• Etusivu
  • Kasvillisuus

Puutarha.netin kotikoekeittiö testaa: saaristolaisleipä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 10.03.2021
20213_69181.jpg

Tämä testi otti paikkansa sellaiseen ajankohtaan, kun joulu kolkutteli ovella. Tarkoitus oli kerääntyä joulupöydän ääreen syömään hyvää ruokaa ja nauttimaan lähimpien seurasta. Leipä on aina ollut yksi kysymysmerkki, vaaleaa vai tummaa – mitä leipää haluttaisiin nauttia ruoan kanssa? Jotain erilaistakin teki mieli kokeilla. Tästä syntyi idea testata, onnistuisiko tällaiselta harrastajaleipurilta perinteinen saaristolaisleipä. Reseptien etsiminen johdatteli K-ruoka.fi-sivustolle, josta löytyikin kokeilemisen arvoinen resepti.

Kauppalappuun tuli kirjoitettua seuraavat raaka-aineet:

  • 5 dl rasvatonta (koekeittiö käytti myös laktoositonta) piimää,
  • 40 g tuoretta hiivaa
  • 1 dl siirappia (koekeittiö käytti tummaa siirappia)
  • 1½ dl kaljamaltaita
  • 1½ dl Pirkka Luomu kauraleseitä (Koska tuote oli ohjeessa erikseen tarkkaan nimetty, ei koekeittiö arvannut poiketa reseptistä.)
  • 1 tl suolaa
  • 1½ dl ruisjauhoja
  • 7-8 dl vehnäjauhoja
  • ½ dl öljyä

Vuokien voiteluun: voita
Leipien voiteluun siirappia ja kiehuvaa vettä 1:1 suhteessa. (– Mitä enemmän siirappia leipiin voitelet, sen makeampaa)

Mikä parasta, tämä resepti riittää kahteen leipään.
Testikokkaaja omisti kaksi erilaista leipävuokaa, joten samalla sai testattua, onko vuoilla eroja. Toinen valmistettu metallista ja ehkä malliltaan se perinteisemmän saaristolaisleivän muotoinen, toinen oli valmistettu silikonista. Metallinen vuoka voideltiin voilla, silikoninen vain pyöräytettiin kylmän veden alla kuten sen käyttöohjeissa sanottiin.

Kädet taikinaan:

Valmistus on monivaiheinen ja vaatii hieman kärsivällisyyttä, vaikka kovin jo ajatuksissaan leipää tekisi mieli maistaa.

Varoituksen sanana, kotiisi tulee tulvimaan tämän leivän valmistuksen aikana mitä herkullisin tuoksu.

Laita uuni lämpenemään 175 °C ja aseta ritilä valmiiksi alimmalle tasolle.

Lämmin seos odottaa vielä vehnäjauhoja ja öljyä.
Lämmin seos odottaa vielä vehnäjauhoja ja öljyä.

Aloita valmistus kuumentamalla piimä kädenlämpöiseksi. Koekeittiössä lämpötilana käytettiin noin 37 astetta. Kun piimä saatiin lämpimäksi, murennettiin sen joukkoon hiiva ja sekoitettiin hiiva huolella nesteeseen. Tämän jälkeen nesteeseen lisättiin siirappi, ja valmiiksi mitatut maltaat, kauraleseet sekä suola. Sekoita ainekset hyvin keskenään ja lisää vehnäjauhoja joukkoon desi kerrallaan. Alustamisen loppuvaiheessa lisättiin öljy. Taikinan olisi tarkoitus olla suhteellisen löysää. Koekeittiössä todettiin että 7 desiä on tämän kokin mieleen riittävästi, ehkä jopa 6 desiä olisi voinut riittää. (Taikina alkoi tuntua käteen jämäkältä).

Ota voitelemasi vuoat esille ja jaa taikina niihin. Käytä vähän jauhoja apunasi, niin saat taikinan paineltua vuokiin paremmin. Pistele taikina haarukalla. Peitä vuoat liinalla kevyesti ja anna kohota rauhassa vähintään tunti.

Peitä vuoka liinalla ja odota rauhassa noin tunti.
Peitä vuoka liinalla ja odota rauhassa noin tunti.
Ja tuntia myöhemmin taikina on kohonnut kauniisti.
Ja tuntia myöhemmin taikina on kohonnut kauniisti.

Kun leivät ovat rauhassa kohonneet, paista niitä 175-asteisessa uunissa alimmalla tasolla noin tunnin ajan. Ota leivät uunista voidellaksesi ne valmiiksi tekemälläsi siirappivedellä. Laita leivät takaisin ja laske tämän jälkeen uunin lämpötilaa 150-asteeseen ja anna olla vielä puoli tuntia. Mikäli epäilet, että leivän pinnasta tulee liian tumma, laita paiston loppuvaiheessa leivinpaperiarkki leipien päälle.

Puolen tunnin kuluttua ota leivät pois uunista ja voitele leivät uudestaan siirappivedellä. Siirappivettä kannattaa varata reilusti, sillä lämmin leipä imaisee sen itseensä nopeasti. Määrällä pystyt myös vähän säätelemään leivän makeutta. Koekeittiössä siirappivettä meni noin pari desiä yhteensä kahteen leipään. Anna leipien hieman jäähtyä ja kumoa sen jälkeen vuoista.

Sivele siirappivettä esimerkiksi pullasudin avulla.
Sivele siirappivettä esimerkiksi pullasudin avulla.

Kun leivät ovat täysin jäähtyneet, kääri leivät muoviin ja anna makujen tiivistyä. Parin päivän kuluttua leipä on parhaimmillaan.

Hyvää ruokahalua!

PS. Koekeittiön molemmat leivät onnistuivat erinomaisesti.


Havaintoja vuoista: Silikonisesta vuoasta leipä irtosi helpommin kuin metallisesta, lisäksi se oli helppo puhdistaa käytön jälkeen. Metallisessa vuoassa leipä ei kohonnut aivan yhtä muhkeaksi, mutta myös tämä leipä katosi parempiin suihin hyvin nopeasti.

Lähteet:
K-ruoka.fi

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

200611_1884.jpg
Kasvupaikka vaikuttaa kasvien valintaan
Puutarhaan istutettavat kasvit kannattaa valita kasvupaikan maaperän mukaan. On tärkeää ottaa huomioon mitkä kasveista ovat talvenkestäviä kyseisen paikan olosuhteissa. Esimerkiksi perennat kannattaa valita paikalla hyvin menestyvistä lajeista. Valinnassa on huomioitava myös kasville sopiva valon määrä.Perennoja voidaan lisätä jakamalla tai siemenistä ja ne istutetaan kukkatarhan eri puolille. Istuttamalla eri aikoina kukkivia perennoja omiksi ryhmiksi alueen eri puolille saadaan kukintaa koko kesäksi. Kukintaa saadaan runsaammaksi yksivuotisten kasvien avulla, sillä ne kukkivat koko kesän.Kasvatettaessa paljon hoitoa vaativia kasveja, kuten pitkälle jalostettuja ryhmäperennoja, ryhmäkasveja ja ryhmäruusuja, niille varataan oma paikkansa ja niitä hoidetaan asianmukaisesti. Puiden ja pensaiden alla sekä kukkatarhassa on hyvä käyttää katteita tai peittokasveja maata peittämässä, jolloin rikkakasveilla ei ole kasvutilaa.
20201_62148.jpg
Tee linnunpönttö pöllölle
Lintujen tarkkailu on mukavaa puuhaa - ja niistä on myös hyötyä! Säännöllisen talviruokinnan ohella pesäpönttöjen tarjoaminen auttaa siivekkäitä asettautumaan juuri Sinun puutarhaasi. Linnunpöntöt tarjoavat hyvän suojapaikan linnuille myös talvella.Luonnonkolojen vähyyden takia kolopesijöillä on nykyään melkoinen pula pesimäpaikoista, joten asuntopulan helpottaminen pönttöjen avulla kannattaa. Pönttöihin saa pian asukkaita ja pesiviä lintuja on mukava seurata - ja lintujen liverrys täyttää pihapiirin!Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Lue linnunpönttöön tarvittavat materiaalit ja sen teko-ohjeet tästä - ja ryhtykää työhön vaikka koko perheen voimin!
20099_18602.jpg
Seppelvarpu ja marunat ovat syyskuun kasvit
Seppelvarpua aurinkoon ja varjoonRento- ja pitkäversoinen seppelvarpu (Stephanandra incisa ’Crispa’) pärjäsi erinomaisesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen peittopensaskokeissa eri puolilla Suomea. Se talvehtii ilman vaurioita Kuopion korkeudella saakka vyöhykkeillä I–IV, kun maa on läpäisevä. Seppelvarpu viihtyy jopa varjossa, mutta auringossa pensaasta tulee tuuheampi ja ruskaväristä kirkkaampi.
202310_83254.jpg
Tiedäthän, mihin kaikkeen voit käyttää ruokasoodaa?
Kun kaiken maailman konmarit sun muut kehottavat tyhjentämään kaapit ja elämään vähemmällä, voi käydä niin, ettei siivouspäivän koittaessa ole tässä nätiksi tyhjennetyssä siivouskaapissa pesuaineita. Lisäksi ilkeät kemikaalit vaanivat joka tuotteessa, joten mitä sitä sitten uskaltaa edes ostaa, kun kämppä haisee pahalle? Lisäksi stressi pistää närästämään, eikä siihenkään löydy lääkettä. Hädänpäivä ei ole käsillä! Kaapistasi löytyy melko varmasti ruokasoodaa, joka on yllättävä "joka paikan höylä".
20228_79337.jpg
Viikon kysymys: Onnistuuko vanhojen kuusien pelastaminen?
Naapurissa rakennetaan. Maansiirtotöissä vaurioitui meidän puolemme kuusien juuria. Haluamme pelastaa komeat kuuset (vanha kuusiaita, noin 10 metriä korkea). Mitä voimme tehdä? Suurin osa juurista vaurioitumatta, joten toivomme, että peli ei ole menetetty. Laitammeko lannoitetta, havumultaa?
20232_62372.jpg
Kotimaisilla villiyrteillä flunssaa vastaan
Flunssakausi on jo hyvässä vauhdissa. Virusperäiset taudit leviävät niin päiväkodeissa kuin työmaillakin. Syksy on tunnettua flunssakautta ja talvi herättelee influenssavirukset liikkeelle.Apua löytyy läheisen ojan pohjalta tai niityn laidasta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton