Näyttävät nauhukset

Surinaa ja pörinää valtikkanauhuksessa (Ligularia prezewalskii)
Surinaa ja pörinää valtikkanauhuksessa
(Ligularia prezewalskii)
Keltakukkaiset nauhukset ovat loppukesän näyttävimpiä perennoja - kuin pieniä aurinkoja syksyisessä puutarhassa! Ne houkuttelevat kukkiinsa runsaasti päiväperhosia ja kaikenlaisia pörriäisiä - ja kurottautuvat jopa yli kahden metrin korkeudelle!

Vaikka nauhukset ovat erityisesti kukinta-aikaan upeita, niin suuri ja rehevä lehdistö on monelle multasormelle se tärkein syy niiden kasvattamiseen. Lehtien väri voi nimittäin olla muusta puutarhasta poikkeavasti hyvin tumman vihreä - tai jopa punainen. Lehtiruoti ja kukkavarret voivat olla vaikkapa violetit. Nauhukset ovat helppohoitoisia ja voimakaskasvuisia perennoja, jotka piristävät puutarhaa kukinnallaan heinäkuusta syyskuuhun.

Katso: Nauhukset Kasvikortistossa!

 

Lajeissa ja muodoissa riittää valinnanvaraa!


Nauhusten suku, Ligularia, on runsaslajinen ja moni-ilmeinen. Niiden kukat ovat keltaisia tai oransseja ja lehtien sekä kukintojen muodot vaihtelevat paljon. Lehdet voivat olla munuaisen muotoisia tai esimerkiksi liuskoittuneita. Myös kukinnot vaihtelevat ja voivat olla päivänkakkaramaisia, kimppumaisesti kukkavarren latvassa - tai ne voivat olla taivasta kohti kurkottavassa, pitkässä ja runsaassa tähkämäisessä mykeröryppäässä! Huiskunauhuksella kukinto on esimerkiksi nimensä mukaisesti töyhtömäinen.

Valinnanvaraa nauhuksissa riittää; lista on pitkä ja tutustumisen arvoinen! Esimerkiksi Lapinnauhus (Ligularia ’Hietala’) kukkii aikaisin ja sietää hyvin erilaisia kasvuolosuhteita. Isonauhus (L. macrophylla) viihtyy aurinkoisilla ja jopa toisinaan kuivuvillakin paikoilla. Muita varhain kukkivia ovat valtikkanauhus, siperiannauhus, nukkanauhus, kuljunnauhus ja aurinkonauhus, jotka sopivat hyvin myös Pohjois-Suomen oloihin. Nauhukset ovat siis kestäviä Lapissakin, mutta myöhäisimmät lajikkeet eivät ehdi kukkia niin pohjoisessa. Yhdistelemällä eri lajikkeita nauhusryhmä kukkii etelämpänä heinäkuun puolivälistä lokakuuhun asti.

Syksyä värittävät esimerkiksi huiskunauhus, loistonauhus ’Striking Yellow’, soihtunauhus, herttanauhus ja kallionauhus. Ennen niitä kukkivat komeanauhus ja peikonnauhus. Kukinta-ajankohdan, kukinnon muodon ja värin lisäksi nauhuksen valinnassa kannattaa muistaa kiinnittää huomiota myös lehdistöön. Lajikkeita voi ryhmitellä melko vapaasti keskenään - ainoastaan huiskunauhus (Ligularia tangutica eli Sinacalia tangutica) on pidettävä muista erillään, sillä se leviää voimakkaasti.

 Kallionauhuksen lumoa
Kallionauhuksen lumoa
 
 

Nauhukset puutarhassa


Komeimmillaan nauhukset ovat ryhmänä tai aidanteena, mutta myös yksittäinen kasvi erottuu kukkapenkistä varmasti edukseen. Lehdet ovat näyttäviä läpi kesän ja kukkiminen tapahtuu lajikkeesta riippuen heinä- syyskuussa. Suuren kokonsa vuoksi nauhuksilla saa muodostettua näkösuojaa ja aidanteeksi istutettuna niillä voi vaikkapa rajata tonttia!

Nauhus on upea näky myös veden äärellä; kosteikoilla ja lammen rannoilla sekä vesiaiheen äärellä. Auringonkeltaiset kukat houkuttelevat myös tehokkaasti sekä pörriäisiä että perhosia puutarhaan. Loppukesän aurinkoisina päivinä voi joskus nähdä samalla kertaa useitakin kauniita, suurisiipisiä perhosia parveilevan nauhusten ympärillä!

Nauhuksia kannattaa yhdistää myös jaloritarinkannusten kanssa: jaloritarinkannukset ja aurinkoisen paikan nauhukset kukkivat ainakin osan ajasta yhtä aikaa, joten näistä kahdesta jättikasvista saa näyttävän sini-keltaisen ryhmän.


Istutus ja hoito


Paras paikka nauhukselle on puolivarjossa, suojassa pahimmilta helteiltä (kallionauhus menestyy auringossakin). Mullan tulisi olla hyvää ja runsasravinteista - sekä tuoretta tai peräti kosteaa. Kasvualustan tulee olla noin puoli metriä paksu ja hyvin vettä pidättävää.

Suurena perennana nauhus tarvitsee riittävästi tilaa. Hyvällä paikalla kasvaessaa nauhukset eivät vaadi erityistä hoitoa, sillä ne peittävät lehdistöllään myös rikkakasvit alleen ja vahvat kukkavarret pysyvät pystyssä ilman tuentaakin. Nauhukset viihtyvät saadessaan kasvaa rauhassa samalla paikalla. Tarvittaessa sitä voi lisätä jakamalla - siementaimet eivät nimittäin välttämättä muistuta emokasviaan.

Nauhukset vaativat siis runsaasti kosteutta; jos paikka ei ole luonnostaan kostea, tarvitaan jatkuvaa kastelua. Osan päivästä aurinkoinen, mutta hyvin kosteutta pitävä paikka on paras, mikäli käytössä ei ole keinokastelujärjestelmää. Mieti paikka tarkkaan, sillä kosteilla paikoilla kasvaessaan nauhukset vetävät puoleensa etanoita kuin magneetti!

 Nauhus on näyttävä ja näkyy kauas - upea yhdistelmä tiilimuurin kanssa. Kuvassa aurinkonauhus (Ligularia stenocephala)
Nauhus on näyttävä ja näkyy kauas - upea yhdistelmä tiilimuurin kanssa.
Kuvassa aurinkonauhus (Ligularia stenocephala)
 
 
 
Julkaistu
29.8.2011




Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy