Jätelaki kieltää biojätteen rahtaamisen mökiltä kodin roskikseen

Suomessa on yhteensä puoli miljoonaa mökkiä. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asuntoja käyttää säännönmukaisesti 2,4 miljoonaa ihmistä ja yhdellä mökillä on keskimäärin neljä käyttäjää. Korona-kevään jälkeen kotimaan matkailu elää kukoistuskauttaan ja mökkien käyttöasteet tulevat todennäköisesti nousemaan tänä kesänä. Oman vivahteensa mökkielämään tuo jätteiden käsittely, jota ei tänä päivänä voi hoidella miten sattuu.

– Haluan kuitenkin uskoa, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Suomalaiset kyllä tietävät oikean jätekäsittelyn hyödyt. Kompostoinnin ympäristöystävällisyyden allekirjoittaa lähes kaikki kyselyn vastaajat. Keittiön roska-astian biojätteen hajuhaitat loppuvat kompostoimalla. Tästä iloitsee 80 prosenttia ja kukkaloiston lannoitteeksi kompostimulta sopii mainiosti 81 prosentin mielestä, Kerttula jatkaa.

Mökkioloissa keittiön biojätteitä syntyy ihan yhtä paljon kuin kotioloissakin. Osa jätteistä löytää tiensä oikeaan paikkaan: biojätteiden yhteiskeräykseen, omaan kompostoriin tai kompostoivaan kuivakäymälään. Biolanin kyselyn vastaajista kuitenkin 15 prosenttia kertoo heittävänsä mökkikeittiön biojätteet sekajätteeseen. Lähes sama määrä kertoo rahtaavansa biojätteet mökiltä kotiin. Pohjalla on hyvä ajatus, mutta valitettavasti jätteiden kuljettaminen vapaa-ajan asunnolta vakinaisen asuinpaikan jäteastiaan ei ole luvallista. Voimassa oleva jätelaki on hyvin yksiniittinen: velvollisuus liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen koskee myös vapaa-ajan kiinteistöjä eikä jätteen vähäinen määrä ole peruste olla järjestämättä kiinteistön jätehuoltoa. Erityisen ikävä tilanne on niillä 24 prosentilla, jotka kertovat nakkaavansa vapaa-ajan asunnon biojätteet tunkiolle tai avokompostiin.

– Oijoi. Nyt kyllä harmittaa luonnon ja mökkiläisten puolesta. Sekä vanhanaikainen tunkio että avokomposti ovat hiirille, rotille ja myyrille suoranainen kutsu herkkubuffetin ääreen. Tuloksena on se, että mökin lähellä parveilee haittaeläimiä, joilla yleensä on vielä melkoinen lisääntymisnopeus ja vimma tunkeutua myös sisätiloihin. Jos nämä pienet eläimet eivät haittaa, niin Suomessa saattaa isompaakin metsäneläintä olla hakeutumassa tunkion seisovan pöydän ääreen. Esimerkiksi karhu haistaa jäteherkut pitkästä matkasta ja tallustelee tyytyväisenä paikalle uudelleen ja uudelleen, kun huomaa että pöytä on aina koreana. Hyvä olisi myös muistaa, että ruokajätteiden osalta voimassa olevan jätelain mukaan tunkio ja avokomposti ovat laittomia, Kerttula huomauttaa.

Biolanin aikaisemmin teettämän tutkimuksen mukaan joka neljännellä vapaa-ajan asunnolla on jo kompostoiva kuivakäymälä. Osa ihmisistä osaa ja muistaa hyödyntää kompostoivaa kuivakäymälää myös keittiön biojätteiden hävittämisessä.

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.