Luonnonkasvit puutarhassa

Luonnonkukkien päivä 14.6.2015 kutsuu suomalaisia kasviretkille!


Sunnuntaina vietetään yhteispohjoismaista luonnonkukkien päivää. Päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Luonnonkukkien päivänä järjestetään retkiä eri puolilla Suomea; järjestetäänkö sinun lähialueillasi retkeä jonnekin?

Tupasvilla Kuva: Kalle Meller
Tupasvilla Kuva: Kalle Meller
Luonnonkukkien päivälle valitaan vuosittain teemalaji, jota nostetaan esille retkillä ja tiedotuksessa. Päivän teemalaji vuonna 2015 on tupasvilla (Eriophorum vaginatum).

Suomessa tupasvilla on hyvin yleinen alkuperäiskasvi, joka tunnetaan muun muassa kansannimillä jussinparta, luikkuheinä ja mustapää. Se kasvaa karuilla rämeillä, nevoilla ja korvissa. Sopivalla alustalla tupasvilla muodostaa tiheitä, helposti tunnistettavia tuppaita, joiden tyviosat koostuvat kasvin vanhoista, kuolleista osista. Täydessä mitassaan, tämän tuulipölytteisen kasvin varsi on 40-70 cm korkea. Tupasvilla on suomaiseman aikaisin kukkija ja kukkii touko-kesäkuussa. Tupasvillaa käytetään muun muassa kuituna tekstiileissä, sillä se ei aiheuta allergioita. Lisäksi se on käytössä öljyntorjunnassa, koska se sitoo noin 20 kertaisesti oman painonsa verran öljyä ja on muita öljyn torjunnassa käytettyjä sitojia ekologisempi vaihtoehto.

Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja retkistä SLL:n sivuilta...
 
 

Luonnonkasvit puutarhassa


Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan erilaisia luonnonkukkia voi ihailla vaikka kotipuutarhassa! Moni meistä viherpeukaloista tuo usein mukanaan myös pieniä löytöjä matkan varrelta - ja istuttaa ne pihalleen. Kauniita luonnonkasveja leviää puutarhaan myös itsestään.

Kotipuutarhastaan voi bongata vaikka...


 Tunnistatko nämä kasvit? Vasemmalta oikealle kielo, ketunleipä, rohtoraunioyrtti sekä metsätähti
Tunnistatko nämä kasvit? Vasemmalta oikealle kielo, ketunleipä, rohtoraunioyrtti sekä metsätähti
 
 


Lisäksi puutarhastasi löytyy varmasti luonnonlajistoomme kuuluvia puita? Sinne itsestään kulkeutuneita tai taimena muualta tuotuina. Löytyykö pihastasi sekä raudus- että hiekoivu (erotatko ne toisistaan)? Entä kukkiiko tuomi, haviseeko haapa tai löytyykö vaahteran "neniä" pihastasi?

Kasvikortistossa myös
tietoa myös muista puista!

 Syysasussa nuori lehmus ja rinnalla kesäinen, nuori tammi
Syysasussa nuori lehmus ja rinnalla kesäinen, nuori tammi
 
 


Menestymisen eväät


Kotimaista alkuperää olevat luonnonkasvimme ovat kestäviä, ilmastoomme ja paikan maaperään sopeutuneita. Ne tarjoavat mainiosti kestävän perustan myös kotipuutarhalle! Luonnonkasvien lisäksi voi sitten istuttaa harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Ne menestyvätkin parhaiten istutettuna muiden kasvien suojaan; joko kestävämpien pensaiden joukkoon tai maanpeittokasvien ja muiden perennojen vierelle.

Monet luonnonkasvimme ovat hyvin näyttäviä myös puutarhan kukkatarhassa. Kasvit kannattaa kuitenkin aina istuttaa alkuperäistä kasvupaikkaa muistuttavaan paikkaan; hiekka‑ tai moreenimaahan valitaan kasveja, jotka tiedetään luonnostaan kasvavan tällaisissa paikossa. Näin saadaan luonnollinen ja helppohoitoinen, sekä tällaisessa paikassa menestyvä kokonaisuus. Jos puutarhassa on puolestaan varjoista, lehtomaista metsää, niin sinne perustetaan metsäpuutarha - ja istutetaan lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoonhan sopii sitten istuttaa muualtakin kotoisin olevia lehtometsän varjoperennoja. Samalla tavalla käydään läpi kaikki puutarhan kasvupaikat ja muutetaan ne luonnollisiksi, vain ihmisen ohjaavaa kättä tarvitseviksi puutarhakasviyhdyskunniksi.

Vanhan rakennuksen puutarhassa kasvaa usein jo ennestään luonnosta peräisin olevia ja terveitä peruslajeja. Kasvivalikoimaa lisättäessä kannattaa suosia nimenomaan luonnonlajeja ja vanhoja perinnekasveja. Näitä löytyy niin pensaiden, puiden, köynnösten kuin perennojenkin joukosta. Esimerkiksi humala on sopiva köynnös vanhan rakennuksen pihapiiriin (kunhan paikka ei ole liian kuiva ja paahteinen).

Kotimaiset luonnonkasvit kehittyvät puutarhassa monivartisiksi, runsaskukkaisiksi mättäiksi - ja niiden kasvuvoima saattaa yllättää kokeneemmankin puutarhurin! Luonnonkasveja on vain muistettava myös hoitaa luonnonmukaisesti; antaa kasvurauha eikä häiritä haravoinnilla.


 Pionia ja vuorikaunokkia
Pionia ja vuorikaunokkia
 
 

Jokamiehen ja -naisen oikeudet?


Muistattehan retkillänne, ettei jokamiehenoikeus anna oikeutta ottaa toisen maalta kasveja juurineen, vaan siirtoon tarvitaan maanomistajan lupa. Rauhoitettuihin ja alueella harvinaisiin kasveihin ei pidä koskea lainkaan!

Jos kuitenkin olet omilla mailla tai muuten luvallisilla teillä, niin esimerkiksi ojanpientareilla kasvaa monenlaista kaunista kukkijaa, joiden siirto pienissä määrin ei vaikuta alueen kasvillisuuteen. Alkuja otettaessa on myös pidettävä mielessä, että kasvimättäästä pitää jäädä jäljelle riittävästi kasvun jatkumiseen - eikä taimenotosta saa jäädä jälkiä. Kuusen- ja männyntaimia (tai muita puiden taimia)otetaan puolestaan vain paikoista, missä ne eivät millään voi kasvaa täysikasvuisiksi alkuperäisillä paikoillaan. Kasvien ystävä huolehtii aina myös ympäristöstä.
Tarkemmin jokamiehen oikeuksista...

Asiantuntevaa tietoa sekä mainioita ideoita luonnonkasvien käytöstä puutarhassa voit lukea Pentti Alangon kirjasta Luonnonkasvit puutarhassa (Tammi 1998).




Lisää luettavaa:

Kasvikortisto


 Kuusten oksien alla on sinivuokon hyvä olla
Kuusten oksien alla on sinivuokon hyvä olla
 
 
 
Julkaistu
8.6.2015
Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy