TAKAISIN

Luonnonkasvit puutarhassa

Julkaistu: 1.6.2016

Luonnonkukkien päivä 19.6.2016 kutsuu suomalaisia kasviretkille!

Sunnuntaina 19.6. vietetään yhteispohjoismaista luonnonkukkien päivää. Päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle. Luonnonkukkien päivänä järjestetään retkiä eri puolilla Suomea; järjestetäänkö sinun lähialueillasi retkeä jonnekin?

Luonnonkukkien päivän retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita. Retkille mukaan säänmukainen retkivaatetus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Mukaan voi ottaa myös kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita.

Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Biologian Seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.

Tämän vuoden teemakasvi: koiranputki

Luonnonkukkien päivälle valitaan vuosittain teemalaji, jota nostetaan esille retkillä ja tiedotuksessa. Päivän teemalaji vuonna 2016 on erittäin yleinen kulttuurikasvi, koiranputki (Anthriscus sylvestris). Koiranputki on levittäytynyt runsaana kaikkialle, ja sen elinympäristöihin kuuluvatkin niin niityt, pellot, metsänreunat kuin joutomaat. Koiranputki kasvaa runsaana myös ihmisten raivaamilla alueilla, kuten pihoilla. Koiranputki kukkii valkoisin kukkasin aina juhannuksesta elokuuhun. Koiranputkea käytetään kasvivärjäyksessä ja se toimii myös hyönteiskarkotteena. Lisäksi sitä voi syödä, kunhan ei sekoita sitä myrkyllisiin putkikasveihin, kuten hukanputkeen.


Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja retkistä SLL:n sivuilta...

Koiranputki Kuva: Lotta KemppinenKoiranputki Kuva: Lotta Kemppinen

Luonnonkasvit puutarhassa

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan erilaisia luonnonkukkia voi ihailla vaikka kotipuutarhassa! Moni meistä viherpeukaloista tuo usein mukanaan myös pieniä löytöjä matkan varrelta - ja istuttaa ne pihalleen. Kauniita luonnonkasveja leviää puutarhaan myös itsestään.

Kotipuutarhastaan voi bongata vaikka...
Tunnistatko nämä kasvit? Vasemmalta oikealle kielo, ketunleipä, rohtoraunioyrtti sekä metsätähtiTunnistatko nämä kasvit? Vasemmalta oikealle kielo, ketunleipä, rohtoraunioyrtti sekä metsätähti

Lisäksi puutarhastasi löytyy varmasti luonnonlajistoomme kuuluvia puita? Sinne itsestään kulkeutuneita tai taimena muualta tuotuina. Löytyykö pihastasi sekä raudus- että hiekoivu (erotatko ne toisistaan)? Entä kukkiiko tuomi, haviseeko haapa tai löytyykö vaahteran "neniä" pihastasi?

Kasvikortistossa myös
tietoa myös muista puista!

 

 

Syysasussa nuori lehmus ja rinnalla kesäinen, nuori tammiSyysasussa nuori lehmus ja rinnalla kesäinen, nuori tammi


Menestymisen eväät

Kotimaista alkuperää olevat luonnonkasvimme ovat kestäviä, ilmastoomme ja paikan maaperään sopeutuneita. Ne tarjoavat mainiosti kestävän perustan myös kotipuutarhalle! Luonnonkasvien lisäksi voi sitten istuttaa harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Ne menestyvätkin parhaiten istutettuna muiden kasvien suojaan; joko kestävämpien pensaiden joukkoon tai maanpeittokasvien ja muiden perennojen vierelle.

Monet luonnonkasvimme ovat hyvin näyttäviä myös puutarhan kukkatarhassa. Kasvit kannattaa kuitenkin aina istuttaa alkuperäistä kasvupaikkaa muistuttavaan paikkaan; hiekka‑ tai moreenimaahan valitaan kasveja, jotka tiedetään luonnostaan kasvavan tällaisissa paikossa. Näin saadaan luonnollinen ja helppohoitoinen, sekä tällaisessa paikassa menestyvä kokonaisuus. Jos puutarhassa on puolestaan varjoista, lehtomaista metsää, niin sinne perustetaan metsäpuutarha - ja istutetaan lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoonhan sopii sitten istuttaa muualtakin kotoisin olevia lehtometsän varjoperennoja. Samalla tavalla käydään läpi kaikki puutarhan kasvupaikat ja muutetaan ne luonnollisiksi, vain ihmisen ohjaavaa kättä tarvitseviksi puutarhakasviyhdyskunniksi.

Vanhan rakennuksen puutarhassa kasvaa usein jo ennestään luonnosta peräisin olevia ja terveitä peruslajeja. Kasvivalikoimaa lisättäessä kannattaa suosia nimenomaan luonnonlajeja ja vanhoja perinnekasveja. Näitä löytyy niin pensaiden, puiden, köynnösten kuin perennojenkin joukosta. Esimerkiksi humala on sopiva köynnös vanhan rakennuksen pihapiiriin (kunhan paikka ei ole liian kuiva ja paahteinen).

Kotimaiset luonnonkasvit kehittyvät puutarhassa monivartisiksi, runsaskukkaisiksi mättäiksi - ja niiden kasvuvoima saattaa yllättää kokeneemmankin puutarhurin! Luonnonkasveja on vain muistettava myös hoitaa luonnonmukaisesti; antaa kasvurauha eikä häiritä haravoinnilla.
 

Tiedäthän että kauneimpia niittykukkia voit tilata Rakentaja.fi verkkokaupasta annospusseissa ja valmiina seoksina!

Pionia ja vuorikaunokkiaPionia ja vuorikaunokkia

Jokamiehen ja -naisen oikeudet?

Muistattehan retkillänne, ettei jokamiehenoikeus anna oikeutta ottaa toisen maalta kasveja juurineen, vaan siirtoon tarvitaan maanomistajan lupa. Rauhoitettuihin ja alueella harvinaisiin kasveihin ei pidä koskea lainkaan!

Jos kuitenkin olet omilla mailla tai muuten luvallisilla teillä, niin esimerkiksi ojanpientareilla kasvaa monenlaista kaunista kukkijaa, joiden siirto pienissä määrin ei vaikuta alueen kasvillisuuteen. Alkuja otettaessa on myös pidettävä mielessä, että kasvimättäästä pitää jäädä jäljelle riittävästi kasvun jatkumiseen - eikä taimenotosta saa jäädä jälkiä. Kuusen- ja männyntaimia (tai muita puiden taimia)otetaan puolestaan vain paikoista, missä ne eivät millään voi kasvaa täysikasvuisiksi alkuperäisillä paikoillaan. Kasvien ystävä huolehtii aina myös ympäristöstä.
Tarkemmin jokamiehen oikeuksista...

Asiantuntevaa tietoa sekä mainioita ideoita luonnonkasvien käytöstä puutarhassa voit lukea Pentti Alangon kirjasta Luonnonkasvit puutarhassa (Tammi 1998).

Lisää luettavaa:

Kasvikortisto

 

 

 

Kuusten oksien alla on sinivuokon hyvä ollaKuusten oksien alla on sinivuokon hyvä olla