Curuba (Passiflora mollissima)

Kotimaiset Kasvikset ry perustettiin kasvattamaan kotimaisten hedelmien, marjojen, vihannesten, koristekasvien ja ruokaperunan imagoa ja parantamaan kilpailukykyä. 1990-luvun alussa tuli tutuksi sirkkalehtimerkit Puhtaasti, Kauniisti ja Kestävästi Kotimainen. Tunnettavuutta kasvatti näyttelijä Heikki Kinnusen "Ja eiku syömään..." -mainos.

Viime keväänä istuttamieni salkoruusujen lehdet olivat ruosteen värisen kasvuston peitossa ja varressa oli pyöreitä kohonneita täpliä, osa nupuista jäi aukeamatta. Mikä tauti olisi voinut olla kyseessä ja mistä se voisi johtua? Olisiko syynä kasvualusta ja maaperä? Onko taudin estämiseksi olemassa mitään konstia vai tuleeko salkoruusut hävittää kyseisestä paikasta?

Pitäisikö uudistontille saada vihreää pintaa? Kaipaako vanha nurmikkosi uusimista tai rinne ruohottamista? Joskus aiemmin ajateltiin, että siirtonurmea käytetään vain urheilukenttien ja firmojen edustusnurmia perustettaessa, mutta siirtonurmea on asennettu pitkään myös omakotitalojen ja taloyhtiöiden pihoille. Siirtonurmi onkin helppo ja nopea tapa saada aikaan kaunis ja laadukas nurmikko.

eli mitä parvekepuutarhurin tulisi muistaa:SuunnitteluParvekkeen istutusten suunnittelussa voi miettiä samoja asioita kuin pihankin suunnittelussa. Eli mitä parvekkeella halutaan tehdä, mitä siellä halutaan kasvattaa, paljonko näihin toimintoihin tarvitaan tilaa. Sijoitetaanko sinne oleskeluryhmä, leikkivätkö lapset parvekkeella, toivotaanko satoa vai kukkaloistoa, käytetäänkö vain kesäkukkia vai kasvatetaanko myös monivuotisia kasveja? Jokainen parvekepuutarhuri käyttää - ja täyttää - tilan omalla tavallaan. Parvekkeesta saa oivan oleskelupaikan, hienon hyötypuutarhan ja vaikka villin viidakon; miten vain haluaa!RuukutMonivuotiset kasvit istutetaan parvekkeelle isoihin ruukkuihin tai astioihin. Olisi hyvä, jos kasvatusastiassa olisi pyörät alla tai erilliset siirreltävät alustat, niin astian siirtely esimerkiksi parveketta siivotessa olisi helpompaa. Talvea vastaan parvekkeella säilytettävät ruukut suojataan styroxilla ja peitetään harsolla tai pakkaspeitteellä - astia voidaan lisäksi vuorata jo kasvin istutusvaiheessa kuplamuovilla. Multatilan pitäisi olla vähintään 50 cm syvä. Yksivuotisille kasveille riittää pienempi amppeli tai parvekelaatikko.SijoitteluOleskeluryhmän paikka on isoimman kasvin katveessa. Pienemmät kasvit mahtuvat parvekkeen laitamille, ikivihreät ja lehtensä varistavat perennat ja kesäkukat lomittain. Näin saadaan parvekkeelle elävyyttä. Toinen vaihtoehto on sijoittaa ikivihreät omaksi ryhmäkseen, joka jää talven koristukseksi parvekkeelle. Tämän ryhmän saa koottua syksylläkin, jos vie osan kasveista talvehtimaan kellariin.KasteluKasvit kuluttavat eri tavalla vettä, joten istuta samanlaisia (lehtien koko, lehden pinta ) ja samankokoisia kasveja yhteiseen ruukkuun. Kasteluväliä saa pidennettyä istuttamalla kasvit altakasteluruukkuun. Tällaisia ruukkuja saa ostaa puutarhamyymälöistä sekä tavarataloista, jotka myyvät vihersisustamistarvikkeita. Toinen vaihtoehto on hankkia tai tehdä itse puinen istutusastia. Muista kuitenkin, että ylimääräisen kasteluveden on päästävä pois eli multatila ei saa muodostaa allasta.Lasittamattomallakin parvekkeella lämpötila saattaa nousta aurinkon paistaessa huomattavasti, mikä lisää myös kasvien vedenkulutusta. Kastele siis kasvejasi niiden tarpeen mukaan. Haihduntaa lisää valon ja lämmön ohella tuuli, joten jano saattaa yllättää pilvisempänäkin päivänä.VarjostusKeväällä parvekkeella talvehtineet kasvit heräilevät talvilevosta aikaisemmin kuin pihaan istutettuna. Aikaisen kasvuunlähdön ja tästä seuraavan vioituksen estämiseksi kasveja varjostetaan aurinkoisina päivinä esim. harsolla. Erityisen tärkeää tämä on ikivihreille kasveille. Kevätauringon alkaessa paistaa on hyvä myös sulatella ruukkujen multaa ja auttaa kasvia saamaan vettä kastelemalla kasveja lämpimällä vedellä. Kesälläkin tämä varjostaminen saattaa olla tarpeen.LannoitusMonivuotisia kasveja hoidetaan parvekkeella kuten maahankin istutettuna. Taimia lannoitetaan keväällä. Typpipitoisilla lannoitteilla ei lannoiteta heinäkuun puolenvälin jälkeen, vaan tämän jälkeen lannoittamiseen käytetään typetöntä syyslannoitetta. Lannoittamiskerroiksi riittävät yksi kerta keväällä ja yksi loppukesällä. Jos joudut esim. helteisen kesän tai pienestä istutusruukusta johtuen kastelemaan kasveja runsaasti, saattaa esiintyä ravinnepuutoksia. Nämä voit hoitaa sekoittamalla kasteluveteen moniravinteista kastelulannoitetta.LeikkausHoitoleikkaukset kasveille tehdään samaan tapaan kuin maahan istutetuillekin kasveille.Lue lisää pihan -ja parvekkeen- suunnittelusta

Pro Kala ry kertoo tiedotteessaan, että kasvisten sesonkeja määrittelevät luonnollisesti kasvu- ja satokaudet. Pyydetyn kalan sesongit puolestaan eivät ole aivan yhtä päivänselviä. Kenenkään ei tarvitse olla viljelyekspertti ymmärtääkseen, että näin tammikuussa ei esimerkiksi kotimaista avomaalla kasvanutta mansikkaa ole saatavilla. Ennen sesonkien mukaan syöminen oli itsestään selvää sekä usein ainoa vaihtoehto. Nyt sesonkiruoka onkin taas kaikkien huulilla.

Mansikka on keskikesän herkku. Sadon kypsyminen on jo hyvässä vauhdissa. Mansikkaa nimitetään yleisessä kielenkäytössä marjaksi, vaikka se itse asiassa on turvonnut kukkapohjus. Varsinaisia hedelmiä ovat mansikan pinnalla olevat siemenen näköiset pähkylät.Mansikka kuuluu laajaan ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Luonnonvaraisia mansikkalajeja on löydetty eri puolilta maailmaa 11 lajia, näillä on kuitenkin runsas joukko alalajeja ja muunnoksia. Suomessa luonnonvaraisena kasvavat ahomansikka (Fragaria vesca), ukkomansikka(Fragaria moschata) ja harvinainen karvamansikka(Fragaria viridis).