• Etusivu
  • Kasvillisuus

Salaatit Vuoden vihannes 2007

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2018
200612_2254.jpg

Kuva: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset

Salaatit valittiin vuoden 2007 vihannekseksi. Meillä tunnetuimpia ja käytetyimpiä salaatteja ovat pehmeä keräsalaatti ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Tarjonta on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi. Useimmista myyntipisteistä löytyy nykyään ainakin punaista ja vihreää tammenlehtisalaattia, jääsalaattia, lollo rosso -salaattia ja sidesalaattia.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.

Sata grammaa viikossa


Vaikka salaatit ovat löytäneet tiensä lähes jokaiseen lounaspöytään ja hampurilaisen väliin, varaa niiden käytön lisäämiseen on. Kukin suomalainen syö vuodessa viitisen kiloa salaattia - vain noin 100 g viikossa. Energiaa tässä sadassa grammassa on vain reilun kymmenen kalorin verran (alle 50 kJ).

Suomalaisten syömästä salaatista puolet on tuotettu meillä, puolet tuotu muualta.

Keisari Augustuksen ihmelääke


Salaatti tunnettiin jo ennen ajanlaskumme alkua, jolloin sitä arvostettiin sen jäähdyttävien ja virkistävien vaikutusten ansiosta. Salaattia syötiin muun muassa Persian hovissa 550 eKr. Muinaisessa Egyptissä se oli päävihannes - tosin keitettynä.

Huikeimman tunnustuksen salaatille antoi ajanlaskumme alun tienoilla keisari Augustus, joka uskoi parantuneensa vaikeasta sairaudesta salaatin ansiosta. Kiitollisena siitä hän rakennutti salaatille alttarin ja pystytti sen kunniaksi patsaan!

Lehtisalaatti Kuva: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset
Lehtisalaatti Kuva: Teppo Johansson, Kotimaiset Kasvikset

"Jäävuoret tulevat!"


Amerikan mantereelle salaatti rantautui eurooppalaisten maahanmuuton myötä. Siellä suurimman suosion saavutti rapea keräsalaatti, jota kuljetettiin Kaliforniasta muuhun maahan rautateitse suurten jääkimpaleiden jäähdyttäessä junavaunuja. Radanvarsipaikkakunnilla salaattijunia odotettiin innolla ja vinkattiin naapureillekin: "Jäävuoret tulevat". Rapea keräsalaatti sai nimen jäävuorisalaatti.

Babyleaf-trendisalaatti


Valmiiden salaattiseosten yleistyessä markkinoille ovat tulleet pienen pienistä salaatinlehdistä tehdyt babyleaf-salaatit. Ideana on, että salaatinlehdet kerätään ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Monet kuluttajat ovat ihastuneet babyleaf-salaatteihin, joihin ei jää helposti ruskettuvia leikkuupintoja. Toisaalta pienet lehdet ovat pehmeitä ja nuutuvat helposti.

Kasvinjalostajat kehittävät parasta aikaa kestäviä lajikkeita babyleaf-salaatteihin, joista odotetaan yhtä tulevaisuuden salaattitrendeistä. Sitä ennen babyleaf-salaatin voi rakennella vaikka oman kasvimaan tuotteista. Pikkulehtiseoksiin sopivat vihreät ja punaiset side-, batavia- ja tammenlehtisalaatit sekä lollo-salaattien ja kähäräendiivien koristeelliset lehdet. Pikanttia makua seoksiin saa rucolan lehdillä. Babyleaf-salaatin voi halutessaan kruunata nuorilla herneen versoilla tai punajuurikkaan ja mangoldin herkullisilla pienillä lehdillä.

Puutarha-alan järjestöt kampanjoivat vuoden 2007 ajan salaatin tiimoilta julkaisemalla pitkin vuotta muun muassa herkullisia salaattiruokaohjeita.

Tiesitkö?


  • Salaattia syötiin jo Persian hovissa 550 eKr. Muinaisessa Egyptissä se oli päävihannes.
  • Ajanlaskun alussa keisari Augustus rakennutti salaatille patsaan ja alttarin, koska uskoi parantuneensa vakavasta sairaudesta salaatin avulla.
  • Suomalainen syö vuodessa 5 kiloa salaattia.
  • Puolet syömästämme salaatista on viljelty Suomessa, puolet tuotu muualta.
  • 100 grammassa salaattia on energiaa vain reilun kymmenen kalorin verran.
  • Suomalaisissa kasvihuoneissa tuotetaan vuodessa noin miljoona kiloa pehmeää ja rapeaa keräsalaattia ja 51 miljoonaa kappaletta erilaisia lehtisalaatteja ruukussa.
Roman-salaattiKuva: Teija Tuisku, Puutarhaliiton kuva-arkisto
Roman-salaattiKuva: Teija Tuisku, Puutarhaliiton kuva-arkisto
Lähde: Puutarhaliitto
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_59611.jpg
Tyrnistä terveyttä
Alkuperäiseen kasvillisuuteemme kuuluva tyrni (Hippophae rhamnoides) on todellinen monikäyttöpensas. Sitä istutetaan niin terveellisten marjojen kuin hopeisen lehdistön ja maansitomiskyvynkin takia. Lisäksi kasvi menestyy karussakin maassa, eikä se kaipaa jatkuvaa leikkaamista. Kotimaiset tyrnilajikkeet menestyvät Pohjois-Suomessa asti ja ne ovat terveitä. Pensaat kasvavat 2–5 metriä korkeiksi, mutta niiden kasvutapa, tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan.
202310_83279.jpg
Pihasuunnitelmalla voi säästää rahaa
Pihasuunnittelija ottaa huomioon asiakkaan toiveet, jotka onkin hyvä kirjata etukäteen paperille. Toiveet voivat koskea yleisiä toimintoja, esimerkiksi pyykinkuivaustelinettä ja sen paikkaa, oleskelutilan kokoa, trampoliinin maisemointia tai vaikka yksittäisiä kasvitoiveita. Ammattilainen löytää ratkaisun pihan ongelmakohtiinkin, koska hän törmää niihin säännöllisesti ja ne kuuluvat työnkuvaan. Hän osaa tuoda esille pihan hyvät puolet ja löytää parhaat tavat korjata tai piilottaa huonot puolet. Hän sovittaa pihan ja rakennukset kokonaisuudeksi, jossa mikään osatekijä ei nouse kohtuuttomasti esille tai jää kokonaan huomiotta. Tietysti hän myös tuntee Suomessa menestyvät kasvit ja niiden kasvupaikkavaatimukset. Kun kaikki pihan hankinnat on suunniteltu huolellisesti, ei tule tehtyä harkitsemattomia heräteostoksia, jotka tulevat usein yllättävänkin kalliiksi…
20084_10477.jpg
Viherkallion asukaspuisto
Vihervuoteen liittyvässä Viikon Puistot -hankkeessa on tällä viikolla (21.4. alkaen) esittelyvuorossa Viherkallion asukaspuisto. Viherkallion puiston tarinan voi kuulla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi soittamalla puhelinnumeroon 020 690 090. Tarinat löytyvät myös kaupunkien (Espoo, Helsinki ja Vantaa) verkkosivuilta.
20231_80609.jpg
Kukkivia huonekasveja moneen makuun
Kasveilla lisäät kotisi viihtyvyyttä. Viherkasvien ohella kukkivat ruukkukasvimme palkitsevat hoitajansa ihastuttavilla kukillaan. Tunnetko kukkivat ruukkukasvit? Osaatko hoitaa niitä? Valikoiman runsaudesta johtuen keskitymme muutamiin yleisempiin kukkiviin huonekasveihin ja tietoa on jaettu useampaan osaan.
20179_50236.jpg
Älä tapa syksyllä nurmikkoa!
Kun nurmikko jää talvehtimaan elinvoimaisena ja vihreänä, se kestää parhaiten tulevan talven koettelemukset. Oikea leikkauskorkeus ratkaisee missä kunnossa nurmikko paljastuu keväällä lumen alta. Nurmikon syyshuoltoon kuuluu säännöllinen leikkaus ja maltillinen haravointi.Monia kyllästyttää nurmikon leikkaaminen jo tässä vaiheessa syksyä ja siksi ruohon leikkuuväli saattaa pidentyä tai leikkaaminen unohtua kokonaan. Silti oikea leikkauskorkeus on syksyllä paljon oleellisempi seikka kuin kesäleikkauksissa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton