Näin perustat kukkaniityn - OSA 3/5

Niittysiementen kylväminen

Kasvien valinnan ja maan kunnostamisen jälkeen on aika kylvää siemenet. Tarvittava siemenmäärä on hyvin pieni; 1 dl niittysiemeniä painaa noin 50 g ja se riittää 100 m2 eli aarin niittyalalle!

Niittysiemenet kannattaa sekoittaa väliaineeseen, esimerkiksi hiekkaan, sahanpuruun tai möyhennettyyn kasvuturpeeseen, jotta pieni siemenmäärä saadaan levitettyä tasaisesti ja helposti isolle alueelle. Kylvöseosta tarvitaan 10-20 litraa/ 100 m2.
 
Siemenet kylvetään muokatun maan pintaan.Yleensä niittysiemenet vaativat valoa itääkseen. Maan pintaa ei siis sekoiteta tai jyrätä kylvön jälkeen.

  
 

Kylvöaika


Niittykukkien siemenet voidaan kylvää keväällä, kesällä tai syksyllä. Kylvöaika vaikuttaa niittysiementen itämisajankohtaan ja taimivaiheen pituuteen.

Kevät (maalis-toukokuu): kasvupaikalla on kevätkosteutta ja yöt ovat kylmiä. Niittysiemenet itävät tasaisesti ja kasveilla on pitkä kasvukausi aikaa kasvattaa juuria ja lehtiä. Surin osa kasveista kukkii seuraavana kesänä.

Kesä (kesä-elokuu): maaperän kosteus vaihtelee säiden mukaan. Osa siemenistä jää itämislepoon odottamaan syyssateita tai seuraavaa kevättä. Osa kasveista ehtii kasvaa riittävän suuriksi ja ne kukkivat seuraavana kesänä.

Syksy (syys-marraskuu): alkusyksyllä kylvetyistä siemenistä osa itää heti ja kasvit saattavat kukkia seuraavana vuonna. Myöhään syksyllä kylvetyt niittysiemenet jäävät odottamaan kevättä. Luonnollinen kylmäkäsittely saa niittysiemenet itämään tasaisesti kevään koittaessa.

Yksivuotiset ruiskaunokki, ruisunikko ja aurankukka kylvetään aikaisin keväällä, heti lumien sulettua. Tällöin niittysiemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn.

Taimikasvatus


Luonnonkukat voi myös taimikasvattaa. Taimet istutetaan sitten maahan keväällä tai alkusyksystä. Taimikasvatukseen on varattava aikaa ainakin kaksi kuukautta.

Hyvin hitaasti itävät kasvit kylvetään suoraan maahan. Esim. vuokot ja kielo kukkivat ensimmäisen kerran aikaisintaan 4 - 6 vuoden kuluttua kylvöstä.
 

Suojaheinät


Niittykukat voi kylvää suojaheinän kanssa tai ilman sitä.
Sopivia heinälajeja ovat lampaannata (100-200 g / 100 m2) kuivalle kasvupaikalle ja nurmirölli (50-100 g / 100 m2) kostealle kasvupaikalle.
Niittyheinäseosta kylvetään 50-100 g / 100 m2.

Suojaheinän etuja Harvaan kylvetty suojaheinä suojaa kukkien taimia paahteelta ja rankkasateelta. Kukat kasvavat hitaasti, joten heinäkasvusto antaa niitylle vihreän yleisilmeen ensimmäisenä kesänä.

Suojaheinän haittoja Heinät ja niittykukat kilpailevat keskenään elintilasta, vedestä ja ravinteista. Liian tiheäksi päässyt heinä valloittaa niityn, sillä kukat kehittyvät heiniä hitaammin. Runsas heinäkasvusto kuivattaa juurillaan tehokkaasti pintamaan.

Tiedätkö muuten, että...


  • Kotimaisia niittykukkien siemeniä on saatavilla myös Puutarha.netin kautta. Jäsentukussa on valikoima eri lajeja annospusseissa sekä valmiita sekoituksia.

  • Niittysiemenillä on suuria kokoeroja:
  
 
Lähde: Suomen Niittysiemen Oy

 
Julkaistu
15.3.2012
Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy