• Etusivu
  • Piha

Rikkinäiset tekstiilit saavat pian uuden elämän kierrätyksen kautta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.12.2021
202112_74266.jpg

Kuva: Shutterstock

Poistotekstiiliä ruvetaan Suomessa keräämään erillisenä jätejakeena vuoden 2023 alusta lähtien. Kyseessä on suuri kierrätyksen edistysaskel. Tällä hetkellä käytöstä poistetut tekstiilit päätyvät useimmilla paikkakunnilla energiajätteen mukana poltettavaksi.

Tulevaisuudessa kaikki voivat viedä käytöstä poistetut tekstiilituotteensa erilliseen tekstiilin keräysastiaan. Päijät-Hämeen liiton rahoittamassa LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n ja Harjulan Setlementti ry:n Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -yhteistyöhankkeessa on jo aloitettu tekstiilin erilliskeräyksen suunnittelu.

– Se, miten ja missä tekstiiliä tarkalleen ottaen kerätään ja lajittelemaan, on vielä suunnittelun alla. Tekstiilien erilliskeräys luo joka tapauksessa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia", sanoo projektipäällikkö Carita Tanskanen LAB-ammattikorkeakoulusta.

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Yleisesti poistotekstiilillä tarkoitetaan käytöstä poistettua tai käyttäjälleen tarpeettomaksi jäänyttä tekstiiliä, joka soveltuu vielä sellaisenaan uudelleenkäyttöön.

Tuleva tekstiilin erilliskeräys on tarkoitettu loppuun kuluneille ja rikkinäisille vaatteille sekä kodintekstiileille, jotka eivät sellaisenaan ole enää uudelleenkäyttökelpoisia. Homeiset tai likaiset sekä esimerkiksi tekstiilituholaisia sisältävät vaatteet ja kodintekstiilit lajitellaan edelleen polttokelpoiseen jätteeseen, kuten myös kierrätykseen kelpaamattomat laukut ja kengät.

Uudelleenkäyttöön sellaisenaan kelpaavat tekstiilit tulee jatkossakin viedä vaatekierrätyslaatikkoon tai kirpputoreille.

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Jotta poistotekstiilin keräys onnistuu, on tärkeää saada alueen asukkaat innostumaan kierrättämisestä. Asukkaiden ohjaus ja neuvonta kierrätysasioissa näyttelee suurta roolia kierrätyksen onnistumisessa.

– Poistotekstiilin keräys tullaan aloittamaan Salpakierron toiminta-alueella viimeistään vuonna 2023 alueellisilla keräyspisteillä. Pyrimme suunnittelemaan keräyksen niin, että asukkaan on helppoa ja vaivatonta osallistua poistotekstiilin kierrätykseen, kertoo projekti-insinööri Linda Karlström hämäläisestä Salpakierrosta.

Materiaalien kierrätyksellä on iso merkitys kestävämmän yhteiskunnan luomisessa. Jotta materiaalit saataisiin pysymään kierrossa mahdollisimman pitkään, tarvitaan kierrättämisen lisäksi sopivia käyttökohteita kierrätyksessä syntyvälle materiaalille.

Mukaan tarvitaan toimijoita, jotka ovat valmiita hyödyntämään kierrätysmateriaalia tuotteidensa raaka-aineena. Lopulta kerätystä poistotekstiilistä saadaan mekaanisen kierrätyksen avulla kierrätyskuitua, jota voidaan hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena.

Lähde: LAB-ammattikorkeakoulun tiedote 20.12.2021

Piha
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Syyskaalit kauden muotiherkkua
Syyskaalit ovat varhaiskaalia kiinteämpiä ja niiden korjuuaika on pidempi kuin varhaissadolla. Syyskaalit sopivat erityisen hyvin salaattikäyttöön ja vokkipannulle, mutta myös keittoihin, pataruokiin ja uuniin. Nyt on aika tehdä kaalisalaatteja, borssia, lammaskaalia, kaalikääryleitä ja itämaisittain maustettua kookoskaalia.
20201_62243.jpg
Kevät keikkuen tulevi, lumipenkat pehmitellen… jo tammikuussa?
Yleensä aurinko paistaa kirkkaasti taivaalta ja valkoinen hanki sokaisee hohtavan valkoisena. Kirpakka pakkanen nipistelee nenänpäätä. On tammikuu, vuoden kylmimmät ajankohdat ovat nyt täällä – vai ovatko?
200612_2639.jpg
Monimuotoiset jäkälät
Jäkälä koostuu sienestä ja levästä, jotka muodostavat yhdessä jäkäläsekovarren. Sillä ei ole lehtiä eikä juuria. Levä hoitaa yhteyttämisen ja luovuttaa suurimman osan tuotetusta hiilihydraatista sienirihmastolle. Jäkälästä suurimman osan muodostaa sieniosakas, joka puolestaan kasvattaa levän päälle kuivumiselta ja liian voimakkaalta valolta suojaavan kerroksen. Ne lisääntyvät itiöistä tai kasvullisesti varren palasista tai jäkälämuruista.Kasvupaikan on oltava saasteeton, koska jäkälät ovat arkoja ilmansaasteille.
20237_82642.jpg
Tuholaisen munia? Asiantuntija vastaa
Onkohan nämä karviaispistiäisen munia? Lehtiä on syöty karviaisista ja viereisistä punaherukoista. Kuvassa kauniit munat herukanlehden alapinnalla.
14_P_77005.jpg
Pihakasveista kysyttyä
Miten siirtää havupuita? Millainen pensasaita sopii näkösuojaksi? Miten leikata pihasyreeni ja istuttaa tuija? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20238_82796.jpg
Hilkka ja mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes)
Hilkat ovat tyypillisiä kesäkasveja, joiden kauniskukkaiset lajikkeet vaihtelevat kooltaan, kasvutavaltaan ja kukiltaan. Se viihtyy huoneenlämmössä ja kasvatetaan joka kevät uudelleen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton