• Etusivu
  • Hoitotyöt

Näin perustat kukkaniityn - OSA 5/5

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.08.2018
20124_30315.jpg

OSA 5: Kukkaniityn hoito

Vaikka kauniina kukkiva niitty onkin helppohoitoinen esimerkiksi leikattavaan murmikkoon verrattuna, niin kyllä sekin kaipaa säännöllistä huolenpitoa. Niittyä tulee niittää ja niittojäte kerätä pois. Näin se käy:

Ensimmäisen kesän alkuhoito

Ensimmäisenä kesänä niityllä kukkivat vain yksivuotiset kukat. Monivuotiset kasvit kasvattavat vielä lehtiruusuketta sekä juuristoaan. Pieni lehtiruusuke onkin tunnistettavissa vasta myöhään syksyllä.

Vältä rikkakasvien kitkemistä juurineen, sillä monivuotisten niittykukkien pienet taimet lähtevät helposti juuripaakun mukana maasta. Rikkakasvit kannattaa kuitenkin niittää useammankin kerran ensimmäisen kesän aikana. Kerää rikkakasvien niitetyt varret välittömästi pois, etteivät ne ehdi siementämään. Niitä yli 15 cm korkeudelta, jotta niittykukkien lehtiruusukkeet varmasti säästyvät.

Vanhoja, mutta käteviä työvälineitä
Vanhoja, mutta käteviä työvälineitä

Seuraavien kesien jatkohoito

Hoitoniitto syksyllä
Niitty niitetään kukinnan päätyttyä elo-syyskuussa. Paras niittosää on poutajakson aikana.
Jätä niittojäte maahan muutamaksi päiväksi, jotta siemenet ehtivät varista maahan.
Niittojäte korjataan pois, jotta kasvimassa ei tukahduttaisi alla olevia kukkia.

Rehevän niityn hoitoniitto alkukesällä
Niitty voidaan niittää jo alkukesällä, jos siellä on korkea heinikko tai liian rehevä kasvusto.
Alkukesän niiton seurauksena kasvillisuus jää matalammaksi.
Yli 15 cm niittokorkeus säästää kukkien lehtiruusukkeet. Niittojäte korjataan heti pois.

20124_30567.jpg
Huomio

Huomio

Niityn perustaminen lyhyesti:

Perustaminen
Kukkaniitty voidaan perustaa aikaisin keväällä tai syksyllä syys - lokakuussa. kylvettävä niittyalue muokataan ja rikkakasvit poistetaan. Siemenet ovat pieniä, joten sekoita ne esimerkiksi hienoon hiekkaan kylvön helpottamiseksi. Siemenet kylvetään pintaan, sillä useat siemenet vaativat valoa itääkseen. Siemenet itävät hitaasti. Pienet taimet kehittyvät kesän kuluessa.

Hoito ja kukinnan alku
Niitä alue syksyisin elo-syyskuussa kasvuston ränsistyttyä. Poista niittojäte muutaman päivän kuluttua. Rehevät alueet kannattaa niittää ja niittojäte poistaa myös alkukesällä.

Kukinnan alkaminen
Yksivuotiset kukat kukkivat jo 1. kesänä. Monivuotiset aloittavat kukinnan vasta 2.-3. kesänä.

20124_30316.jpg

Näin perustat kukkaniityn on 5 osainen artikkelisarja:
OSA 1: Kasvien valinta
OSA 2: Maan muokkaus
OSA 3: Siementen kylvö
OSA 4: Niityn kehitys
OSA 5: Niityn hoito

Muistathan myös, että Rakentaja.fi verkkokaupassa on tarjolla valikoima kotimaisia niittykukkien siemeniä; annospusseissa ja valmiina niittyseoksina!

Lisätietoa niittykasveista ja niityn perustamisesta: www.suomenniittysiemen.fi

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20237_23128.jpg
Potkua kompostoitumiseen
Hyvin toimiakseen komposti vaatii jätteen lisäksi sopivan seosaineen. Se pitää kompostin kuohkeana ja sitoo hajuja ja ylimääräistä kosteutta. Ravinneköyhää puutarhajätettä kompostoitaessa saattaa myös ravinnelisäys jätteen joukkoon olla tarpeen.
20226_268.jpg
Ajankohtaista
Mansikka on keskikesän herkku. Sadon kypsyminen on jo hyvässä vauhdissa. Mansikkaa nimitetään yleisessä kielenkäytössä marjaksi, vaikka se itse asiassa on turvonnut kukkapohjus. Varsinaisia hedelmiä ovat mansikan pinnalla olevat siemenen näköiset pähkylät.Mansikka kuuluu laajaan ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Luonnonvaraisia mansikkalajeja on löydetty eri puolilta maailmaa 11 lajia, näillä on kuitenkin runsas joukko alalajeja ja muunnoksia. Suomessa luonnonvaraisena kasvavat ahomansikka (Fragaria vesca), ukkomansikka(Fragaria moschata) ja harvinainen karvamansikka(Fragaria viridis).
20235_81972.jpg
Viikon kysymys: Miten juolavehnä hävitetään?
Pihassani on noin viiden neliön alue, jossa ei kasva muuta kuin juolavehnää. Paikka on mielestäni hapan eli siinä kasvaa vähän varpua. Haluaisin joskus tehdä alueelle niin sanotuille happamille kasveille kukkamaan ja voisin jopa istuttaa siihen varpuja metsästä. Mutta kun se on juolavehnää täynnä! Aloitin äsken urakan ja kaivoin lapiolla kaksi kottikärrykuormaa juolavehnätupaksia pois.Onko mahdollista hävittää juolavehnä, jos katan alueen nyt koko kesäksi esimerkiksi mustalla mansikkamuovilla ja annan olla syksyyn asti? Tappaako tämä myös juurakot? Mitä sen jälkeen pitää tehdä? Onko juurakot silloin helpommin kaivettavissa ylös? Olisiko vielä hyvä käsitellä ennen tai jälkeen roundupillla?Koska mahdollisesti voisi tehdä siihen kukka/kasvipaikan?
20092_15244.jpg
Maan happamuus heikentää satoa
Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!
20226_78647.jpg
Porkkanan taudit ja tuholaiset
Porkkanaa kiusaavat muutamat kiusalliset taudit ja tuholaiset, vahingoittaen porkkanan massaa erilaisilla vaurioilla. Pahimmissa tapauksissa, sato on pilalla.
Goji-marjan poiminta
Goji on susimarja ja etenkin supermarja
Goji-marja on nimitys pukinpensaiden sukuun kuuluvien lajien, mm. pukinpensaan eli aitapukinpensaan (Lycium barbarum) ja kiinanpukinpensaan (Lycium chinense) marjoille. Myös muita lajeja löytyy; yksin Aasiassa on 85 eri goji-lajia ja Amerikkaankin on levinnyt ainakin 15 lajia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton