Boschin ilmaaja kerää nurmikoltasi sammaleen pois

Sammal valtaa paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta viihdy. Kun nurmikko voi hyvin, ei sammal pärjää sille elintilakilpailussa. Pysyvään tulokseen päästään poistamalla sammaloitumisen syyt: nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan happamuus tai tiiviys ja alueen varjoisuus.Jos nurmialue on erittäin sammaleinen, kannattaa nurmikko perustaa kokonaan uudestaan.Sammaloituneelta nurmialueelta haravoidaan irtoava sammal pois, ja alue ilmastoidaan talikolla tai sammaleenpoistajan avulla. Alue kalkitaan huolellisesti. Kalkki alentaa maan happamuutta ja estää siten sammalen kasvua. Pinnalle lisätään ohut kerros hiekkaa ja multaa. Lopuksi alue tasoitetaan jyräämällä ja kylvetään uusia siemeniä. Jos paikka on varjoinen, kannattaa valita lajikkeita, jotka menestyvät varjoisemmassakin (esim. puisto- ja etelännata). Jatkossa huolehditaan kastelusta.

Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.

Pieneltäkin tontilta kertyy yllättävän paljon risuja, oksia ja vanhoja perennaversoja, jotka kannattaa hyödyntää. Oksasilppua voi puutarhassa käyttää sekä kateaineena että kompostikuivikkeena.Istutusalueen katteena se pitää rikkaruohoja kurissa, suojaa pintamultaa kuivumiselta ja toisaalta myös rankkasateiden aiheuttamalta liettymiseltä. Näin maan kosteus pysyy tasaisempana ja kastematojen ja muiden hyödyllisten pieneliöiden toiminta helpottuu. Katteella saadaan pihaan tietysti myös visuaalista arvoa: sillä voi päällystää pienet polut, se siistii mainiosti mm. koristepensaiden alustat, on kaunis ja luonnollinen seuralainen havupensaille ja -puille ja pitää mm. mansikkakasvustot siistinä.Lehtipuuhake on mainio raaka-aine kompostiin: se pitää massan sopivan ilmavana, tasaa kompostin kosteusoloja ja kiihdyttää mikrobitoimintaa. Havupuuhake taas on parhaimmillaan katteena.

Myräkkä kaatoi taas puita pihoissa ja teiden reunoilla. Mitkä syyt voivat altistaa puun kaatumiselle? Entä miten sitä voisi ehkäistä?VASTAUS: Mitä kookkaampi ja peittävämpi latvus on, niin sitä voimakkaampi on tuulen puuta kampeava vaikutus. Kesällä kaatumiselle ovat luonnollisesti alttiimpia lehtipuut, ja talvella taas havupuut ovat lehtensä tiputtaneita lehtipuita herkempiä koville tuulille. Puut kestävät myös paremmin jatkuvaa kovaa tuulta kuin puuskaista, vähän välillä repivää ja puuta eestaas taivuttelevaa kovaa tuulta. Ellei puun juuristo ole kyllin laaja ja ote maaperästä tiukka, niin riittävän kovissa puuskissa puhkuva tuuli saa kyllä kumoon komeammankin puun.Kovat tuulenpuuskat saattavat siis aiheuttaa sen, että puiden juuret irtoavat kasvualustastaan - ja puu alkaa kaatumaan. Usein syy puun kaatumiseen on juuri puun juuristossa ja kasvualustan laadussa. Juuriston kasvua ovat voineet haitata tiivis, kova maanlaatu tai ehkä liian lähellä olevat maanalaiset rakenteet. Juuriston pitokykyä ovat puolestaan voineet heikentää juurialueella tehdyt kaivaustyöt sekä syksyn sateissa pehmentynyt, märkä maa-aines. Maan routaantuminen auttaa puolestaan pitämään juuret tukevasti jäätyneessä maassa.Myös lajikohtaisia eroja on. Esimerkiksi kuusi on hyvin pintajuurinen; sen takia koko juurakko irtoaa helposti ja ottaa maan mukanaan. Mänty taas tekee pinnallisten juurien lisäksi myös syviä juuria, joten se harvoin kaatuu juurineen. Kalliolla tai kovin kivisessä maassa kasvaessaan tekee kyllä syväjuurisemmatkin puut kovin pinnanmyötäistä juuristoa - ja altistuvat muiden tavoin repivälle tuulelle.Myös puiden heikot kohdat saattavat kovissa tuulissa antaa periksi. Ontto kolopuu saattaa kolon kohdalta katketa tai käävän aiheuttama laho (esim. talousmetsissä ilmenevän "maannousemasienen" tai juurikäävän aiheuttama) saattaa heikentää puuta niin paljon että se katkeaa lahon kohdalla.Puut saavat myös tukea ja suojaa toisistaan. Tuuliolosuhteet muuttuvat merkittävästi harvennuksen tai avohakkuun seurauksena. Seuraavien myrskyjen aikana tulee mitä todennäköisemmin kaatumaan joku alueelle jätetyistä tai sen reunamilla kasvavista puista. Esimerkiksi tien reunaan näkösuojaksi jätettyjä tai sähkölinjojen reunoilla kasvavia puuyksilöitä kaatuu muita helpommin - ja usein sähkölinjojen päälle aiheuttaen katkoksia. Jos puuryhmästä tai metsiköstä on kaatunut puu tai puita, niin kannattaa varautua puiden kaatumiseen myös tulevissa myrskyissä.

Vuosia sitten huomasin, että kuusiaidan alaosassa oli kolme runkoa, jotka pysyivät samanlaisina aivan kuin homeisina pitkään. Pensas ei näyttänyt kärsivän. Viime kesänä samanlaisia runkoja alkoi näkyä enemmän. Mikähän niitä vaivaa ja olisiko jokin asia, millä leviämisen saisi loppumaan ja rungot tervehtymään?

Mitä orkideoja Suomessa yleisimmin kasvatetaan?Yleisimmin Suomessa myydään perhosorkideoita eli kotikasvatukseen jalostettuja, helppoja perhoskämmeköitä. Myös puikkokämmeköitä, venuksenkenkiä, ludisioita ja katleijoita löytyy kaupoista. Myös ulkomailta voivat orkideaharrastajat tilata kasveja. Kaikki kukkakaupoista ostettavat lajit on mahdollista saada viihtymään kotioloissa – osa harvinaisemmista lajeista vaativat puolestaan aivan erityiset kosteus- ja valo-olosuhteet.