Syysmyrskyn tuhot

Kun ruohonjuuritaso on saatu siistittyä, niin voimme kohottaa katseemme ylöspäin. Kasveille, joiden lehdet sade tai rakeet ovat riipineet maahan ennen aikojaan, emme voi tehdä kovinkaan paljon. Isoilla puilla ja vanhemmilla kasveilla juuristo on maan alla varmasti niin laaja, että voimia riittää taas ensi keväänä uuteen kasvuun. Nuorilla taimilla tilanne saattaa olla toinen; siitä syystä saattaa olla tarpeen leikata kasvin versoja lyhyemmiksi, jotta voimat riittävät keväällä paremmin uuteen kasvuun. Leikkaus tehdään kasvin lepoaikana eli myöhemmin syksyllä tai aikaisin keväällä.

Myrkyn riepotuksessa etenkin painavaa satoa kantavien hedelmäpuiden oksat saattaa repeytyä, eikä jälki todellakaan ole siistiä. Repeytynyt kohta jää tautien ja tuholaisten armoille, eikä syksyn kostea ja usein vielä lämmin ilmakaan auta asiaa. Nämä "avohaavat" tulee siistiä niin hyvin kuin mahdollista; iso, revennyt oksa poistetaan kokonaan (usein oksa jää vielä osittain kiinni)ja repeytymän reunoja huolitellaan terävällä veitsellä. Myös haavanhoitoaineesta saattaa tässä tapauksessa olla jonkinverran apua tautien ehkäisyyn.

Syvältä repeytynyt puu saa melko varmasti lahovaivan riesakseen, mutta monet lajit kestävät aikaa tästä huolimatta. Jotkut lajit, kuten esimerkiksi koivut ovat kuitenkin lahon vaivaamina pian poistokunnossa. Isoja repeytymiä puu ei pysty korjaamaan, mutta pienemmät haavat umpeutuvat aikaa myöten.

Mikäli nuoren taimen, esimerkiksi hedelmäpuun oksa on jostain syystä päässyt repeytymään rungostaan, niin haava voi vielä parantua sitomalla. Kasvien kasvuvoima on usein hämmästyttävä ja tuoreena yhteen liitetyt pinnat kasvavat melko helposti jälleen yhteen (kuten varttamisesta tiedämme).