Keskustelu sisäänkirjaudu | esittelyt | aiheet | hakemisto | haku | uudet viestit

Puutarha.net keskustelupalstatPihasuunnitteluPihasuunnittelu - hakusanat A - I : Ison pihan jakaminen ( 133 kpl)

Sivut: 50 | 100 | 150 | Seuraavat 50 kpl->>

[Kaikki viestit yhdellä sivulla] [Ilman kehyksiä] [Kaikki ilman kehyksiä] [Lisää suosikkeihin] [Päivitä näkymä]


Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) keskiviikko, 22. tammikuuta 2003 - klo 21. 28 (yli 11 vuotta sitten)
Omakotitonttimme on kooltaan noin 2000 neliötä, talo on keskellä tonttia. Olen ruvennut haaveilemaan pihan tilojen jakamisesta erilaisilla aidoilla ja aidanteilla (jotta saisin esim. paikkoja porteille!). Millaisia aluejakajia olette muut kehitelleet? Minkä kokoisia alueita olette muodostaneet?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) torstai, 23. tammikuuta 2003 - klo 23. 01 (yli 11 vuotta sitten)
Voi kun ei kukaan ole huomannut aihettani vielä. No, lainasin tänään kirjastosta Unelmien puutarhan jälleen kerran sekä kirjan Englantilainen puutarha. Viimeksi mainitussa sivun 60 kuva oli hyvä vinkki siihen suuntaan, että jättäisikin vain polkuja nurmikolle ja muu olisikin katettu eri korkuisin ja kokoisin istutuksin. Jäisi vähemmän sitä tylsää nurmen leikkuuta ja enemmän ihanaa kasvien siirtelyä ja uusien yhdistelmien kokeiluja...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMaaonni (4430 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 10. 41 (yli 11 vuotta sitten)
Sand, kyllä tätä luettu on, mutta aihe on vaativa. Mietiskelen itse Maaonnen kanssa samaa. Meillä on i-i-iso piha, johon mahtuu paljon erilaisia alueita. Niitä ei ole erityisesti rakennettu, vaan ne ovat muodostuneet itsestään: puisto jossa on suht tasainen nurmikko ja puita siellä täällä vaan ei istutuksia koska en ikinä ennätä sinne asti istuttamaan, hyvä kun paraatipaikalla edes on kukkapenkki, omenatarha jossa on vanhoja känkkyräisiä omppupuita (muutamassa villijuuri on vallannut koko puun) ja niiden katveessa puinen terassilava, sammalen peittämä kalliokukkula johon saisi iki-ihanan kivikkokasvirinteen mutta on se sammaleisenakin kaunis, on luonnonniitty ja metsikkö.

Haaveilen kovasti siitä että sisääntulotien saisi jotenkin reunustettua – se on sellainen maatalon pihatantereen tie, jossa ajourat ovat hiekkaa. (Ei Maaonni ole maatalo vaan omakotitalo maalla.) Jos naapurin isännältä saisi ojankaivuuseen jonkin koneen ja istuttaisi jotain varmaa ja koko kesän kukkivaa koko tien reunan pituudelta.

Aidoilla ja aidanteilla tarkoitat varmaan kasviaitoja? Minusta on äärettömän viehkeää, kun jokin runsas, suht korkea kaareutuu vaikka tien päälle tai pation tai leikatun nurmikon. Sellaista tavoittelen parturoidun nurmikon ja luonnonniityn rajalle, jossa heinät heiluisivat. Siihen pitäisi istuttaa jotain korostukseksi. Viime kesänä kokeilin rajauskasviksi yksivuotista koristehirssiä, mutta kasvuolot eivät kelvanneet sille hienostelijalle.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 15. 01 (yli 11 vuotta sitten)
Hei, olihan täällä joku jo kirjoitellut, kiitoksia kovasti. Tulin tänne varovasti kurkkimaan ja lisäämään mielestäni hyvää perustelua tilojen jakamiselle, se on minulla myös näkösuojan saaminen. Meillä menee suosittu kävelyreitti tontin ympäri ja lisäksi olemme ikään kuin kukkulan huipulla. Arvaatte mihin minä ensimmäisenä vilkaisen kun keikahdan pihassa perseelleni vedettyäni juolavehnää maasta juurineen liian tiukalla riuhtaisulla. Ja on kamalaa kun ei ilkeä lähteä ihan niin huonoilla housuilla pihatöihin kuin haluaisi, ei ainakaan niillä, joissa on palkeenkieliä. Nytkin jo naapurit ja ohikulkijat huomauttelevat, että aina minä kottikärryjen kanssa olen menossa tai tulossa...Ja välillä kiviä kainalossa.

Minulla on yksi aika tuore viritys, tein piitkän kaartuvan penkin, johon olen vähillä rahoilla ja kovasti ideoiden kerännyt pensaita, pikkupuita ja perennoja. Sekin näyttää kyllä sisältä katsottuna hauskalta, muttei anna mitään näkösuojaa, koska tiellä kulkevat sekä naapurit ovat niin lähellä.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 15. 07 (yli 11 vuotta sitten)
Kuule, Maaonni, miten olisivat heinäseipäitä pitkin kasvavat humalat? Ihan hiljattain jossain kirjassa tai lehdessä näin jutun, jossa oli tehty näin, innostuin itsekin aiheesta, mutta ilmeisesti Humala vaatisi hyvää, paksua multaa ja kosteutta enemmän kuin hiekkakankaalla pystyisi tarjoamaan. Humalilla saisi ilmeisesti aikaan korkeaa näkösuojaa ja jutun mukaan se kasvaa kesässä hurjan nopeasti.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleterhi.k. (1371 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 16. 00 (yli 11 vuotta sitten)
Sand, Humala on ainakin meillä kasvanut ja levinnyt hyvin hiekkaisella, auringon paahtamalla seinustallakin.
Vaikka kyllähän sitä aina vähän toisenlaiseen paikkaan kasvikirjoissa suositellaan...

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMaaonni (4430 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 16. 22 (yli 11 vuotta sitten)
Eikös Humala ruohovartisena ala joka kevät kasvunsa maan tasalta? Ihan alkukesästä siitä ei ole näkösuojaa. Toisaalta tietysti ne kasvavat kuitenkin nopeasti - jos istuttaisi pysyvää näkösuojaa varten pensaita ja niiden isoksi kasvua odotellessa niiden väliin humaloita?

Kun tuota aitaa ihmettelin aikaisemmin, ajattelin pihan sisällä jakajana toimivia aidanteita. Tietysti aita tontin reunoille on oiva juttu, ja nätti.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 16. 34 (yli 11 vuotta sitten)
Humalasaloista saisi pihan sisäänkin näkösuoja-alueita. Mutta miten on mahdollista, että Humala menestyy Terhillä kuumassa ja kuivassa paikassa? Voi jummi, etsin ensi kesänä sitä myös itselleni! Ja kumpi se olikaan, joka on nätimpi niistä humaloista? Siis kun olen aina humalan tiedot ohittanut tällä ennakkoluulollani niin en myöskään sitten tiedä kumpi se teki käpyjä ja sekö oli nätimpi? Vaikka pääasia, että saisi lehtevyyttä ja runsaudentuntua. Sitähän voisi istutella myös paikkoihin, mihin työnnetään lumia.

Toinen myönteinen ja nopeasti kasvava on japanintatar. Se kasvaa muutaman kesän juurruttuaan yhdessä kesässä noin kolmimetriseksi. Hyvässä maassa ilmeisesti leviää helposti, mutta ei minulla hiekassa ja paahteessa. Se on taiteellinen ja tuo mieleen jotain japanilaista.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHannele (3818 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 19. 59 (yli 11 vuotta sitten)
"Tyttöhumala" tekee käpyjä ja viljelyssä on yleensä ollut vain niitä. Sitä en tiedä, ovatko nykyiset koristetarkoituksiin myytävät mahdollisesti siemenlisättyjä, silloinhan niissä voi olla myös hedeyksilöitä joukossa. Meillä istutettiin humalaa näkösuojaksi naapurin rajalle. Sille tehtiin korkea verkkotuki, mutta eihän se mihinkään riittänyt. Humala kiipeää rajalla kasvavaan pihlajaan, naapurin luumupuihin ja joka paikkaan, versot ovat ikävän karheat ja pistelevät enkä muutenkaan siihen niin kovin ihastunut ole.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 09 (yli 11 vuotta sitten)
Eli Humala tarvitsee kunnollisesti tilaa ja tukea. Unelmien puutarha -kirjassa kerrottiin sen kasvavan "17 senttiä illassa" ja yltävän jopa 6 metrin kesäkasvuun. Tarttuvatko versot vaatteisiin? Ovatko ne hyviä kompostissa? Millaiset juuret kasvilla on, leviävätkö sivuille vai uppoavatko suoraan alas?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällesarracenia (3586 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 17 (yli 11 vuotta sitten)
.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMaaonni (4430 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 20 (yli 11 vuotta sitten)
Hannele, miten nopeasti Humala ylenee keväällä? Hetikö sen 17 cm illassa, niin että kolmimetriseksi se tulee, hmmm, noin 17 illassa paitsi että kasvaahan se tietysti muinakin vuorokaudenaikoina. Taidan peruuttaa sen ettei Humala alkukesästä ole näköeste. Penseään suhtautumiseeni vaikutti se että anopilla oli Humala tuolla Kajjaanin tienoilla, ja se oli vielä keskikesällä aika avuton näköeste.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMaaonni (4430 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 21 (yli 11 vuotta sitten)
Voi jee tuota Sarracenia-parkaa, joutuu noita pisteitään tekemään nähdäkseen mitä täällä kirjoitetaan. Korjaisivat Hypermedian bittinikkarit nyt äkkiä tämän.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 33 (yli 11 vuotta sitten)
Kohta ollaan kaikki ihan Humalassa ja sarracenia pisteenä iin päällä!






Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällemai-lee (5945 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 34 (yli 11 vuotta sitten)
sand, Humala on vihon viimeinen kompostoitava. minäkin, joka todella kuljetan kaiken mahdollisen omaan kompostiini, vien sovinnolla sen vinkuraiset jäykät ja kovat versot kylän isolle kompostointialueelle. pieniksikin pilkottuina, mikä on iso homma, ne vaativat maatuakseen useamman vuoden. ja leviää iloisesti, ainakin naapurin Humala on levinnyt minun perennapenkkiini... sekin vielä, että ristikossa se kiemurtaa tiukasti jokaisen riman ympäri, mikä merkitsee hankalaa poistamisoperaatiota syksyisin. siksi sitä varmaankin salkojen varassa onkin kasvatettu, siitä irrottelu on helpompaa...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 48 (yli 11 vuotta sitten)
Mitähän jos lähtisikin toista kautta liikkeelle. Mietitään tiloille ne tarpeet. Minä haluan ihan oman piilopaikan, jossa voin maalata tai kirjoittaa ja suunnitella uusia istutuksia. Seiniksi paju- tai risuaitaa, jossa kiipeilee humalaa ja tuoksuherneitä. Lattiana pelkkä hiekka ja istuimeni lähellä kolme tai viisi isoa saavia, jossa kasvattelisin kaikkia koetaimiani.

Nuorisolle oma romanttisempi nurkkaus, johon paistaisi aurinko suoraan eikä näköyhteyttä olisi taloonkaan päin. Sen alueen voisi sulkea portilla ja lattiana olisi nurmikko. Istuimena olisi pehmustettu penkki omalla pienellä sadekatoksellaan suojattuna. Aitauksena olisi raivausrimoista rakennettu säleaita, jota ulkopuolella kiertäisivät marjakuuset, tuijat ja japanintattaret sekä katajat.

Huh. Ja puuhanurkka olisi reippaalla tolpparivillä eristetty paraatipuolesta. Siellä sotketaan kompostia ja pilkotaan puita. Ajoportin levyiseksi aukeava portti ja lähelle kompostia pienellä sadelipalla varustettu hyllykkö sekä työpöytä ruukutuksiin yms.

Mahdollisia leikki-ikäisiä vierailijoita varten ison puun alle keinu, hiekkaleikki ja istuinkiviä. Nurkassa laatikko, jossa pihaleluja...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleKatariina (10040 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 20. 57 (yli 11 vuotta sitten)
Makuasiahan se on, mutta Humala ei ole minusta kaunis. Siihen tulee aina jotain reikiä jo kesällä. Meillä oli edellisessä asuinpaikassa enkä tykännyt yhtään. Moni muu kasvi ajaisi saman asian paljon kauniimmalla kasvustolla.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällesarracenia (3586 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 21. 17 (yli 11 vuotta sitten)
.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällesarracenia (3586 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 21. 18 (yli 11 vuotta sitten)
jooh taas pisteitä........alkaa jo kyllästyttää....mutta mikäs teet kun kiinnostaa!
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHannele (3818 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 23. 54 (yli 11 vuotta sitten)
Humalan 'Aureus'-lajike on minusta kivempi kuin tavallinen laji. Se ei ole läheskään yhtä agressiivinen ja kellanvihreitten lehtien ja punaisten varsien yhdistelmä on hieno. (Saa nähdä tuleeko tämäkin viesti kahtena...)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHannele (3818 kpl) perjantai, 24. tammikuuta 2003 - klo 23. 59 (yli 11 vuotta sitten)
Jonkinlainen kuva "kultahumalasta":

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) lauantai, 25. tammikuuta 2003 - klo 0. 25 (yli 11 vuotta sitten)
Minä se jaksan kadehtia teitä, joilla on digikuva-arkisto. Ja olen onnellinen täällä talvimyrskyn keskellä saadessani katsoa noita kuvia.

Jos Humala on huono kompostiin, niin sitten sillä voi paistaa syysmakkarat tai lämmittää taloa, luulen ma.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) sunnuntai, 26. tammikuuta 2003 - klo 13. 26 (yli 11 vuotta sitten)
Ison pihan jakaminen uhkaa tyssähtää humalaan.

Olen nyt kehitellyt mielessäni sellaista, että tontin kylmille sivuille, pohjoiseen ja itään, synnyttelen idästä alkavan lehtometsän, joka vaihtuu pohjoisen puolella enemmän havupuuvaltaiseksi. Vähennän leikattavan nurmikon määrää samalla huomattavasti ja tulen metsäni kanssa kohti taloa.

Etelän ja lännen puolelle teen näitä jaettuja alueita, joilla syntyy näkösuojaa ja uusia paikkoja uusille perennoille sekä puille ja pensaille. Sieltäkin vähennän nurmikkoalueita mahdollisimman paljon.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleterhi.k. (1371 kpl) maanantai, 27. tammikuuta 2003 - klo 8. 46 (yli 11 vuotta sitten)
Minusta Humala on aivan ihana syyskesällä, kun siinä on käpyjä...

Istutin sen niin kuivaan ja kuumaan (itä-eteläkulmalle taloa itärinteessä)kun en tiennyt mitään siitä, mihin se kirjojen mukaan kuuluisi istuttaa.

Humala kiipeää meillä nopeasti naruja pitkin räystääseen ja kääntyy siitä taas roikkumaan alaspäin. Joka vuosi se kasvaa suuremmaksi ja nopeammin- ero edellisvuoteen on aina huima.
Ensimmäisenä kesänä se ei päässyt edes ihan räystäälle... Ja ympäriinsä levittäytyvästä juuristosta nousee uusia versoja vaikka keskelle kukkapenkkiä, missä ne koittavat kiivetä vaikka illakon varsiin...


Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) maanantai, 27. tammikuuta 2003 - klo 13. 51 (yli 11 vuotta sitten)
Ahaa, vihdoinkin sain selville minne Humalan juuret matkustavat. Silloinhan Humala kannattaa istuttaa niin, että ympäriltä leikataan nurmikkoa tai kaivaa oja, jonka sisäreunat peittää muovilla tai jollain ja antaa sen levitä sitä ojaa pitkin.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällemetsänneito (114 kpl) maanantai, 27. tammikuuta 2003 - klo 14. 28 (yli 11 vuotta sitten)
Minulla on vähän samanlainen ongelma kuin Sandilla eli tontti, jonne näkee vähän joka suunnalta. Sandin tapaan haluaisin sinne oman piilopaikan ja näköesteeksi olen haaveillut juuri pajuaitaa tai jotain muuta kaunista aitarakennelmaa. Jotenkin en ole lämminnyt erilaisille kestopuuelementeille, joita saisi valmiina. Mitenkähän osaisi tehdä tuollaisen pajuaidanteen? Tai aina parempi, jos niitä saisi valmiina. Jos tekee sellaisen aidan, niin miten se laitetaan maahan kiinni - aidantolpillako? Meillä on routiva savimaa, joten mietin, tarviiko sitä tällaisessa kevyessä rakennelmassa huomioida. Sen takia juuri en viitsisi tehdä massiivisia kestopuurakennelmia, koska silloin täytyisi perustukset varmaan tehdä hyvin. Sitä paitsi tällaisen kevyen rakennelman voi kätevästi purkaa sitten, jos se ei enää tunnukaan mukavalta tai kun tulee muuten tarpeeksi näkösuojaa muista kasveista. Onko kellään hyviä vinkkejä tällaisen rakentamiseksi?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) maanantai, 27. tammikuuta 2003 - klo 14. 40 (yli 11 vuotta sitten)
Nyt kysyit ammatti-ihmiseltä. Olen ilmoittautunut keväällä alkavalle pajukurssille!

Ei kun pajurakentamisesta on olemassa lehtiartikkeleita ja kirjoja. Käy hakemassa kirjastosta ohjeet.

Ja se mitä itse olen vasta opiskellut teksteistä kertoo, että sinulla rupeaisi aita kasvamaan, koska savimaa yleensä pidättää kosteutta aika hyvin. Pajuaidassa tolpat voi tehdä myös eri puusta jos haluaa, mutta pujottelutekniikalla pidetään samalla huolta siitä, että aita ei ala kallistella.

Isket riittävän korkeat tolpat maahan rautakangen avulla ehkä vaikka puolen metrin välein ja alat pujotella - sinun tapauksessasi - paksuhkoja pajuja (läpimittä lähellä senttiä) vaakasuunnassa tolppien edestä ja takaa niin tiuhaan tai harvaan kuin haluat. Huolittele päät ja sido tarvittaessa kriittisiä pisteitä metallilangalla tai notkealla pajulla. Voihan niitä pujotuksia halutessaan tiukentaa myös nauloilla, mutta se on ilmeisen turhaa. Tietysti vain maahan isketty paju alkaa kasvaa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällemetsänneito (114 kpl) maanantai, 27. tammikuuta 2003 - klo 15. 56 (yli 11 vuotta sitten)
Voi, olisi pitänyt itsekin ilmoittautua pajunpunontakurssille. Näin Riihimäen puutarhamessuilla tosi kivannäköisiä pajuaitoja viime keväänä. Niiden teko näytti yksinkertaiselta, mutta eihän siitä enää muista mitään. Niissä oli pajut tökätty suoraan maahan - eihän se välttämättä haittaa, vaikka lähtisivätkin kasvuun, kun ympäriltä leikataan kuitenkin nurmikkoa. Pitäisi vain löytää riittävän pitkiä pajunoksia, jotta aidasta tulisi tarpeeksi korkea. Toisaalta tolppien kanssa aidasta saisi juuri niin korkean kuin haluaa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) maanantai, 27. tammikuuta 2003 - klo 21. 24 (yli 11 vuotta sitten)
Se pajun pujottelu on kyllä perin yksinkertaista puuhaa. Vähän vaatii käsivoimia. Parasta noissa kursseissa (meillä kansalaisopiston) on se, että siellä on pajua valmiina.
Se pujottelu kannattaa aina eri pajulla aloittaa toiselta puolelta vuorollaan. Maaseudulla ainakin on alueita, joista maanomistajat erittäin mielellään lahjoittavat pajupusikot pois.
Tolppien kannattaa varmaan olla mieluummin vaikka liian pitkiä aluksi. Niitä on paha jatkaa, jos alkaa aita tuntua liian matalalle. Senkin asian on muuten (tuon aidan korkeuden) joku tutkinut tarkasti. Seisojan tai kävelijän silmien tasalta katsottuna aidan pitäisi peittää istuvan tai seisovan ihmisen jollain mitalla! Kuka muistaa missä kirjassa ne korkeudet on sanottu?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 11. 50 (yli 11 vuotta sitten)
Olen tässä yrittänyt keksiä meidän pihan eri nurkille sellaisia nimityksiä, jotka helposti istuisivat suuhun ja jotka perheen miespuolinenkin väestö ymmärtäisi. Ei vain ole oikein sytyttänyt. Jos esim nuorimmainen kysyy, että ootko äet, nähnä minun jalkapalloa missään? Voisin vastata, että näkyi lojuvan vatukkapuskassa tuolla nnnn:ssä, eikä niinkuin nykyään, että tuolla takana makuuhuoneen nurkan puolella siellä alhaalla...
Poistettu nimimerkki (id: 4315) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 22. 41 (yli 11 vuotta sitten)
Kävisikö laatuun naapureiden mukaan nimetyt suuntimet? Sen ja sen puolella.
Meidän pihassa on sellaisia nimityksiä kuin:
Kompostin nurkalla, kuopan takana, tien sivulla, tuvan takana, yms. mutta jos miesväelle sanoo selvästi että: Näin sen lapion kuopan takana, kaivoitte siellä viime lauantaina onkimatoja, niin tullaan viiden minuutin päästi huulet pitkällä nupisemaan ettei löydy mitään sieltä tuvan takaa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 22. 49 (yli 11 vuotta sitten)
Tähän kun nyt palasin uudelleen miettimään tätä nimikysymystä, tulikin mieleeni hiljan puutarhalehdestä lukemani Feng Sui juttu. Ja siitä niinkuin eteenpäin sitten ajattelin, että nimeäisi tontin osia näin: Auringon nousun nurkka, Aamuaurinkoalue, Keskipäivän aurinko, alkuillan alue, ilta-auringon ja yön alue. Mutta siinä on sellainen ongelma, että aurinko nousee kesällä eri kohdasta näkyviin kuin muuna aikana...Proosallisempi voisi olla ison kiven alue, kompostinurkka, puupinoalue, alamäki äh...

niin kasvien mukaan on aivan turha nimetä mitään paikkaa...
Poistettu nimimerkki (id: 4315) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 22. 53 (yli 11 vuotta sitten)
Huhhuh jos minä pokerina sanoisin meidän isännälle että olen meinaillut että välttäisit kasvimaan tuonne laskevan auringon alueelle...
ei mutta kylläpä taidankin (kjehkjehkjeh)
Jollei minua enää täällä näy tai kuulu on isäntä vienyt minut hoitoon.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 23. 10 (yli 11 vuotta sitten)
Täytyy myöntää, että minä ajattelin jotain saman suuntaista. Jos anoppi kysyisi yllättäen, että missäs se teidän kaatopaikkateline on nykyään? Niin minä siihen että se on Nousevan auringon nurkkauksessa....saattaisi tulla hieman nolo olo, ehkä.

Niin, tarkoitat, TMK, tuolla välttäämisellä Fälttäämistä, mutta onko se kirjakielellä sanottuna kyntämistä?
Poistettu nimimerkki (id: 4315) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 23. 37 (yli 11 vuotta sitten)
Jup. Ensin fältätään, sitten äjestetään jonka jälkeen kylvetään(samalla menee apupaska) ja lopuksi ungataan lotti.
Järjestys suomeksi kyntö, äestys, kylvö apulannan kera,lopuksi jyräys peltolohkolla.

Jotta saataisiin aasinsilta otsikkoon tämänkin vuodatuksen osalta, niin oikein iso "piha" johon kuuluu peltomaata hehtaaritolkulla, jaetaan eri kasvulohkoihin, peltolohkoihin ja tiloihin.
Ne ovatkin tarkasti mitatut (lasermittaus,aivan neliömetrin osien tarkkuudella) ja niiden kuntoa seurataan maanäyttein, niille tehdään jo talvella kylvösuunnitelmat maanäytteiden tulosten perusteella ja samalla suunnitellaan lannoitustarve, kirjataan tarkasti mitä on laitettu mihinkin ja kuinka paljon ja paljonko ja minkälaista mistäkin korjataan. Lisäksi peltoja seurataan sateliiteista ja tietenkin manuualisin tarkastajakäynnein.

Ihan helppoa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 23. 39 (yli 11 vuotta sitten)
Seuraako ne salaa sateliiteista valkojuuren kehitystä puutarhassa?
Poistettu nimimerkki (id: 4315) lauantai, 29. maaliskuuta 2003 - klo 23. 44 (yli 11 vuotta sitten)
Meillä on nättejä sateliittikuvia omista alueista, mutta tarkuus ei riitä kuin talon paikannukseen. Yritän aina niistä hahmottaa jos näkisin vanhoja teiden paikkoja tai muuta argeologista hauskaa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällejanne (807 kpl) sunnuntai, 30. maaliskuuta 2003 - klo 16. 52 (yli 11 vuotta sitten)
Marjakuusiaidat ovat hienoja tilanjakajia, niin kuin kaikki ikivihreät.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleneptunus (75 kpl) maanantai, 31. maaliskuuta 2003 - klo 10. 22 (yli 11 vuotta sitten)
Humalasta vielä sen verran, että mahtaako tarvita kuinka syvälti multaa? Jos oikein ymmärsin, niin melko pintajuurinen? Meillä olisi eteläseinustan puoleisella kuistin osalla tarvis näkösuojalle, juur köynnössellaiselle. Ongelmana on matalahko multatila (styroksit lähellä). Saunasta vilvoittelutilana käytetään, joten olis mukava jos ei näkyis naapuriin.
Ja pajunpunnonnasta; kuullostaa ihanilta nuo pajuaidat. Itse olen tehnyt kartionmuotoisia kukkatukia, mutta en muuta. Kuinka käsittelette pajut ennen punontaa? Olen kuullut niin monenlaisia versioita, kuinka liotellaan vedessä ja taas annetaan kuivua ja väännellään ja käännellään. Olen niin kovin malttamaton, että valmista pitäisi tulla heti...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) maanantai, 31. maaliskuuta 2003 - klo 15. 59 (yli 11 vuotta sitten)
Humalalla on julmetun vahva juurakko, semmoinen puoli metriä pitäisi olla multatilaa. Voitko nostaa penkkiä maanpinnasta ylöspäin? Humala taitaa tykätä vähän varjoisemmasta paikasta, onhan se lehtojen kasvi. Usein liian aurinkoisella paikalla Humala kituu ja saa tauteja. Silloin se ei ole kyllä mikään koristus.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleneptunus (75 kpl) tiistai, 1. huhtikuuta 2003 - klo 10. 37 (yli 11 vuotta sitten)
Kiitos Ginivuokko, voin nostaa penkkiä jonkin verran, mutta taidankin etsiä humalalle toisen paikan, hiukan varjoisamman. Vaikkapa heinäseipääseen kiertelemään. Riittääköhän muuten heinäseipään mitta mihinkään?

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) tiistai, 1. huhtikuuta 2003 - klo 16. 24 (yli 11 vuotta sitten)
Ei riitä mitta heinäseipäässä. Meillä Humala kasvaa ulko-oven kahta puolta. Juhannuksena se on n. 2.5 metrissä menossa, loppukesästä sen verso kiipeilee suurinpiirtein viiden metrin mitassa.

Humalaa ennen kasvatettiin humalasaloissa, eli pitkissä n. 3 - 4 metriä pitkissä seipäissä. Humala kiertyilee salkoa pitkin ylös ja huipun saavutettuaan suorittaa vapaata pudotusta alaspäin kunnes löytää varrestaan jälleen tarttumapinnan, josta taas lähtee ylöspäin.

Tähkien ilmaannuttua pituuskasvu pysähtyy ja Humala keskittyy kukintaansa. Humalaa voi istuttaa puiden juurille. Aika eksoottisen tunnelman saa antamalla humalan huidella pitkin lehtipuita. Silloin varjossa ja tuoreessa maassa se voi tehdä yksinkertaisesti aivan järkyttävän isoja lehtiä.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleneptunus (75 kpl) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 11. 31 (yli 11 vuotta sitten)
Hurja kasvutahti humalalla!! Täytyy kehitellä sille joku paikka jossa olisi enemmän tilaa venyä pituutta. Jotenkin hämärästi muistan mummolan (oli lapsuudessani vain kesäkäytössä) verannan seinustalla olleen humalaa. Muistan ne kivat kuivaneet hentoiset kävyt, joita oli kiva poimia leikkeihin. Ja muistojen valtaamana tuli sellainen tunne että on saatava nyt humalaa ja nimenomaan käpyjä tekevää sellaista.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 11. 46 (yli 11 vuotta sitten)
Näin hiljattain jossain nätin aidan (kuvan), jota peitti humala. Porttina Humala on myös rehevä näky.

Onko kukaan kasvattanut humalaa lähellä metsän reunaa? Siis juuristokilpailussa ja aika varjossa.






Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 13. 06 (yli 11 vuotta sitten)
Olen nyt pikku hiljaa märehtinyt tätä otsikon ongelmaa, eli ison pihan jakamista seuraavasti:

Siirrän kasvihuoneen samaan paikkaan, johon rakennan myös kasvatusalustan (jonkin kehikon tai lavan) pihakasvien siemenkylvöille, paikan pistokkaille ja paikan nuorille taimille. Siis sellainen ihana puuhamaa.
Sitten väsään sellaisen monivuotisten hyötykasvien alueen, jonka ei kooltaan tarvitse olla hurja...
Kasvimaan jätänkin pelkille yksivuotisille hyötykasveille, jolloin sitä voi ehkä vähän pienentää...
Kesäkukkaviljelmille teen ihan oikean ja vakituisen paikan, josta malttaa sitten paremmin kenties myös leikata kukkia maljakkoon...
Viherlannoituskasveille sellainen paikka, jossa ei vielä ole multaa paljonkaan, leikkaisin kasvustoa katteiksi ja kääntäisin loppuja syksyisin maahan...
Eri tyyppisten kasvien kasvatusalueet rajaisin kylmiltä suunnilta kasviaidoilla ja auringon suunnilta itse tehdyillä paju- tai muilla aidanteilla...ja portteja, portteja voisin väsätä jokaiselle alueelle!...
Ilta-auringon puolelle muodostan myös uuden oleskelualueen, ehkä lähelle toista kasteluallasta tai sitten ei...
Kasvihuoneen siirron yhteydessä voisin varovasti ehdotella sen jatkamista toisella mokomalla...

IHANAA KUVITELLA, ETTÄ KAIKEN TÄMÄN VOISIN IHAN OIKEASTI TOTEUTTAA, en ehkä heti keväällä ihan kaikkea mutta on niin ihana haaveilla.
Poistettu nimimerkki (id: 4655) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 13. 17 (yli 11 vuotta sitten)
Kerrot ajatuksiani, Sand, enkä voi kuin ihmetellä, miten yksiin meidän jutut menee!!! Unohdit kuitenkin sen paikan ("välivaraston") jonne pannaan ne perennapenkin siivouksessa tulevat jakotaimet joille ei heti löydy uutta paikkaa....

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 13. 18 (yli 11 vuotta sitten)
Sand: kuvaamasi olosuhteet ovat humalan luonnonmukaiset elinolosuhteet. Siis kyllä menestyy. Humala pitää tuoreesta ja hivenen kosteasta, muhevasta maasta. Lantakate joka toinen kevät on meillä humalan lannoitus. Joka vuosi ei voi panna, kun kasvutahti on muutenkin aika hurja.

Tänä vuonna siirrän humalaa kiemurtelemaan sillankaiteille. Haluan sellaisen yltiöromanttisen sillan pienen jokemme yli...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 13. 18 (yli 11 vuotta sitten)
Sand: kuvaamasi olosuhteet ovat humalan luonnonmukaiset elinolosuhteet. Siis kyllä menestyy. Humala pitää tuoreesta ja hivenen kosteasta, muhevasta maasta. Lantakate joka toinen kevät on meillä humalan lannoitus. Joka vuosi ei voi panna, kun kasvutahti on muutenkin aika hurja.

Tänä vuonna siirrän humalaa kiemurtelemaan sillankaiteille. Haluan sellaisen yltiöromanttisen sillan pienen jokemme yli...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSand (20360 kpl) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 13. 45 (yli 11 vuotta sitten)
Voi Jummi, Rissanen! Pitää siis vielä tehdä "heittopenkkialue", joka samalla toimisi vieraille ja itselle ikään kuin jakopisteenä...toisaalta jos perustan paikan nuorille taimille sekä jaetuille taimille saatan ehkä hieman liioitella. Mutta eihän se haittaa, kun kyseessä on vasta jos!

Ginivuokko! Vaikka minulla on metsänreunaa, ei se ole kosteaa vaan kuivaa, mutta ei se mitään, onhan minulla ne kastelukannut. Keltainen ja vihreä.
Poistettu nimimerkki (id: 4655) keskiviikko, 2. huhtikuuta 2003 - klo 14. 52 (yli 11 vuotta sitten)
Ei se Humala kasva siellä mäntyjen alla kuivassa , minä kokeilin jo.....


Vain nimimerkin(profiilin) valinneet, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa keskustelualueelle


Valitse nimimerkki ->>

Sisäänkirjaudu- >>

Jos sinulla ei vielä ole omaa käyttäjätunnusta niin rekisteröidy tästä.