• Etusivu
  • Hoitotyöt

Mansikan taudit ja tuholaiset

Rakentajan toimitus
Julkaistu 18.05.2006Päivitetty 17.06.2022
20226_78650.jpg

Tunnista mansikan taudit ja tuholaiset.

Jo mansikan taimivaiheessa esiintyvät tuholaiset ja taudit vaikuttavat kasvin kasvuun ja kehitykseen. Taudit ja tuholaiset pääsevät leviämään taimien mukana ja ympristöstä. Alla on esitelty muutama mansikoita kiusaava tauti ja tuholainen.

Mansikkapunkki

Mansikkapunkki on alle puolen millin mittainen, lähes läpikuultava ja hidasliikkeinen karvaton toukka. Se talvehtii kasvin tyviosissa ja munii avautumattomiin lehtiin. Mansikkapunkki leviää rönsyjen avulla ja vioittaa kasvia kunnes kasvu pysähtyy. Mansikan taimet ovat kitukasvuisia ja karvaisia. Mansikan lehdet rypistyvät, väri muuttuu rusehtavaksi, marjat pvat pieniä ja himmeitä ja nahkamaisia. Myös mansikaan raakileet ovat kuivia ja pieniä.

Torjunta:
Tarkkaile taimia, pysyvätkö taimet terveinä. Myös viljelykierrolla, viljelyhygienialla ja luontaisilla vihollisilla on merkitystä mansikoiden menestymiseen. Pahoin saastuneet lohkot hävitetään. Biologisista torjuntamenetelmistä ja ruiskutteista voi tiedustella alan neuvojilta ja asiantuntijoilta.

Harmaahome

Harmaahome on sienitauti. Harmaahome näkyy aluksi raakileissa ruskeina laikkuina, joka pilaa lopuksi koko marjan. Marjat peittyvät harmaaseen, nukkamaiseen sienirihmastoon. Harmaahometta esiintyy yleisesti luonnossa. Otolliset olosuhteet sille ovat 15–20 asteen lämpötila ja runsas kosteus. Mansikoiden tiheä voimakas kasvusto, runsas kosteus ja vähäinen ilmankierto ovat omiaan lisäämään homevaaraa. Ssaastuneet lehdet tulisi polttaa syksyllä.

Harmaahometta torjutaan muun muassa oikealla lannoituksen määrällä, istutustiheydellä ja liiallisen kosteuden välttämisellä.

Härmä

Mansikkahärmä on homeen tavoin sienitauti, mutta homeesta poiketen se viihtyy hyvin kuivassa ympäristössä. Kosteutta se tarvitsee vain kasviin tunkeutumisessa ja itämisessä. Härmä leviää tehokkaimmin kuivalla ja lämpimällä säällä. Sieni viihtyy parhaiten nuorissa kasveissa ja rehevässä kasvustossa. Voimakas typpilannoitus voi lisätä härmää.

Kesällä saastuneitten lehtien alapinnoille leviää valkoista rihmastoa, jota ei silmin havaitse. Lehtien reunat käpristyvät ylöspäin ja lehtien alapinta värjäytyy punertavaksi. Kukkien terälehdet voivat punertua ja tippua liian aikaisin, jolloin marjoja ei synny. Saastuneista raakileista kehittyy pieniä ja heikosti värittyneitä marjoja. Kypsiin marjoihin tarttuessaan väri on harmahtava ja maku huono. Paras torjuntakeino on käyttää härmänkestäviä lajikkeita.

Vattukärsäkäs

Vattukärsäkäs on 2–3 mm pitkä, mustanruskea ja pitkäkärsäinen kuoriainen. Nimestään huolimatta se on myös mansikan tuholainen. Vattukärsäkäs munii varhain kukkanuppuihin ja katkoo kukkaperät osittain. Yksi naaras voi aiheuttaa paljon tuhoa. Torjuntana vattukärsäkkäille käytetään kemiallista torjuntaa. Kotikäytössä kannattaa valita kärsäkkäälle epämieluisia lajeja.

Mansikka-ankeroinen

Mansikka-ankeroinen elää kasvin tyvessä ja aiheuttaa kasviruotien karvattomuutta. Istutukseen tulee käyttää vain tarkastettuja ja terveitä taimia.

Vihannespunkki

Kellertävänpunertava vihannespunkki elää mansikan lehtien alapinnoilla muuttaen ne likaisen harmaiksi. Vihannespunkkia esiintyy lämpiminä kesinä, jolloin kasville tulee varmistaa riittävä veden ja ravinnon saanti.

Luteet

Luteet ovat 5–6 mm pitkiä. Tunnistus tehdään selässä olevasta "varoituskolmiosta". Lude talvehtii aikuisena metsänreunoilla ja pellon pientareilla. Aikuiset luteet hakeutuvat kukinnan alkaessa mansikkaan. Naaraat munivat kesäkuun alkupuolella ruohomaisille kasveille, vioittaen kukintoja ja raakileita aiheuttaen "nappipäisyyttä" ja epämuodostuneita marjoja. Vioituksia tulee eniten lohkoilla, jotka rajoittuvat metsän reunoihin ja vanhoihin nurmiin. Luteita voi torjua ruiskutteilla tai harsoilla. Myös imurilla voidaan torjua.

Hillanälvikäs

Hillanälvikkään toukka on 4–5 mm pitkä ja lähes musta. Aikuinen hillanälvikäs on vihertävän ruskea 4–5 mm pitkä kuoriainen. Se syö kasvustoa kunnes kasvin kasvu pysähtyy. Vioitus näkyy ikkunamaisina kuvioina kasvin lehdellä. Tuho voi olla totaalinen, mikäli torjunta myöhästyy. Hillanälvikästä löytyy eniten Pohjois-Suomessa. Sekä hillanälvikkään toukka että aikuinen aiheuttavat tuhoa. Se ilmestyy kasvustoon yleensä parvena, jolloin yhdessä pensaassa voi olla useita kymmeniä kuoriaisia. Hillanälvikäs talvehtii aikuisena ja munii kesällä kasvin lehdelle kellertävän munarykelmän.

Torjunta on tehtävä ennen kuin kuoriaiset ehtivät munia. Torjuntana käytetään yleensä kemiallisia ruiskutteita. Nykyisin on kehitetty myös traktorikäyttöisiä imureita, joilla kasvusto imuroidaan. Hyvin aikaisin keväällä laitettu harso voi ehkäistä tuhoja, edellyttäen, että kuoriainen ei ole talvehtinut kasvustossa.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202212_7186.jpg
Terveet huonekasvit myös talvella
Huonekasvien valontarpeessa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit voi siirtää valoisimmalle ikkunalle. Kaiken luonnonvalon pyydystämiseksi siirretään verhot ja kaihtimet ikkunan edestä päiväksi kokonaan sivuun. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen.
20232_56220.jpg
Huonekasvien kevät alkaa helmikuussa!
Vaikka ulkona olisi vielä pakkasta, niin lisääntynyt luonnonvalon määrä herättää huonekasvit kevääseen. Kasvun alkaessa on aika tehdä kasvien kevätsiivous ja -huolto. Mullanvaihto ja lannoituksen aloittaminen ovat nyt ajankohtaisia.
20158_44225.jpg
Terassipuutarhassa väriloistoa ja pikkuherkkuja
Lasitetulle parvekkeelle tai terassille kevät saapuu aikaisemmin ja syksy myöhemmin. Lasit luovat suojaisan paikan, jonka voi Plantagenin tuotepäällikkö Kirsi Tainion vinkein muuttaa kukoistavaksi viherhuoneeksi.Jätä yhteydenottopyyntö Lumonin lasituksista
20176_49412.jpg
Esikasvata uudet perunat juhannuspöytään
Perunan esikasvattaminen aikaistaa ensimmäistä sadonkorjuuta parilla viikolla. Laita huhtikuun alussa kiinteämaltoista perunalajiketta Grobiootti Taimimultaan ja saat nautiskella juhannuksena itse kasvatetuista varhaisperunoista. Lajikkeista Siikli ja Ariel ovat herkullisia ja sopivat hyvin esikasvatettavaksi.
20198_59590.jpg
Veikeyttä pihaan pihakivillä: näin onnistut pihakiveyksen asennuksessa
Oletko sinäkin kyllästynyt siihen, että kaikki kura kulkeutuu kenkien mukana sisätiloihin? Näyttääkö piha viimeistelemättömältä ja onko pihasi varmasti helppohoitoinen? Mitä kuulostaisi, jos päällystäisit pihan kauniilla pihakivillä ja saisit siitä toiminnallisesti tehokkaan ja helppokulkuisen? Oli toiveesi pihakivien suhteen millainen tahansa, saattaa ratkaisu sinunkin pihaasi löytyä Rakennusbetoni ja Elementti Oy:n valikoimista.
20203_63319.jpg
Kirvat kiusana?
NokkosvesiLuonnonmukaisesti puutarhaansa viljelevät käyttävät nokkosvettä kirvojen, kärpästen ja punkkien torjuntaan, sekä hieman vahvempana käytteenä myös kasvien lannoittamiseen.Tuholaisten torjuntaan käytettävää nokkosvettä saadaan liottamalla nokkosia vuorokauden ajan vedessä. Hyvä suhde on esimerkiksi 1 kg tuoreita nokkosia ja 10 litraa vettä. Anna liota, poista nokkoset ja käytä sellaisenaan joko sumuttamalla tai kastelemalla.Lannoittamiseen käytettävän nokkosuutteen annetaan seistä pidempään, muutamasta vuorokaudesta kahteen viikkoon. Käytteen ravinnepitoisuutta voidaan täydentää lisäämällä muutama kanankakkarae veteen. Liuosta käytetään lannoittamiseen laimennettuna.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton