• Etusivu
  • Kasvillisuus

Nyt uutta: perunat ja vihannekset

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.06.2010
20106_22313.jpg

Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja suurin osa viikolla 15.

Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.

Yksinkertaisesti parasta

Uuden satokauden perunoita maistellessa kannattaa pitää yksinkertainen ja selkeä linja. Useimmiten huolella keitettyjen varhaisperunoiden rinnalle riittävät perinteiseen tapaan voinokare ja tuore tilli. Silli, marinoidut kalat, savukala tai graavikala maistuu lisänä. Kesäkeitto on juuri nyt ohittamaton kotiruoka ruisleivän kanssa.

Modernin tyylin mukaisesti voit keittää varhaisperunat, valuttaa ja haihduttaa veden pois ja lisätä kattilaan perunoiden joukkoon tilkan laadukasta kasviöljyä ja tuoreita mintunoksia. Taittele päälle puhdas keittiöpyyhe keräämän kosteus, anna makujen tasaantua kannen alla kymmenisen minuuttia ja herkuttele minttuperunoilla!

Kun ensimmäiset, niin sanotut neitsytperunat on juhlittu, voi varhaisperunoita kokeilla jo monin muunlaisinkin tavoin. Keitetyistä varhaisperunoista saa vaikka mitä. Tämän tiedotteen yhteyteen olen kokeillut useita hyviä salaatti- ja lämpimiä peruna-kasvisohjeita, joissa peruna yllättää myönteisesti uudella tavalla.

20106_22314.jpg

Avomaavihannesten ensisadot

Varhaisimmat vihannekset, niin kutsutut primöörit, saadaan aluksi kevyistä kausihuoneista, sitten harson alla kasvatettuina. Nippusipulia korjattiin Etelä-Suomen viljelmiltä jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, mutta mittavammin varhaisvihanneksilla herkuttelu alkaa juhannusviikosta. Ensisadoista odotetaan määrällisesti vähintäänkin tyydyttäviä.

Kukka-, varhais- ja kiinankaalin satokaudet käynnistyivät vähän ennen kesäkuun puoliväliä. Jäävuorisalaattia, tarhahernettä ja parsakaalia saadaan tuota pikaa. Yöhallat eivät ole haitanneet sadetusten ja harsojen ansiosta. Parsa- ja kukkakaalia sekä avomaan salaatteja istutetaan koko kesäkuun ajan, jotta satoa riittää tasaisesti pitkin kesää. Vihanneskasvustot arvioidaan tällä hetkellä hyviksi.

Niputetut nuoret sipulit, porkkanat, retiisit ja nauriit tuovat kesän lautaselle. Näihin yhdistyvät hienosti valoisassa varhaiskesässä kasvaneet yrtit ja salaatit. Etelä-Savo tuottaa Etelä- ja Lounais-Suomen lisäksi aikaisimmat vihannessadot. Viljelijät kertovat, että kuuroluonteisten sateiden ansiosta vihannekset ovat menestyneet hyvin.

Käsittele arvostaen

Höyrykypsennys ja pikapaisto vokkipannulla takaavat useimmille varhaisvihanneksille parhaan tuloksen sen lisäksi, että monia vihanneksia voi rouskuttaa nyt myös raakoina. Uuden sadon kiinankaalia ja jäävuorisalaattia kannattaa sisällyttää kesäaterioihin. Varhaiskaalit ja suloiset kukka- ja parsakaalit maistuvat puhtailta ja raikkailta.

Kun kulkee aistit valppaina toreilla, halleissa ja kauppojen hevi-osastoilla, voi poimia ostoskoriin kasviksia sitä mukaa, kun uusia satoja valmistuu. Varhaisten satojen perunoita ja kasviksia on käsiteltävä hellästi ja arvostaen. Kun niitä kypsennetään, on varottava ylikypsentämistä.

Muutamia taustatietoja:
Suomessa varhaisperuna tulee myyntiin noin 500 ammattiviljelijältä. Viljelyala on noin 1000 hehtaaria. Satoa saadaan katteen alla tuotettuna 10 - 12 miljoonaa kiloa. Näistä perunoista kertyy reilu 2 kg/hlö/v. Heinäkuusta alkaen syödään ilman katetta kasvatettua perunaa.

Maukasta ja kaunista -salaatti
noin 4 dl sokeriherneitä
1 nippu retiisejä
1 nippu kesäporkkanoita
1 rkl sitruunamehua
3 rkl oliiviöljyä

  • Huuhtele litteät sokeriherneen palot, jotka voit käyttää kokonaisina. Leikkaa viistosti pariin kolmeen osaan kukin palko. Jos herneet ovat jo pulleita, kuori tuoreita herneitä niin paljon, että saat riittävän määrän.
  • Huuhtele ja viipaloi retiisit. Huuhtele ja raaputa tarvittaessa nuoret porkkanat. Viipaloi pitkittäin terävällä juustohöylällä ohuehkoiksi nauhoiksi.
  • Yhdistä salaatinainekset. Sekoita öljyyn sitruunamehua ja valele kastike päälle.

Kauden leivonnainen:

Kukkakaali-poropiirakka
Pohjaan:
2,5 dl sämpyläjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
1 dl pullomargariinia
2 rkl vettä
Täytteeseen:
1 kukkakaali (noin 400 g)
1 pieni purjo
75 - 100 g savuporoa
1 - 2 rkl hienonnettua ruohosipulia tai persiljaa
200 g (valkosipuli- tai pippuri)tuorejuustoa
1 dl maitoa
2 munaa

  • Yhdistä pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon rasva käsin sekoittaen. Lisää vesi ja sekoita taikinaa vain sen verran, että aineet tasoittuvat.
  • Kauli taikina reilusti piirasvuoan kokoiseksi, halkaisijaltaan noin 25 cm:n vuokaan sopivaksi pyöryläksi jauhoja apuna käyttäen.
  • Nosta levy kaulimen ympärille kietaistuna vuokaan ja tasoittele kädellä painellen myös vuoan reunoille. Anna pohjan jähmettyä kylmässä noin 15 minuuttia.
  • Pistele piiraspohja haarukalla ja esipaista 225 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 5 - 7 minuuttia.
  • Irrota kukkakaalista kukinnot ja keitä kevyesti suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Anna valua lävikössä. Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi ja savuporo pieniksi kuutioiksi.
  • Vatkaa tuorejuuston joukkoon maito ja munat. Seos jää ryynimäiseksi, mutta tasoittuu uunissa.
  • Levitä pohjan päälle kukkakaalin kukinnot ja ripottele päälle purjoviipaleet, porokuutiot sekä silputtu ruohosipuli. Kaada päälle juustoseos. Paista piirasta noin 25 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, peitä kesken paiston foliolla.
Tiedotteen teksti, ruokaohjeet ja kuvausjärjestelyt; lisätiedot: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset kasvikset ry
Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Teppo Johansson/Kotimaiset Kasvikset ry
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20221_75503.jpg
Sipuli tuo ruokaan täyteläisyyttä
Kokkauksessa vakioaineksiin kuuluva sipuli on ansainnut kaikki ne ylistyspuheet, joita siitä on kuultu. Sipuli on ratkaiseva tekijä ruokien maun kannalta. Se sopii mitä erilaisimpiin ruokiin ja sitä voi käyttää monin eri tavoin. Myös ihmisen terveys hyötyy sipulista. MTK:n tiedotteen mukaan lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulia voi pitää terveysruokana. Kaiken lisäksi sipuli on ekologista ja edullista ruokaa, joka tuotetaan lähellä. Sitä saa kautta vuoden kotimaisena.Tiesitkö, että valtakunnallista sipulin teemaviikkoa vietetään viikolla 4?
20226_78896.jpg
Mitkä kasvit sopivat pihan varjoisille paikoille?
Parvekkeen varjoisuus rajoittaa kasvivalikoimaa melko paljon, mutta periaatteessa mitä tahansa pienikokoisena pysyvää varjon kasvia voit kasvattaa niin puutarhassa kuin parvekkeellakin.Kasvikortistosta löytyy 185 kpl varjon kasvia
20148_40606.jpg
Poimi pöytään syötäviä kukkia
Moni tuttu kesäkukka sopii kahvi- ja ruokapöytään. Joissakin on erityisen hienostunut maku, toisissa miedompi, mutta kaikki kukat koristavat ruokia kauniisti!
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Sipulikukkien kastelu ja lannoitus
Heti istutuksen jälkeen maa kastellaan huolellisesti. Kuivana syksynä lisäkastelu auttaa sipulien juurtumista.Keväälläkin kannattaa kastella ja aloittaa lannoitus heti, kun ensimmäiset versot pilkistävät maasta. Typpipitoista lannoitetta kannattaa välttää, etteivät lehdet kasva kukinnan kustannuksella.Kastelua ja lannoitusta jatketaan myös kukinnan jälkeen. Kukinnot poistetaan mahdollisimman pian, koska siementen muodostus vei runsaasti sipulin energiaa. Pikkusipulikasvien siemenkodat voi jättää kypsymään, jos halutaan niiden siementävän. Lehtien kautta sipuli saa ravinteita takaisin seuraavaa vuotta varten, joten niitä ei poisteta ennen kuin ne ovat lakastuneet.Lisää kukkasipuleista
20237_78846.jpg
Miksi lupiineista pitäisi päästä eroon?
Lupiini on Suomen luontoon villiintynyt vieraslaji. Se on alun perin kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoista ja on monen muun haitallisen vieraslajin tapaan tuotu Suomeen koriste- ja rehukasvina. Ensimmäiset havainnot luontoon karanneista lupiineista tehtiin 1800-luvun lopulla. Lupiini on myös myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
200612_2688.jpg
Golfkentän nurmi
Kotipihallako golfia?Noin neljäsataa vuotta sitten, Skotlannissa, St. Andrewsin kaupungin portilla olevan Swilcan Bridgen edustalla kaupunkiin pääsyä odottelevat kalastajat ja muut tuotteitaan tuovat ihmiset alkoivat kehitellä golfin alkumuotoja. Mahtoivatko ymmärtää, millaisen maailmanlaajuisen harrastuksen saivat aikaan? Nyt maailmalla pelataan golfia miljoonien ihmisten voimin tuhansilla kentillä. Meillä täällä Suomessakin on noin 120 kenttää. Lisää tulee harrastajamäärien kasvun mukaan, muutama vuodessa. Pelaajia on vähän alle 110 000.Yleisin, 18-väyläinen kenttä vaatii pinta-alaa 40 - 80 ha. Kun tuo alue on pelikäytössä se tarkoittaa, että jokainen kentän kohta on pelialuetta eli on jonkin tasoisen hoidon kohteena. Metsäalueet raivataan niin, että pallo löytyy ja peli voi jatkua. Samoin vesiesteet, hiekkaesteet ja reuna-alueet pyritään hoitamaan niin, että pitkiä ruuhkia ja odotteluja ei tulisi.Eniten hoitoa tarvitsevat tietysti nurmialueet, joilla pallon pääasiassa pitäisi kulkea. Nurmetettuja kentänosia ovat: viheriöt (greeni) n. 1,2 ha, lyöntipaikat (tee) n. 1,2 ha, väylät (fairway) 10 - 20 ha sekä karheikko (rough), jota voi olla 30 - 40 ha kentästä riippuen.Otsikon mukaan pohdiskelen, mitä eroja tai yhtäläisyyksiä kotipihalla ja golfkentällä on. Harvalla on kotinsa takapihalla kymmenien hehtaarien nurmikoita. Jätetään pinta-alat omaan arvoonsa ja keskitytään siihen, mitä nurmen pinnalla ja pinnan alla on.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton