• Etusivu
  • Kasvillisuus

Herkkuja omasta puutarhasta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.01.2024
20119_27757.jpg

Punaherukka

Loppukesä ja syksy ovat monella kotipuutarhurilla täynnä pieniä napostelu- ja herkutteluhetkiä, sekä leivonta- ja säilöntätuokioita. Puutarhan sadosta pääsevät varmasti tulevanakin syksynä nauttimaan niin lapset kuin eläinkunnan edustajatkin - varmasti jokunen kahvivieraskin.

Makuelämysten ohella puutarhassa kypsyvä sato tarjoaa myös visuaalista nautintoa; tummanvioletit luumut, punaposkiset omenat, heleänväriset herukat tai kullankeltaset tyrnit tyrmäävät kaikki aistit!

Ihaile ja ihmettele, nauti ja napostele puutarhasi satoa ja käytä niitä rohkeasti leivonnassa. Tuorekäytön ohella satoa kannattaa säilöä, pakastaa, keittää mehuksi, soseuttaa hilloksi jne. Aromit ja ravinteet kannattaa ottaa talteen!

Puutarhan marjat, hedelmät ja vihannekset antavat vitamiinirikasta satoaan - ja lisää marjakasveja kannattaa aina istuttaa!

Gourmet -makuja ja kauniita yksityiskohtia

Hyytelöissä, jälkiruokakastikkeissa sekä tuoreena nautittuina mesimarjat hurmaavat, hilloissa ja marmeladeissa oikeuksiinsa pääsee karhunvatukan aromi ja makoisan yllätyksen tuottaa myös koristekasvina kasvatettu tuoksuvatukka. Yksi uusi, makoisa tuttavuus on myös marjasinikuusama, joka on erittäin talvenkestävä muoto tutusta sinikuusamasta. Sen kookkaat, vitamiinipitoiset marjat ovat herkullisia sellaisenaan tai hilloksi/mehuksi valmistettuna!

Juomissa ja jälkiruuissa sekä pöydän koristeena voi joidenkin kukkien ohella käyttää myös marjoja sekä kasvien lehtiä. Raikkaan keltaiset vadelmat boolimaljan pinnalla, upeat ja kookkaat karhunvatukat kakun koristeena tai muhkeat pensasmustikat piirakan päällä herättävät varmasti huomiota. Myös tutummat mansikat, vadelmat, herukat ja karviaiset täydentävät kauniisti kahvipöytää ja sen antimia. Ajankohdan satoa voi aina laittaa tarjolle myös sellaisenaan. Kokonaisia marjoja kannattaa myös pakastaa tulevaa käyttöä varten.

Mehukkaat ja makoisat vinkit

  • Vaaleisiin mehuihin saat väriä ja lisämakua lisäämällä pienenkin määrän marjatuomipihlajaa (saskatoon) tai aroniaa.
  • Hapokkaiden marjojen ja omenien sekaan voi lisätä marja- ja koristearoniaa - lisähapokkuus nostaa mehun terveydelle hyödyllisten fenoliyhdisteiden määrää.
  • Mehuihin voi lisätä myös pihlajan makeamarjaisempia lajikkeita.
  • Osa mehupuristamoista valmistaa mehua sekä hedelmistä että marjoista!

Marjatuomipihlajan

eli saskatoonin mehukkaita ja mietoja marjoja kannattaa yhdistellä ennakkoluulottomasti muihin marjoihin. Marjapiirakkaan ne antavat mantelimaisen vivahteen ja sellaisinaan ne sopivat myö vihreisiin salaatteihin sekä hedelmäsalaatteihin. Saskatoonsita valmistettuun hilloon kannattaa lisätä sitruunamehua tuomaan hieman kirpeyttä makuun.

Tutustumisen arvoinen on myös ruusukvitteni(Chaenomeles japonica). Sen suuret, tuoksuvat ja kypsänä keltaiset hedelmät sopivat hyvin hilloihin, marmeladeihin ja hyytelöihin. Loka-marraskuussa kypsyvät hedelmät sisältävät C-vitamiinia ja pektiiniä.

Runsaslajinen Ribes -suku

Mustaherukka
Mustaherukka

Meillä Suomessa viljeltyjä Ribes-suvun marjapensaita ovat:

mustaherukka (Ribes nigrum),
viherherukka (Ribes nigrum 'Vertti'),
punaherukka (Ribes Rubrum-ryhmä),
valkoherukka (Ribes Rubrum-ryhmä),
karviainen (Ribes Uva-crispa-ryhmä)
sekä herukkakarviainen (Ribes x culverwellii).

Mustaherukan (mm. Melalahti, Mortti, Ola, Öjebyn) voimakas tuoksu ja maku, punaherukka (mm. Punainen Hollantilainen, Jonkheer Van Tets) sekä niitä miedompi valkoherukka (mm. valkoinen hollantilainen) lienevät useimmille tuttuja, mutta muut herukat saattavat monille olla outoja. Esimerkiksi viherherukan, mm. ´Vertti´ on maultaan mustaherukan tyyppinen, mutta miedompi ja makeampi. Marjat ovat kypsinä kellertävänvihreitä. Väri muistuttaa siis raakaa marjaa, mutta kypsän viherherukan tunnistaa kyllä kypsän pehmeästä marjasta sekä hienoaromisesta mausta.

Karviainen oli maamme viljellyin marjalaji 1800-luvun loppuun asti. Nykyisin karviaisen suosio on jälleen kasvussa. Se on hyvä tuoreena ja sopii hyvin myös hilloksi, hyytelöksi, mehuksi tai nektariksi. Karviainen on myös varsin helppo pakastajan kannalta. Karviaisia on sekä punaisia (mm. Lepaan punainen) että keltaisia (mm. Hinnonmäen keltainen).

Suomessa kasvaa myös muita Ribes-suvun kasveja, joita käytetään koristeina.

Lue lisää:Hedelmä- ja marjakasvit Kasvikortistossa!

Lisää marja- ja hedelmäkasveja puutarhaasi

Puutarhan marjat ovat vitamiinirikkaita ja monikäyttöisiä. Niiden hyödyntäminen on helppoa ja kannattavaa - vaikka nauttisit niitä vain tuoreeltaan! Ujuta siis perinteisten puutarhakasvien joukkoon marjovia hyötykasveja; herukoita, karviaisia, aroniaa, marjatuomipihlajaa, marjasinikuusamaa, tyrniä, pensasmustikkaa, vadelmaa - hedelmäpuita unohtamatta! Maanpeitteeksi voi myös istuttaa vaikka mesimarjaa, kanadanmustikkaa tai metsämansikkaa. Puutarhan sadosta nauttivat niin aikuiset, lapset kuin eläinkunan edustajatkin.

_

Vadelmaa, aroniaa, pensasmustikkaa, mansikoita, kirsikoita... Mitä sinun puutarhastasi löytyy?
Vadelmaa, aroniaa, pensasmustikkaa, mansikoita, kirsikoita... Mitä sinun puutarhastasi löytyy?
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202311_83297.jpg
Puut puutarhassa
Kasvaako jossain puu, jonka isoisäsi istutti? Tai saitko itse syntymälahjaksesi pihapuun? Oletteko seuranneet näiden puiden kasvua ja komistumista vuodesta toiseen – tai murehtineet sen hyvinvoinnin puolesta? Puut ovat pihan komistuksia, näyttäviä ja pitkäikäisiä. Niiden valintaan ja taimien istuttamiseen kannattaakin paneutua huolella.
20217_71460.jpg
Perinnekasvi: Ketoneilikka
Ketoneilikka (Dianthus deltoides) on osa Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjaamme, jossa esittelemme puutarhojemme perinnekasveja.
20163_45898.jpg
Ovatko pensaat pusikoita? Miltä pihan pensaat näyttävät
Piha kuntoon (osa 2/6)Puiden jälkeen laskemme katsetta hieman alemmas ja keskitymme tontilla kasvavien pensaiden ulkoasuun, hyvinvointiin ja sijaintiin. Pihassa voi kasvaa lukuisia eri kokoisia ja näköisiä koristepensaita, marjapensaita sekä alueelle itsestään kasvaneita puskia (mm. paju).Aloitetaanpa taas siitä kasvupaikasta. Mikäli pensaita kasvaa alueella, jossa tiedät salaojaputkistoa kulkevan, niin harkitse niiden poistamista. Juuret tukkivat ja rikkovatkin salaojaputkia. Kannattaa myös muistaa, että aivan rakennuksessa kiinni kasvaneet pensaat heikentävät ilmankiertoa ja saattavat myös liata seinää.Ovatko kaikki pensaat sopivissa paikoissa? Täyttääkö paikka pensaan kasvupaikkatoiveet valon määrän ja kosteuden suhteen? Jos voit esimerkiksi kasvustoa harventamalla tai liian lähellä kasvavan yksilön siirtämisellä/poistamisella parantaa kasvuoloja, niin pensaasi kiittävät. Mikäli ruohonleikkurisi ei mahdu kulkemaan pensaan ympäri, niin tee sille tilaa - tai täytä välitila matalammalla kasvilla.Siisti pensaat; poista kaikki kuolleet, huonokuntoiset, tautiset ja vahingoittuneet osat. Paranna kasvuston ilmankiertoa ja ulkoasua poistamalla vanhimpia oksia maata myöten. Voit myös poistaa juurialueelta liian kauas kasvaneet versot ja siistiä kasvualustaa myös muullakin tavoin. Esimerkiksi hake pensaiden juurilla pitää pintaa pidempään siistinä. Kevätleikkauksen ja kasvualustan kunnostuksen yhteydessä voit myös samalla hoitaa lannoituksen ja kalkituksen tarpeen vaatiessa. Kaikki pensaat hyötyvät lannoituksesta. Kalkituksen suhteen kannattaa muistaa, etteivät happaman maan suosijat sitä kaipaa - jätä siis alppiruusut suosilla väliin.
20219_72762.jpg
Asiantuntija vastaa: Kuhinaa kompostissa; mitä ihmettä siellä on?
Tänä kesänä perustettiin mökille elintarvikekompostori, johon on heitetty myös kalan perkuujätteitä.Nyt komposti kuhisee n. 2‒3 cm pituisia mustia kuoriaisia. Niitä on aivan valtavasti, varmaan tuhansia.Annetaanko niiden elää siellä? Vai pitäisikö päästä eroon? Ja onkohan tehty jotain väärin, kun niitä on niin valtavasti?
20235_81869.jpg
Mihin kompostimultaa käytetään?
Komposti on oikein käytettynä erinomaista maanparannusainetta, mutta väärin käytettynä se voi olla kasveille jopa haitallista. Kompostimulta muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Eri kehitysvaiheissa sitä tulee käyttää eri tavoin. Yleensä kompostimulta jaetaan kahteen luokkaan kypsyyden perusteella. Puhutaan katekompostista ja kypsästä kompostimullasta. Perinteisesti kompostimulta katsotaan kypsäksi, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi, tuoksuvaksi humukseksi.
20232_57236.jpg
Kylvönurmikon perustaminen ja nurmikon hoito
Nurmikko vaatii hoitoa säilyäkseen kauniina. Säännöllinen leikkaus, lannoitus ja kalkitus takaavat nurmen hyvinvoinnin. Odota, että nurmikko kuivuu lumen sulamisen jälkeen, ja anna sen jälkeen kevätlannoitus. Pian on aika korjata myös talvivauriot.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton