• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tunnetko keltamajavankaalin?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 21.06.2023
20236_82413.jpg

Keltamajavankaali monivuotinen vieraslaji, joka tulisi hävittää. Kuva: Jere Inberg.

Keltamajavankaali on näyttävä vehkakasvi, mutta kauneudestaan huolimatta kyseinen kasvi kuuluu hävitettävien kasvien joukkoon ja tulisikin tavattaessa hävittää mieluiten juuria myöten. Mistä siis on kyse?

Keltamajavankaali kuuluu koko EU:n alueella haitalliseksi säädettyihin vieraslajeihin. Kasvin aggressiivisen leviämisen ansiosta, se uhkaa vallata alaa alkuperäiskasvillisuudelta ja näin myös vaarantaa luonnon moninaisuutta. Erityisesti kosteissa ympäristöissä ja rannoilla viihtyvä kasvi on vaatimaton sekä monivuotinen. Suomen luontoon tämä tuontikasvi on päätynyt lähinnä puutarhakarkulaisena erilaisista vesialtaista.

Mistä keltamajavankaalin tunnistaa ja miten se leviää?

Kasvi kasvattaa itselleen suuret vahapintaiset lehdet sekä jopa puolen metrin korkeuteen ulottuvan, vehkaa muistuttavan, kukintovarren. Kukintovartta ympäröi kellertävä tukilehti.

Keltamajavankaali leviää tehokkaasti ja hyvinkin laajasti vesistöjä pitkin. Kasvi pudottaa kelluvat siemenensä veteen, jotka sitten virtausten mukana kulkeutuvat uusille kasvupaikoille. Keski-Suomen alueella keltamajavankaalista on tehty todennettuja havaintoja ainakin Laukaassa sekä Jämsässä.

– Erityisesti toivon, että tämä kesänä tarkkailtaisiin rantoja, lampia ja purojen ja ojien varsia Laukaassa Peurunkajärven ympäristössä, jotta mahdolliset keltamajanvakaalikarkulaiset löydettäisiin. Myös Vatianjärven ja Saraaveden puolella on syytä pitää silmät auki, koska keltamajavankaalin siemenet kelluvat veden mukana ja voivat levitä pitkällekin alavirtaan. Keltamajavankaalin potentiaalisia kasvupaikkoja ovat mutapohjaiset rannat ja purojen ja ojien suut, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen luontoyksikön biologi Elina Lehtinen.

Keltamajavankaali muistuttaa ulkonäöltään vehkaa. Kuva: Jere Inberg.
Keltamajavankaali muistuttaa ulkonäöltään vehkaa. Kuva: Jere Inberg.

Miten keltamajavankaali tulisi hävittää?

Keltamajavankaalin torjunta ja hävitys ei vaadi erillisiä suojavarusteita, sillä kasvi ei ole myrkyllinen. Hävittämisessä suositellaan kitkemistä juurineen. Torjuntatyössä auttaa myös kasvien kukintojen poisto, jolloin keltamajavankaali ei ehdi levittää siemeniä ympäristöön.
Kitketyt kasvijätteet tulisi käsitellä siten, että siitä ei säily luontoon siemeniä eikä itämiskykyisiä osia kasvista. Älä käytä kasvin hävittämiseen kemiallista torjuntaa.

Vastuu hävittämisestä ja haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjunnasta on maanomistajalla. Neuvoa torjuntatoimiin saa tarvittaessa ELY-keskukselta. Jos torjuntatyön teettää ulkopuolisella toimijalla, on työstä mahdollista hakea kotitalousvähennystä.
Keltamajavankaalin maahantuonti, kasvatus, myynti sekä muu hallussapito on kielletty.

Tutustu vieraslajit.fi -sivustoon.
Vieraslajit.fi/ilmoita -sivuston kautta voit myös ilmoittaa omista vieraslajihavainnoistasi.

Ohje

Ohje

Haluatko tietää lisää:

Tutustu vieraslajit.fi -sivustoon.
Vieraslajit.fi/ilmoita -sivuston kautta voit myös ilmoittaa omista vieraslajihavainnoistasi.

Lähde: Keski-Suomen ELY-keskus, tiedote

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton