertyvät ylöspäin ja tauti johtaa nimensä mukaisesti lehtien ennenaikaiseen varisemiseen. Myös marjat voivat varista. Erityisen voimakkaana variste esiintyy kosteina kesinä, sillä se leviää kasvustossa vesipisaroiden välityksellä pensaasta toiseen. Paha varistesaastunta heikentää pensaiden kasvua ja alentaa satoa.

Ohje

Ohje

Varistetauti

Varistetauti tartuttaa puna- ja valkoherukkaa ja karviaisia. Taudinaiheuttaja talvehtii saastuneissa kasvinjätteissä ja sen itiöitä alkaa vapautua keväällä säiden lämmetessä.

Itiöt tartuttavat nuoria lehtiä, joihin kehittyy kesän mittaan ruskean tai harmaanmustia, pyöreähköjä laikkuja. Lehtiruoteihin ja suoniin sekä marjaterttuihin syntyy mustia tai ruskeita pistemäisiä laikkuja. Laajetessaan lehtilaikut sulautuvat yhtenäisiksi tummiksi alueiksi, joiden väliset lehden osat kellastuvat. Laikkuisten lehtien reunat kiertyvät ylöspäin ja tauti johtaa nimensä mukaisesti lehtien ennenaikaiseen varisemiseen. Myös marjat voivat varista. Erityisen voimakkaana variste esiintyy kosteina kesinä, sillä se leviää kasvustossa vesipisaroiden välityksellä pensaasta toiseen. Paha varistesaastunta heikentää pensaiden kasvua ja alentaa satoa.

Harmaalaikku

Esiintyy kaikilla herukoilla ja karviaisella. Taudin itiöt talvehtivat pudonneissa lehdissä ja karikkeessa ja saastuttavat keväällä nuoria lehtiä.

Tauti aiheuttaa lehtiin vaalean harmaita, ruskeareunaisia laikkuja. Niiden vaaleassa keskustassa erottuu pieninä, mustina pisteinä sienen kuromapulloja. Tauti saattaa aiheuttaa lehtien ennenaikaista tuleentumista ja sadon vähäisyyttä. Harmaalaikkutauti kuten varistekin on yleisin sateisina kesinä, sillä se leviää vesipisaroiden mukana pensaasta toiseen ja runsastuu loppukesällä kosteuden lisääntyessä.

Herukoiden ja karviaisen härmä tartuttaa kehittyviä lehtiä keväällä pensaiden kukinnan aikaan. Taudinaiheuttaja talvehtii edellisten tavoin pudonneissa lehdissä pensaiden juurella, mistä sen itiöitä vapautuu kosteuden vaikutuksesta säiden lämmetessä.

Härmä on erityisesti mustaherukan tauti. Härmä tartuttaa lehtiä ja nuoria versoja. Myös karviaisen ja punaherukan raakileet voivat saastua. Lehtien ja versojen pintaan kehittyy valkoista tai harmahtavaa, jauhomaista rihmastoa. Voimakkaasti saastuneet lehdet ovat kurttuisia ja voivat ruskettua ja karista. Nuorten versojen kasvu pysähtyy ja niiden kärkiosat saattavat kuihtua. Paha härmäsaastunta heikentää kasvien kasvua ja satoa. Härmä vioittaa toisinaan myös punaherukan ja karviaisten marjoja. Marjojen pintaan kehittyy aluksi vaalea, myöhemmin ruskettuva nahkamainen rihmastopeite.

Karviaishärmä (esiintyy myös mustaherukalla)
Harmahtava homemainen päällyste peittää versoja, lehtiä ja joskus myös marjoja. Versojen kasvu pysähtyy ja latvan lehdet tummuvat ja putoavat pois. Valitse taudinkestäviä lajikkeita. Pensaita leikataan harvoiksi ja saastuneet versot leikataan pois ja poltetaan.

Ohje

Ohje

Härmä

Herukoiden ja karviaisen härmä tartuttaa kehittyviä lehtiä keväällä pensaiden kukinnan aikaan. Taudinaiheuttaja talvehtii edellisten tavoin pudonneissa lehdissä pensaiden juurella, mistä sen itiöitä vapautuu kosteuden vaikutuksesta säiden lämmetessä.

Härmä on erityisesti mustaherukan tauti. Härmä tartuttaa lehtiä ja nuoria versoja. Myös karviaisen ja punaherukan raakileet voivat saastua. Lehtien ja versojen pintaan kehittyy valkoista tai harmahtavaa, jauhomaista rihmastoa. Voimakkaasti saastuneet lehdet ovat kurttuisia ja voivat ruskettua ja karista. Nuorten versojen kasvu pysähtyy ja niiden kärkiosat saattavat kuihtua. Paha härmäsaastunta heikentää kasvien kasvua ja satoa. Härmä vioittaa toisinaan myös punaherukan ja karviaisten marjoja. Marjojen pintaan kehittyy aluksi vaalea, myöhemmin ruskettuva nahkamainen rihmastopeite.

Karviaishärmä (esiintyy myös mustaherukalla)
Harmahtava homemainen päällyste peittää versoja, lehtiä ja joskus myös marjoja. Versojen kasvu pysähtyy ja latvan lehdet tummuvat ja putoavat pois. Valitse taudinkestäviä lajikkeita. Pensaita leikataan harvoiksi ja saastuneet versot leikataan pois ja poltetaan.

Harmaahome

Harmaahome leviää helposti vaurioituneisiin oksiin aiheuttaen suuriakin kuoliolaikkuja versoihin. Kuoren alla puuosa on tummaa. Tauti tuhoaa erityisesti punaherukan oksia. Harmaahome pilaa etenkin mustaherukan marjoja pensaiden ala- ja sisäosissa. Tauti voi aiheuttaa myös raakileiden karisemista.

Herukanvillaruostetta esiintyy yleensä vain mustaherukalla (aiheuttajana Cronartium ribicola -sieni, joka esiintyy usein vain mustaherukalla). Lehtien alapuolelle kehittyy alkukesällä keltaisia tai oransseja, pieniä ruostelaikkuja, joissa tautia levittävät kesäitiöt kehtittyvät. Laikut muuttuvat kesän kuluessa punertaviksi ja lopulta ruskeanharmahtaviksi, villamaisiksi itiöryhmiksi.

Herukanruoste
Aiheuttajana Puccinia ribis -sieni, joka muodostaa vain talvi-itiöitä. Herukanruoste on harvinaisempi kuin villaruoste. Lehtiin ja marjoihin ilmestyy tummia laikkuja, joissa on keltaiset reunat. Versojen kasvu häiriintyy ja ne kasvavat epämuotoisiksi.

Karviaisruoste
Aiheuttajana Puccinia caricina -sieni. Tauti esiintyy satunnaisesti. Väli-isäntänä ovat sarakasvit, joissa taudin kesä- ja talvi-itiöt muodostuvat. Karviaisen ja mahdollisesti myös puna- tai mustaherukan lehtiin ja marjoihin ilmestyy kellanpunaisia, pullistuneita laikkuja.

Ruostetta ei oikein voida torjua; ennaltaehkäisynä tasapainoinen lannoitus ja ilmavana pidetty kasvusto. Saastuneet kasvinosat on hävitettävä polttamalla.

Ohje

Ohje

Ruosteet

Herukanvillaruostetta esiintyy yleensä vain mustaherukalla (aiheuttajana Cronartium ribicola -sieni, joka esiintyy usein vain mustaherukalla). Lehtien alapuolelle kehittyy alkukesällä keltaisia tai oransseja, pieniä ruostelaikkuja, joissa tautia levittävät kesäitiöt kehtittyvät. Laikut muuttuvat kesän kuluessa punertaviksi ja lopulta ruskeanharmahtaviksi, villamaisiksi itiöryhmiksi.

Herukanruoste
Aiheuttajana Puccinia ribis -sieni, joka muodostaa vain talvi-itiöitä. Herukanruoste on harvinaisempi kuin villaruoste. Lehtiin ja marjoihin ilmestyy tummia laikkuja, joissa on keltaiset reunat. Versojen kasvu häiriintyy ja ne kasvavat epämuotoisiksi.

Karviaisruoste
Aiheuttajana Puccinia caricina -sieni. Tauti esiintyy satunnaisesti. Väli-isäntänä ovat sarakasvit, joissa taudin kesä- ja talvi-itiöt muodostuvat. Karviaisen ja mahdollisesti myös puna- tai mustaherukan lehtiin ja marjoihin ilmestyy kellanpunaisia, pullistuneita laikkuja.

Ruostetta ei oikein voida torjua; ennaltaehkäisynä tasapainoinen lannoitus ja ilmavana pidetty kasvusto. Saastuneet kasvinosat on hävitettävä polttamalla.

Muista hävittää kaikki saastuneet kasvinosat polttamalla. Maanpinnan haravointi syksyllä auttaa poistamaan maassa lehtien ja karikkeen seassa talvehtivat itiöt.
Muista hävittää kaikki saastuneet kasvinosat polttamalla. Maanpinnan haravointi syksyllä auttaa poistamaan maassa lehtien ja karikkeen seassa talvehtivat itiöt.

Herukan ja karviaisen tuholaiset

Herukan äkämäpunkki
Silmut turpoavat pallomaisiksi äkämiksi. Punkin saastuttaman pensaan huomaa helposti keväällä, koska silmut eivät aukea ja näin kukkien ja lehtien kasvaminen estyy. Leviää saastuneiden taimien, tuulen tai hyönteisten mukana. Hävitä saastuneet pensaat polttamalla ja hanki uudet, tarkastetut taimet.

Karviaiskoisa
Tavataan myös mustaherukalla. Koisa syö marjat ontoiksi ja kutoo niitä yhteen. Vioittuneet marjat poimitaan pois.

Ojukepistiäinen
Vaalean harmaanvihreän toukan pää on ruskea. Toukka on alle sentin mittainen. Elää marjanraakileessa ja muuttaa sen kulmikkaaksi. Kemiallinen torjunta, jos edellisen vuoden vioitus on paha.

Herukanversosääski
Aikuinen versosääski munii nuoriin versoihin. Valkoisten tai punertavien 2–4 mm pituisten toukkien aiheuttama imentävioitus aiheuttaa uuden versokasvun sykeröitymistä. Herukanversosääskellä on kaksi tai kolme sukupolvea kesässä: yksi kesäkuussa, toinen heinä-elokuussa ja mahdollisesti vielä kolmas elo-syyskuussa.
Herukan versosääskiä voidaan kemiallisesti torjua dimetoaatilla (heti kukinnan jälkeen ) ja malationilla. Aineita on myynnissä eri kauppanimillä. Pakkausten kyljessä olevat käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos ei halua käyttää kemiallista kasvinsuojelua, pitää toivoa, että herukanversosääsken luontaiset viholliset, petoluteet, löytäisivät herukkapensaat.

Kirvat
Kirvat aiheuttavat imentävioituksellaan lehtien käpertymistä ja nuorten versojen sykeröitymistä. Ne löytyvät lehtien alapuolelta ja ovat väriltään vihreitä tai punertavia, joskus lähes mustia. Kirvoja voi torjua myös malationiruiskutuksin. Käsittely pitää uusia muutaman päivän välein ja koska kirvat pääasiassa oleskevat lehtien alapuolella, on lehtien alapuolet syytä ruiskuttaa huolella. Kirvojen luontaisia tuholaisia ovat mm. leppäpirkot ja kukkakärpäset. Valitettavasti nämä tuhoutuvat kemiallista torjuntaa käytettäessä.

Karviaispistiäiset
Pistiäiset ovat vihreitä, mustapilkkuisia toukkia, jotka syövät lehtiä. Toukat syövät lehdet ensin pensaan sisäosista. Tarkkaile pensaita ja jos toukkia ilmenee, kerää ne heti pois pensaasta.

Herukkakoi
Toukka elää raakileessa ja aiheuttaa marjojen varisemisen. Torjutaan varhaiskevätruiskutuksella.

Vai olisiko kyse ravinteiden puutteesta?

Marjakasvien puutostauteja:

  • Kaliumin puute: Lehdet kuihtuvat ja punertuvat. Marjat jäävät pieniksi ja niiden maku huononee.
  • Fosforin puute: Lehtien väri muuttuu sinipunertavaksi, lehdet varisevat ja sato heikkenee.
  • Magnesiumin puute: Lehtien väritys muuttuu punertavaksi tai kellertäväksi, lehdet varisevat ja kasvu hidastuu.
  • Mangaanin puute: Lehdet kellastuvat ja niihin tulee laikkuja.
  • Raudan puute: Kasvinosat vaalenevat ja kellastuvat.
  • Sinkin puute: Marjojen koko pienenee ja sato vähenee. Lehdistä tulee kapeita.
  • Typen puute: Kasvu heikkenee. Lehdistä tulee vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä.

Lannoita ja kalkitse myös marjakasveja tasapainoisesti sekä säännöllisesti; se auttaa pitämään kasvit terveinä, hyvin voivina ja runsassatoisina.

  • Käytä kotimaisia, terveitä ja tarkastettuja taimia.
  • Valitse kasveille niille parhaiten sopiva paikka.
  • Huolehdi kasvualustan kunnosta ja kasvien tasapainoisesta lannoituksesta.
  • Pidä kasvusto ilmavana.
  • Vahvat ja terveet kasvit kestävät parhaiten tauteja ja tuholaisia.
  • Muista myös viljelyhygienia.

Marjakasvien virusten ja bakteerien aiheuttamia tauteja voi vähentää ja torjua huolellisella hoidolla!

Ohje

Ohje

Kasvien terveydestä huolehtiminen:

  • Käytä kotimaisia, terveitä ja tarkastettuja taimia.
  • Valitse kasveille niille parhaiten sopiva paikka.
  • Huolehdi kasvualustan kunnosta ja kasvien tasapainoisesta lannoituksesta.
  • Pidä kasvusto ilmavana.
  • Vahvat ja terveet kasvit kestävät parhaiten tauteja ja tuholaisia.
  • Muista myös viljelyhygienia.

Marjakasvien virusten ja bakteerien aiheuttamia tauteja voi vähentää ja torjua huolellisella hoidolla!

Maanpinnalle voi lisätä katetta tai kasvualustaa loppusyksyllä tai keväällä, jolloin maahan vielä mahdollisesti jääneet itiöt tulisi peiteltyä.
Maanpinnalle voi lisätä katetta tai kasvualustaa loppusyksyllä tai keväällä, jolloin maahan vielä mahdollisesti jääneet itiöt tulisi peiteltyä.
Lähde: www.kasvinsuojeluseura.fi

Ps. Puutarha.netin Keskustelupalstalla käydään aktiivisesti keskustelua myös puutarhan taudeista ja tuholaisista sekä hedelmistä ja marjoista - lajeittain. Lue keskusteluita ja osallistu!

- Täältä saat lisää tietoa hyötykasveista sekä tautien ja tuholaisten torjunnasta.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20233_62965.jpg
Uutta: Maaliskuun vinkit
Maaliskuussa lisääntynyt auringonpaiste antaa uutta puhtia kevään touhuihin. Omistajiensa tavoin myös kodin viherkasvit piristyvät lisääntyvän valon sekä uuden, ravinteikkaan mullan ja lannoituksen alkamisen myötä.Siemenkylvöistä kohonneet pienet taimet siirretään valoisalle ikkunalle – puutarhassakin päästään pian aloittelemaan kevättöitä.Tervetuloa maaliskuu – tervetuloa kevät ja aurinko!
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton