• Etusivu
  • Kasvillisuus

Yksivuotiset ryhmäkasvit ja kylvökukat

Rakentajan toimitus
Julkaistu 22.05.2006Päivitetty 19.07.2022
20222_76802.jpg

Kesäkukkia kannattaa kylvää reilusti ja muuallekin kuin aivan keskeiselle paikalle pihaa, esim. kasvimaan reunaan, jotta malttaa kerätä kukkia maljakkoonkin. (Kuva: Shutterstock)

Kesäkukat kasvatetaan yleensä yksivuotisina koristekasveina. Näihin lasketaan kylvökukat, sekä esikasvatettavat että suoraan maahan kylvettävät, mutta myös mukulasta kasvatettavat, kuivakukat, koristeheinät ja yksivuotiset köynnökset.

Kesäkukat ovat vaatimattomia kasveja, kunhan ne vain istutetaan oikealle paikalleen valaistuksen suhteen. Paikaksi kelpaa melkein mikä vain – parvekelaatikko, amppeli, ruukku tai kasvimaan laita.

Osa kesäkukista on hallanarkoja ja ne kannattaa kylvää tai istuttaa maahan vasta 5.–10. kesäkuuta jälkeen. Tarkemmat ohjeet löytää yleensä siemenpussin kyljestä tai erillisistä kylvöohjeista.

Katso kesäkukat Kasvikortistossa

Suoraan kylvettäviä kesäkukkia:

Suoraan maahan voidaan kylvää mm.
kehäkukka (Calendula officinalis), tarhakakkara (Chrysanthemum x spectable), isosilkkikukka (Clarkia amoena), kirjokaunosilmä (Coreopsis basalis), punakosmoskukka (Cosmos bipinnatus) , tuliunikko (Eschscholzia californica), kesäharso (Gypsophila elegans), katkerosaippo (Iberis amara), sarjasaippo (Iberis umbellata), kesämalvikki (Lavatera trimestris), punapellava (Linum grandiflorum), tuoksupielus (Lobularia maritima), sinisievikki (Nemophila menziesii), silkkiunikko (Papaver rhoeas), kellohunajakukka (Phacelia campanularia), tuoksureseda (Reseda odorata), loistoperhoskukka (Schizanthus x wisetonensis) ja köynnöskrassi (Tropaeolum majus).

Yksivuotisia köynnöksiä

Hyviä köynnöksiä ovat mm. tuoksu- eli hajuherne (Lathyrus odoratus), kelloköynnös (Cobaea scandens), ruusupapu (Phaseolus coccineus), kanariankrassi (Tropaeolum peregrinum), mustasilmäsusanna (Thunbergia alata) ja päivänsini (Ipomoea tricolor).
Vinkki: Näistä päivänsini on paras esikasvattaa maalis-huhtikuussa taimeksi, jotta sen kukista voi nauttia pitempään.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Ryhmäkasvien ja kesäkukkien esikasvatus

Suomen lyhyen kesän takia kaikki yksivuotiset (joista suuri osa on peräisin Keski- tai Etelä-Euroopasta) eivät ehtisi tehdä kukkaa, ellei niitä esikasvatettaisi ennen varsinaista istuttamista.

Siemenpussista löytyvät lajikohtaiset ohjeet kylvöajankohdasta, koulimistarpeesta sekä ohjeet siitä, milloin ne voi istuttaa ulos. Taimien koulinta tarkoittaa siis niiden uudelleen istuttamista väljempään ruukkuun, jolloin niistä saadaan vahvempia. Hentoja taimia nostaessa on parempi pitää kiinni sirkkalehdistä, ettei varsi katkea. Juuret irrotetaan varovasti.

Taimia karaistaan viemällä ne päivittäin muutamaksi tunniksi ulos viileään, kunnes ne hallojen mentyä ovat tottuneet ulkoilmaan ja kestävät istutusta.

Esikasvatettuina taimina istutettavat kesäkukat

Sinitähtönen

(

Ageratum houstonianum

),

tarhasalkoruusu

(

Alcea rosea

),

leijonankita

(

Antirrhinum majus

),

kiinanasteri

(

Callistephus chinensis

),

peikonkakkara

(

Mauranthemum paludosum

),

reunuspäivänkakkara

(

Tanacetum parthenium

),

sinilobelia

(

Lobelia erinus

),

sarvileukoija

(

Matthiola longipetala

),

tarhaleukoija

(

Matthiola incana

),

kirjokohtalonkukka

(

Nemesia strumosa

),

koristetupakka

(

Nicotiana Sanderae-ryhmä

),

petunia

(

Petunia

),

kesäleimu

(

Phlox drummondii

),

samettikukat

(

Tagetes

),

tsinnia

eli oppineittenkukka (

Zinnia

) ja

isoauringonkukka

(

Helianthus annuus

).

Tähän sarjaan kuuluu myös kukkia, joita keväällä myydään runsaasti taimina kaupoissa ja toreilla kuten:
loistosalvia (Salvia x sylvestris), härmesalvia (Salvia farinacea), kesäbegonia (Begonia Semperflorens-ryhmä), mukulabegonia (Begonia Tuberhybrida-ryhmä), daalia (Dahlia), petunia (Petunia), marketta eli pensaspäivänkakkara(Argyranthemum frutescens), punarevonhäntä (Amaranthus caudatus), kanna (Canna x generalis), verenpisara (Fuchsia), pelargoni (Pelargonium), ahkeraliisa (Impatiens walleriana), hopeavillakko (Senecio cineraria), riippaverbena (Verbena bipinnatifida)

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Ulos istuttaminen ja hoitaminen

Ulos kesäkukat istutetaan yleensä vasta hallojen mentyä eli n. 6.-10. kesäkuuta. Mm. orvokit, tuoksupielus ja hopeavillakot kestävät pientä hallaakin, mutta enimmäkseen kesäkukat ovat kovin hallanarkoja. Jos halloja vielä istutuksen jälkeen kuitenkin luvataan, kannattaa istutukset suojata harsoilla. Kukat istutetaan aina entiseen syvyyteen, niitä ei missään nimessä saa jättää liian ylös. Istutukset kastellaan huolellisesti.

Kesäkukkaryhmiltä odotetaan tietysti näyttävää koko kesän jatkuvaa runsasta kukintaa. Tämä edellyttää tietysti huolenpitoa: ravinteita ja kosteutta on oltava koko kesän ajan riittävästi. Kuivuminen saattaa aiheuttaa kukkanuppujen ennenaikaista varisemista ja kasvun keskeytymisen. Lannoitus aloitetaan heti parin viikon kuluttua istutuksesta. Optimaalisinta on antaa mietoa lannoiteliuosta joka kastelukerralla.

Korkeat kasvit, kuten hämähäkkikukat, risiini ja punarevonhäntä, täytyy tukea. Tuet kannattaa asentaa ajoissa.

Rikkakasvit poistetaan säännöllisesti. Myös lakastuneet kukat ja siemenkodat on hyvä siivota pois. Etenkin orvokkien ja verenpisaroiden kukinta vähenee, jollei siemenkotia poisteta.

Kirvoja voi torjua miedolla (2 %) mäntysuopaliuoksella ja nokkosvedellä. Pyretriiniä sisältävä bioruiskute auttaa myös hyönteisiin. Härmän ja harmaahomeen torjuntaan löytyy alan liikkeistä hyviä valmisteita.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)
Ohje

Ohje

Lisää tietoa:

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton