• Etusivu
  • Hoitotyöt

Miten puutarhan hoitaminen eroaa keskikesällä ja syksyllä?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.09.2023
20239_53887.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kesä ja syksy ovat puutarhanhoidon kiireisimpiä ja työntäyteisimpiä kausia. Silloin puutarhasta nautitaan – samaan aikaan hoidetaan kukoistavia kasveja ja valmistaudutaan tulevaan kevääseen ennen talven tuloa. Loppukesän ja syksyn kohokohtia on sadon kypsyminen; ja kaikki luonnon tarjoamat raaka-aineet ja herkut kannattaakin ottaa talteen.

Mitä puutarhassa kannattaa tehdä heinäkuussa ja mitä puutarhan hoitoon liittyy loppukesällä sekä syksyn tullessa?

Kukkapenkit ja perennat

Kesällä: Keskikesä on vuoden kauneinta aikaa kukkien loistaessa ja kukoistaessa lukemattomissa eri väreissä. Kukkapenkkien hoito ei kesäisin ole juuri muuta kuin kastelua ja kuivien lehtien ja rikkaruohojen poistamista. Keväällä kukkineet lajit voit keskikesällä harventaa ja siirtää tai leikata, jotta ne alkavat versoa uudelleen.

Kastelussa kannattaa muistaa, että kuuma, kesäinen aurinko sekä tuuli haihduttavat veden kukista hyvinkin nopeasti. Kasvit kannattaa kastella joko aamulla ja/tai illalla, jolloin haihduttaminen ei ole niin voimakasta. Mikäli lähdet esimerkiksi matkalle useammaksi päiväksi, niin parvekekasvit ja ruukkukukat kannattaa mahdollisuuksien mukaan nostaa hieman varjoisampaan paikkaan.

Voit jatkaa lannoitusta kastelun yhteydessä heinäkuun loppuun asti.

Syksyllä: Loppukesästä lannoitus lopetetaan ja kasveille annetaan aikaa valmistautua tulevaan syksyyn ja talveen. Typetön syyslannos auttaa kasveja selviytymään talvesta ja varmistaa hyvän kasvuunlähdön keväällä.

Ota talteen kukkien siemeniä ja siisti kukkapenkit. Leikkaa kasvit tarvittaessa niiden tuleentumisen jälkeen. Syksy on myös hyvä aika jakaa ja siirtää perennoja paikasta toiseen.

Nurmikko, pensaat ja puut

Kesällä: Nurmikon hoidossa kannattaa panostaa oikeanlaisiin lannoitteisiin ja hyvään leikkuriin. Hyvin perustetun nurmikon saa kasvamaan tasaisesti ja voimakkaasti lannoittamalla sitä ohjeiden mukaan siihen tarkoitetulla lannoitteella. Kesällä nurmikkoa voi olla tarpeen leikata kaksikin kertaa viikossa. Sopiva nurmikon pituus on noin 5 cm; hellekautena sen voi antaa kasvaa hieman pidemmäksikin. Nurmikon leikkuusta syntyvää kasvijätettä voi laittaa puiden ja pensaiden juurille, kukkapenkkien aukkoihin ja vaikka kasvimaan käytäville parantamaan kasvualustan laatua ja suojaamaan rikkaruohoilta.

Hyvään ruohonleikkuriin kannattaa panostaa etenkin, jos leikattavaa nurmikkoa on paljon. Nurmikko antaa yleiskuvan koko pihalle, joten sen hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.

Syksyllä: Nurmikolle, kuten puille, pensaille ja perennoillekin on oma syyslannoitteensa, joka auttaa niitä talvehtimaan paremmin. Kasvien ja pensaiden juurille voi laittaa nurmikon leikkuusta syntynyttä ruohojätettä, puiden ja pensaiden leikkuusta syntynyttä puuhaketta tai vaikka nurmikolta haravoituja lehtiä. Happaman maan kasvit ja etenkin alppiruusut hyötyvät myös neulaskarikkeesta maanpeittona. Nurmikon haravointi ei syksyllä ole tarpeen vaan nurmikolle varisseet lehdet voi silputa leikkurilla maanparannusaineeksi. Kookkaita lehtiä, kuten esimerkiksi vaahteran lehtiä, ei kannata jättää maahan kokonaisina talveksi, sillä ne lisäävät kasvitautien riskiä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Pihakalusteet ja terassi

Kesällä: Kesällä on hyvä aika kunnostaa ja rakentaa uutta pihalle. Suuret piharemontit on hyvä tehdä kesän aikana alta pois, jotta ne eivät jää kesken säiden huonontuessa syksyllä. Kaikki vähänkin suuremmat työt, kuten vaikka terassin rakentaminen, tulee suunnitella hyvin etukäteen, jotta aikataulu ja budjetti pitävät paikkansa.

Syksyllä: Puuterassi sekä puiset pihakalusteet on hyvä öljytä ja huoltaa aina syksyisin. Öljyäminen huoltaa koko kesän auringossa ollutta puuta ja auttaa suojaamaan tulevalta kulutukselta. Kun puurakenteet ja -kalusteet käsitellään ja huolletaan oikein, niin ne kestävät aikaa ja kulutusta useita vuosia.

Syksy on mainio aika asentaa pihalle kauniita ulkovaloja, jotka tuovat sekä hyötyä että ilmettä omaan kotipihaan!

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20152_42281.jpg
Anopin ikkunalla: Sineraaria
(Pericallis x hybrida) / (Sececio pericallis)Väriloistossaan vertaistaan hakee sineraaria kukkiessaan- kaamoksen keskellä valaisevat sen värit kirkkaat ja raikkaat koko kodin hehkullaan!
Köynnösruusu
Viikon kysymys: Köynnösruusu mökille?
Haluaisin saunamökin viereen parin köynnösruusuja. Ne menestyvät täällä kaupungissa, mutta mökillä ovat auttamatta yksivuotisia – jänikset syövät ne maan tasalle kevääseen mennessä.Onko olemassa jänönkestäviä (riittävän piikikkäitä) lajikkeita, jotka vielä menestyvät Rantasalmen korkeudella?
20236_82369.jpg
Pikakompostorilla voit aloittaa kompostoinnin milloin tahansa, näin se toimii
Säästöä talouden jätemaksuihin saa helposti aloittamalla kompostoinnin. Pikakompostorin hyvä lämpöeristys ja patentoitu ilmanvaihtojärjestelmä pitää kompostoitumisen käynnissä myös talvella. Kompostoinnin voi siis aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa. Säädettävän tuloilmaventtiilin ja lämpömittarin avulla voit helposti hallita kompostorin toimintaa jätemäärän ja olosuhteiden mukaan.
20164_46282.jpg
Miltä hyötypuutarhasi näyttää?
Piha kuntoon OSA 4/6Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka neljännessä osassa kiinnitetään katse hyötypuutarhamme eri osiin.Sarja sisältää seuraavat osat:OSA 1/6: Katse puihinOSA 2/6: Pensaat siisteiksiOSA 3/6: Nurmimatto reheväksiOSA 4/6: Hyötypuutarhan parannusOSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi OSA 6/6: Katse kokonaisuuteen
202211_79894.jpg
Mikä vaivaa pensasruusuja? Asiantuntija vastaa
Meillä on Kuusamossa olosuhteisiin nähden lämmin eteläinen rinne, johon olemmme istuttaneet vuosia sitten erilaisia ruusuja multavaan, ravinteiseen ja läpäisevään rinteeseen, mm. suviruusu, mökinruusu, kempeleenruusu, valamonruusu ja juhannusruusu. Mutta mikä ihme on, kun ne kaikki kasvattavat juurensa aivan maanpintaan ikäänkuin maavarsina ja niistä hentointa versoina ruusut levittäytyvät, mutta eivät pysy pystyssä. Multtaa olen lisännyt kolmen neljän sentin kerroksena – ei ole auttanut. Ollaan myös poistettu versoja, joten ne eivät myöskään kasva liian tiheässä. Mistähän johtuu tällainen kasvutapa? Onko kasvualustan maanlaadulla väliä? Perustettaessa aluetta pohjalle laitettiin palanutta karjanlantaa ja 30 senttiä puutarhamultaa. Talven perästä ruusut ovat taas pitkin pituuttaan.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kriikuna
(Prunus domestica subsp. insititia)Kriikuna on luumun (Prunus domestica) alalaji.Kriikunalla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on soikea ja siinä on terävä pää. Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon.Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäännöksiä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.Kriikunan ja myös luumun tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).Katso mitä kriikunasta sanotaan Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä myös kuvia kriikunasta!Puutarha.netin Keskustelupalstalla sivutaan luumu-ketjussa myös kriikunaa...

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton