• Etusivu
  • Kasvillisuus

Saniaiset puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.07.2022
20227_79137.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Lajikirjo on kuitenkin laaja, joten eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja toiset kelluvina vesikasveinakin.

Saniaiset tuottavat itiöitä ja niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu, johon kuuluu kaksi vaihetta. Maavarsi, joka on joskus maanalainen, imee ravinteita ja ankkuroi kasvin maahan. Saniaisilla on yksisirkkaisten kasvien tapaan hajajuuret pääjuuren sijaan.

Sanikkakasveihin (Pteridaceae) kuuluvat saniaisten lisäksi myös kortteet ja muut itiökasvit, jotka eivät kuki vaan lisääntyvät itiöistä. Puutarhakasveiksi saniaisia voi lisätä, kuten muitakin perennoja, jakamalla kasvustoja tai ottamalla talteen emokasvin lähellä kasvavia pikkutaimia. Saniaisia voi lisätä myös itiöistä, mutta itäminen on hyvin hidasta.

Saniaiset puutarhassa

Metsän siimeksessä viihtyvät alvejuuret, hiirenportaat ja kotkansiivet kasvavat ravinteikkaassa puutarhamaassa usein roteviksi ja reheviksi. Näille kasveille tulee kuitenkin löytää myös puutarhasta varjoisat ja tuoreet kasvupaikat; vaikkapa alppiruusujen seurasta. Arat saniaiset talvehtivat paremmin kasvaessaan vettä läpäisevässä maaperässä. Saniaisia kannattaa suosia puutarhassa, sillä ne ovat hyvin monimuotoisia ja niillä on mitä mainioin sopeutumiskyky. Esimerkiksi hyvin koristeellinen soreahiirenporras sopii mainiosti puutarhaan ja nahkealehtiset metsäalvejuuret säilyttävät lehtensä myös talven yli. Kotimaisten luonnonsaniaistemme ohella esimerkiksi Virosta tuodut lajit menestyvät melko hyvin myös Suomessa.

Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
  • Alvejuuret(Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen(Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin(Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.
Ohje

Ohje

Istuta puutarhaasi saniainen

  • Alvejuuret(Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen(Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin(Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.

Saniaisten seuraksi?

Alppiruusujen ja atsaleojen

ohella saniaisten seuraan varjoisalle paikalle sopivat esimerkiksi

kielokki

(

Uvularia

),

sinikämmen

(

Glaucidium

),

sudenmarja

(

Paris quadrifolia

),

katvio

(

Kirengeshoma

),

varjorikko

(

Saxifraga umbrosa

),

isorikko

(

Saxifraga hostii

) ja

kalkkimaariankämmekkä

(

Dactylorhiza fuchsii

).

Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)
Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)

Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta ja juttuseuraa Keskustelupalstalta.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_82298.jpg
Viikon kysymys: Kuinka paikattua nurmea tulisi hoitaa?
Olemme yrittäneet korjata nurmikomme vaurioita yhdestä kohdasta talven jäljiltä. Paikkauskohtiin tehtiin ilmaus ja altakastelu, mutta kahden viikon jälkeen kasvua ei näkynyt yhtään. Teimme ehkä sen virheen, että siemeniä ei sekoitettu multaan ja multa tiivistettiin vain kengillä? Ylimääräistä kasteluakaan ei juuri tehty, Oulussa sateli jonkin verran tuona aikana, mutta ei läheskään joka päiväEilen loput nurmikosta on paikattu. Siemenet on tällä kertaa sekoitettu kevyesti multaan rautaharavalla ja multa on hakattu hieman tiiviimmäksi lapiolla.Kuinka paljon/usein kohtia pitäisi kastella ilman, että menee ylikastelun puolelle (sillä oletuksella ettei sada)? Tuhkaa ei ilmeisesti suositella lannoitteeksi, olisiko joku muu lannoite, mistä on lähes varmasti hyötyä?Toinen haaste on, että siemet kiinnostavat kovasti rastaita. Kumikäärmeitä ja tuulihyrriä ne eivät näytä pelkäävän. Joillakin palstoilla kehotetaan laittamaan pulloon hirvensarvisuolaliuosta. Jos ripottelemme paikkauskohtien ympärille pippuria, caynnepippuria tai kanelia, onkohan siitä apua ja voiko se vaurioittaa nurmea?
Akkuoksasakset_katkaisu
Akkuoksasakset helpottavat oksien katkaisua
Puiden hoidossa oksien katkaisu saattaa asettaa haasteita – korkealla hankalissa paikoissa sijaitsevat oksat pitäisi pystyä katkaisemaan turvallisesti. Onneksi tähän on tarjolla helppo ratkaisu. Oksien karsinta hoituu nyt vaivattomasti uusilla akkuoksasaksilla. Sähkökäyttöinen tehokas leikkuumekanismi tekee työskentelystä miellyttävää ja hoituu maasta käsin hyvän ulottuman ansiosta.
Nainen juurruttaa pistokasta
Merilevä virkistää
Lepokaudella huonekasveja kastellaan niukemminYleisin hoitovirhe talvella on liikakastelu. Ennen kastelua tunnustellaan parin sentin syvyydestä mullan kosteus tai kokeillaan ruukun painoa kastelutarpeen arvioimiseksi. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen uutta kastelua.Eri huonekasveilla on erilainen vedentarve. Yleensä kasvit, joilla on suuret ja ohuet lehdet, tarvitsevat enemmän vettä kuin pieni- ja paksulehtiset sekä vahapintaiset kasvit. Sisemmällä huoneessa tai pohjoisikkunalla kasvavat kasvit kuluttavat vähemmän vettä kuin aurinkoisella ikkunalla olevat kasvit.
20115_25672.jpg
Herukoita ja karviaisia kotipihaan!
Meillä Suomessa viljeltyjä Ribes-suvun marjapensaita ovat:mustaherukka (Ribes nigrum),viherherukka (Ribes nigrum 'Vertti'),punaherukka (Ribes Rubrum-ryhmä),valkoherukka (Ribes Rubrum-ryhmä),karviainen (Ribes Uva-crispa-ryhmä)sekä herukkakarviainen (Ribes x culverwellii).Mustaherukan (mm. 'Öjebyn', 'Mortti') voimakas tuoksu ja maku, punaherukka (mm. 'Punainen Hollantilainen', 'Jonkheer Van Tets') sekä niitä miedompi valkoherukka (mm. 'Valkoinen Hollantilainen') lienevät useimmille tuttuja, mutta muut herukat saattavat monille olla outoja.
20087_11966.jpg
Vaasan asuntomessujen piharuukkuja
Vaasan asuntomessualueelta löytyy myös kauniita ruukkuja istutuksineen. Terassit ja patiot ovat suuria, joten niitä on elävöitetty mm. kesäkukilla, koristeheinillä ja havuilla.
20176_49452.jpg
Hedelmäpuut sopivat jokaiseen pihaan
Hedelmäpuu on kotipuutarhassa niin hyötykasvi kuin koristepuukin. Kevään hehkeyttä korostavat upeat kukinnat; ensimmäisenä kukkaan ehtivät kirsikkapuut, heti perään kiirehtivät luumupuut ja niiden jälkeen pihat täyttyvät omenankukista. Jos pihan aurinkoisella puolella on tilaa usealle puulle, niin eri lajit myös täydentävät toisiaan!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton