• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen metsien myrkylliset sienet

Tunnista myrkkysienet

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.10.2011Päivitetty 09.10.2023
202310_83203.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.

Missä myrkyllisiä sieniä kasvaa?

Myrkkysieniä löytyy joka puolella Suomea, joskaan kaikkia lajeja ei joka puolella maatamme olekaan. Punaista kärpässientä kasvaa koko maassa sekä metsässä että pihoissa keskikesästä lähtien. Valkokärpässieniä löytyy havu- ja sekametsistä elo-syyskuussa. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa

Harvinaista kavalakärpässientä löytyy lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Viime vuosina on havaintoja tehty myös laajemmalta alueelta ja kavalakärpässienen oletetaan levinneen hieman idemmäs. Ilmaston lämpeneminen saattaa olla syynä sienen leviämiseen. Siniharrastajien tekemät havainnot on erittäin helppo ilmoittaa esimerkiksi laji.fi -sivustolla.

Pantterikärpässientä tavataan Etelä-Savoa myöten. Suippumyrkkyseitikkiätaasen löytyy pääsääntöisesti Etelä-Suomesta.Pulkkosientä tapaa puistoissa, hakkuualueilla, kotipihassa ja metsässä tietenkin.

Korvasienistä onkin ollut aiemmin juttua.

Tunnistaminen

Punainen kärpässieni on helpoin tunnistaa. Se erottuu metsästä kauniilla punaisella valkotäpläisellä lakilla.

Valkokärpässieni on puhtaan valkoinen kauttaaltaan. Se sekoitetaan helposti herkkusieneen, joten jos ei ole varma, sieni kannattaa jättää metsään. Jos kuitenkin valkoisen kärpässienen kanssa valmistusvaiheeseen asti ehtii, sienen heltat ja itiöt pysyvät valkoisina eivätkä tummu. Viimeistään silloin on syytä heittää sieni pikaisesti kompostiin.

Kavalakärpässieni on oliivinvärinen lakiltaan; lakissa saattaa olla valkoista täplää. Kaikki kärpässienet tunnistaa sienen jalassa olevasta tupista. Se jää useimmiten maan sisään, mutta on varma tunnistustapa.

Pantterikärpässienen lakki on vaaleanruskea, reunoiltaan säteittäisuurteinen ja sen pinnassa on pieniä valkoisia laikkuja kehinä. Jalka on valkoinen ja siinä on kapea rengas jalan puolivälissä. Jalan tyvessä on mukulamainen paksunnos, jonka reuna on terävärajainen.

Kärpässienille tyypillinen tuntomerkki on maan alla oleva pullistuva tyvi. Sienet kannattaa siis poimia niin sanotusti "juurineen!, jotta tunnistaminen olisi helpompaa ja varmempaa.

Suippumyrkkyseitikin lakissa on keskellä terävä huippu. Ensin lakki muistuttaa kelloa, vanhemmiten siitä tulee laakea. Sienen väri on oranssinruskea ja se tuoksuu retiisille tai raa'alle perunalle. Ruskeat ja paksut heltat ovat harvassa. Lieneekö seitikki viittaus seittiin, joka peittää sienen nuoria helttoja? Suippumyrkkyseitikin jalka on pitkähkö, siinä on epäselviä, keltaisia vöitä ja tyvi saattaa olla muuta jalkaa paksumpi.

Pulkkosieni on ruskea (sävy vaihtelee) ja väri tummenee, kun sientä koskee. Se muistuttaa hyvin paljon mustarouskua. Nuorena lakki kiertyy reunoilta sisäänpäin ja muodoltaan pyöreä, vanhana suppilo ylöspäin. Laakean lakin keskellä on lievähkö kohouma. Lakin heltat ovat eripituiset ja vaaleanruskeat. Jalan pinta on härmemäinen ja suippeneva tyven suuntaan.

Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)
Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)
Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)
Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)
Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)
Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)

EDELLEEN TÄRKEIN SÄÄNTÖ ON OLLA KERÄÄMÄTTÄ SIENIÄ, JOITA EI TUNNE!

Opettele siis tuntemaan metsän herkulliset ruokasienet

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
Kontiainen kurkistaa keosta
Myyrien torjunta
Joka talvi juhlivat myyrät puutarhassamme; pilaavat nurmikon onkaloillaan, käytävillään ja kasoillaan, tuhoavat istutuksia ja pihan kasveja. Miten niistä pääsisi eroon?Etenkin runsaina myyrävuosina talvituhoja on melkein mahdotonta välttää. Myyrät aiheuttavat tuhoja puiden juuristoihin, kaluavat pensaiden ja puiden kuorta ja oksia, herkuttelevat kukkasipuleilla ja kaivavat onkaloitaan pitkin poikin nurmikkoa ja istutuksia. Multakasat pitkin puutarhaa ovatkin valitettavan monelle tuttu, jokakeväinen näky.Maamyyrän tekemät tuhot tunnistaa pyramidin mallisista multakeoista nurmikolla. Vesimyyrän keot erottaa maamyyrän keoista siitä, että multakasassa on reikä sivussa – ei päällä. Myyrien torjunnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana; maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on rauhoitettu, eikä sitä saa puutarhoissakaan häiritä – vaikka sen pinnalle työntämät multakasat häiritsisivätkin pihanomistajaa.Kontiainen on hyönteissyöjä, joka ei siis käytä kasvinosia ravinnokseen. Se kuitenkin häiritsee kasvien luonnollista kasvua maan alla risteilevien käytävien viedessä kasvien tarvitseman mullan – ja hyvin hoidetut nurmikot muuttuvat kynnöspelloiksi kontiaisen takia. Maamyyrän onkalot voivat myös aiheuttaa pihan rakenteille vaikeasti korjattavia vahinkoja, esimerkiksi kivetysten alla. Rauhoitetun kontiaisen myrkyttäminen tai muulla tavoin vahingoittaminen on lailla kielletty, joten karkotteiden käyttö on ainoa vaihtoehto suojautua sen aiheuttamia tuhoja vastaan.
20222_76860.jpg
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.
20232_80935.jpg
Viirivehka (Spathiphyllum)
Viirivehka (Spathiphyllum) on kestävä ja viehkeä huonekasvi, joka sopii hyvin vihersisustamiseen. Kaupoissa on tarjolla noin 30–45 senttiä korkeaksi kasvavaa pikkuviirivehkaa (S. floribundum) ja komeaviirivehkan (S. Floribundum-ryhmä) lajikkeita. Huonekasveiksi on jalostettu monia erikokosia lajikkeita; komeaviirivehkan lajikkeista ainakin 'Clevelandii' ja Isoviirivehka 'Mauna Loa' kasvavat yli puolimetrisiksi.
202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton