Persoonalliset lahjapaketit

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.

Turvallisuus ja energiatehokkuus ovat taloyhtiön hallinnan kulmakiviä. Ne eivät ainoastaan suojaa asukkaita ja omaisuutta, vaan myös edistävät kestävää kehitystä ja taloudellista säästöä. Tässä artikkelissa kokoamme yhteen taloyhtiön turvallisuuden ja energiatehokkuuden oivallukset, jotta voit helposti päivittää taloyhtiösi turvallisuus- ja energianhallintastrategiat.JTK-Sähkön asiantuntija-artikkelit tarjoavat syvällistä tietoa ja käytännön vinkkejä näiden tärkeiden teemojen ympäriltä. Olipa kyseessä sähköautojen latausinfrastruktuurin kustannustehokas toteutus, palovaroittimien uusimmat säädökset, tai energiahukan kartoitus, löydät artikkelista ratkaisut, jotka auttavat taloyhtiötäsi pysymään askeleen edellä.

Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.

Kuohkeassa maassa kasvin juuristo pääsee kasvamaan laajaksi ja voimakkaaksi. Kuohkean maan ongelmaksi saattaa muodostua liiallinen kuivuus, jota voi ehkäistä kattamalla maan esimerkiksi ruohosilpulla.

Myräkkä kaatoi taas puita pihoissa ja teiden reunoilla. Mitkä syyt voivat altistaa puun kaatumiselle? Entä miten sitä voisi ehkäistä?VASTAUS: Mitä kookkaampi ja peittävämpi latvus on, niin sitä voimakkaampi on tuulen puuta kampeava vaikutus. Kesällä kaatumiselle ovat luonnollisesti alttiimpia lehtipuut, ja talvella taas havupuut ovat lehtensä tiputtaneita lehtipuita herkempiä koville tuulille. Puut kestävät myös paremmin jatkuvaa kovaa tuulta kuin puuskaista, vähän välillä repivää ja puuta eestaas taivuttelevaa kovaa tuulta. Ellei puun juuristo ole kyllin laaja ja ote maaperästä tiukka, niin riittävän kovissa puuskissa puhkuva tuuli saa kyllä kumoon komeammankin puun.Kovat tuulenpuuskat saattavat siis aiheuttaa sen, että puiden juuret irtoavat kasvualustastaan - ja puu alkaa kaatumaan. Usein syy puun kaatumiseen on juuri puun juuristossa ja kasvualustan laadussa. Juuriston kasvua ovat voineet haitata tiivis, kova maanlaatu tai ehkä liian lähellä olevat maanalaiset rakenteet. Juuriston pitokykyä ovat puolestaan voineet heikentää juurialueella tehdyt kaivaustyöt sekä syksyn sateissa pehmentynyt, märkä maa-aines. Maan routaantuminen auttaa puolestaan pitämään juuret tukevasti jäätyneessä maassa.Myös lajikohtaisia eroja on. Esimerkiksi kuusi on hyvin pintajuurinen; sen takia koko juurakko irtoaa helposti ja ottaa maan mukanaan. Mänty taas tekee pinnallisten juurien lisäksi myös syviä juuria, joten se harvoin kaatuu juurineen. Kalliolla tai kovin kivisessä maassa kasvaessaan tekee kyllä syväjuurisemmatkin puut kovin pinnanmyötäistä juuristoa - ja altistuvat muiden tavoin repivälle tuulelle.Myös puiden heikot kohdat saattavat kovissa tuulissa antaa periksi. Ontto kolopuu saattaa kolon kohdalta katketa tai käävän aiheuttama laho (esim. talousmetsissä ilmenevän "maannousemasienen" tai juurikäävän aiheuttama) saattaa heikentää puuta niin paljon että se katkeaa lahon kohdalla.Puut saavat myös tukea ja suojaa toisistaan. Tuuliolosuhteet muuttuvat merkittävästi harvennuksen tai avohakkuun seurauksena. Seuraavien myrskyjen aikana tulee mitä todennäköisemmin kaatumaan joku alueelle jätetyistä tai sen reunamilla kasvavista puista. Esimerkiksi tien reunaan näkösuojaksi jätettyjä tai sähkölinjojen reunoilla kasvavia puuyksilöitä kaatuu muita helpommin - ja usein sähkölinjojen päälle aiheuttaen katkoksia. Jos puuryhmästä tai metsiköstä on kaatunut puu tai puita, niin kannattaa varautua puiden kaatumiseen myös tulevissa myrskyissä.