Keskustelu sisäänkirjaudu | esittelyt | aiheet | hakemisto | haku | uudet viestit

Puutarha.net keskustelupalstatOmena- ja muut hedelmäpuutOmenapuu - lajit, valinta : Varrentaminen ( 93 kpl)

Sivut: <<--Edelliset 50 kpl | 50 | 100 |

[Kaikki viestit yhdellä sivulla] [Ilman kehyksiä] [Kaikki ilman kehyksiä] [Lisää suosikkeihin] [Päivitä näkymä]


Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuuhapetenvaimo (403 kpl) tiistai, 31. lokakuuta 2006 - klo 11. 27 (yli 7 vuotta sitten)
Huhuu, neuvoja kaivataan varttamisen suhteen!

Minulla on pihalla kaksi valtavaa vanhaa omenapuuta, joiden lajike on tuntematon. Hedelmät ovat parhaita mitä olen ikinä maistanut, todellisia herkkuomenia, rapeita, suuria, mehukkaita, kauniin värisiä, ihana aromi, eivät muutu jauhoisiksi eikä pilaannu, ja sitä omppua tuli tänä vuonna siis todella paljon. Kypsyivät tänä vuonna syyskuun alussa. Tästä puusta haluaisin uusia puita. Passais vaikka olisi kaikki omenapuuni tätä lajiketta, niin hyvä se on.

Varttamisesta löytyy täältä paljon tietoa ja varmaan apuakin voisi puutarhanettiläisten keskuudesta löytyä, mutta mistä ihmeestä saisi niitä perusrunkoja, joihin lajiketta voi sitten varttaa? tarttis varmaan miettieä tämä runkoasia ensin ennen kuin alkaa murehtimaan itse varttamistoimenpidettä.

Ja siis ihan tyhmänä kysyisin vielä sitä, että miksi pitää varttaa, omajuurisen pistokkaan kanssako ei tee mitään? Asia tuli mieleeni kun ostin taimitarhasta pari omajuurista Loboa ja omajuurisuus alkoi mietityttää.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) tiistai, 31. lokakuuta 2006 - klo 15. 18 (yli 7 vuotta sitten)
Perusrunkoja voi kasvattaa itse omenansiemenistä tai siihen voi käyttää juurivesoja. Perusrunkoja voi myös kysellä taimitarhoilta, ne eivät paljoa maksa. Krannila Hirvensalmelta myy varttamispaketteja, joiden sisältö on sovittavissa. Olen ostanut häneltä perusrunkoja, joiden toimitus on ollut postin kautta. Hyvin on toiminut. Käsittääkseni taimitarhat tekevät uusia omenapuita myös tilauksesta. Eli niille riittää vartepätkät halutuista puista. Myyntikuntoon kasvattaminen kestää pari vuotta. Jos 80-senttinen taimi riittää, silloin halutun puun saa jo kesän lopulla.

Jalojuurinen puu ei tarvitse varttamista, ellei tavoitteena ole perhehedelmäpuu. Muuten varttaminen on ainoa tai ainakin helpoin keino siirtää halutun hedelmäpuun ominaisuudet uusille puille. Siemenissä on aina uudet ominaisuudet, joten niitä kasvattamalla lopputulosta ei voi tietää etukäteen.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) tiistai, 31. lokakuuta 2006 - klo 17. 59 (yli 7 vuotta sitten)
Tuohan saattaisi olla myös aika kätevää käyttää. Pitänee katsoa, jos joskus tulisi eksyttyä etelään... Täällä keskellä Suomea kun ei näy vielä noita liikkeitä olevan. :)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) tiistai, 31. lokakuuta 2006 - klo 22. 43 (yli 7 vuotta sitten)
Oho, vastasin tuohon Lotvosen erkkariasiaan, enkä tietenkään huomannut, että juttua oli jo lisää täällä seuraavalla sivulla...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) tiistai, 31. lokakuuta 2006 - klo 22. 56 (yli 7 vuotta sitten)
Fanal onkin hyvin jo selvittänyt asiaa. Lisäisin tähän vielä, että omenapuun oksaa on vaikea saada juurtumaan. Siksi varttaminen on tavallinen tapa lisätä haluttua omenalajiketta. Omajuurinen omenapuuhan on/olisi siitä hyvä, että mahdollisen paleltumisen sattuessa puun alaosasta alkavat uudet oksat ovat edelleen sitä samaa hyvää lajiketta.
Ne kaupan olevat omajuuriset omenapuut ovat ilmeisesti mikrolisättyjä.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) tiistai, 31. lokakuuta 2006 - klo 23. 05 (yli 7 vuotta sitten)
Perusrunko taas puoltaa asemaansa sillä, että tarjolla on kääpiöivää kasvua aikaansaavia perusrunkoja. Perusrungoilla on vaikutusta myös satoon ja jopa oksakulmiin. Myös talvenkestävyyttä voidaan parantaa perusrungoilla. Krannilan mukaan joskus on perusteltua käyttää perusrungon lisäksi välirunkoa, että omenapuuhun saadaan kaikki halutut ominaisuudet.

Jos harrastuneisuutta riittää, noihin juttuihin voi perehtyä tarkemmin. Itse varttelen uusia puita omaksi ilokseni, joten olen kokeillut kaikenlaisia yhdistelmiä. Niistä jotkut näyttävät ilokseni toimivan, toiset eivät.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuuhapetenvaimo (403 kpl) lauantai, 4. marraskuuta 2006 - klo 23. 15 (yli 7 vuotta sitten)
Kiitos Jussa ja Fanal tuosta. Aika lailla oli sitä mitä olin itsekin miettinyt, mutta ajattelin, että josko kuitenkin on jokin koira haudattuna siinä.

Krannila on hyvä vinkki - lisäksi minulla eräs tuttu on liikettä pitävä puutarhuri ja ajattelin, että myös häneltä voin saada apua.

Mutta tulkitsen teidän kommentit niin, että mikäli haluaa harrastaa ja hyväksyy sen, että yllätyksiä voi tulla puun koon, muodon yms. suhteen, niin voi yrittää pistokaslisäystä tai sopivan muotoiseen siementaimeen varttamista. Mikäli haluaa varmasti saada jonkin tietyn ominaisuuden, kannattaa hankkia puutarhalta sellainen perusrunko, että ominaisuus varmasti saadaan.

Turvaudun varmaan ensin ammattilaiseen ja sitten ajan kanssa voin kokeilla itsekin kun löytyy aikaa puuhastelulle.

Oletteko sitä mieltä että ainoastaan kääpiöivässä perusrungossa on järkeä? Nykyiset puut on valtavia, enkä osaa kaivata pienempiä... Pienikokoisia puitakin on, mutta niiden hedelmät heikkolaatuisia ja en ole niistä innostunut, vaikka tuskin puiden koolla on siinä mitään tekemistä.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 11. 26 (yli 7 vuotta sitten)
Kääppärit on käteviä. Hedelmät pysyvät poimintakorkeudella. Puut voi myös istuttaa tiheämpään.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 11. 32 (yli 7 vuotta sitten)
Hedelmäpuiden lisäysmenetelmistä unohtui pistokaslisäys. Olen kokeillut sitäkin, ja ainakin kirsikalla se toimii. Tosin niin, että en oikein itsekään aluksi uskonut siihen, vaan unohdin pistokkaat juolavehnän valtaamalle pellolle. Syyskesällä sitten ihmettelin, mitä outoja kasveja juolavehnän seasta nousee.

Kun huomasin homman toimivan, olen tökkinyt maahan perusrunkojen varttamisessa syntynyttä leikkausjätettä. Ensimmäinen hukkapätkäpistokkaista avomaalla syntynyt perusrunkoerä on varttamisvuorossa ensi keväänä.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 11. 39 (yli 7 vuotta sitten)
Tässä kuvassa viimekesän pistokastuotantoa oleva omajuurinen hapankirsikka. Se näyttää lähteneen kasvuun ihan kivasti.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 16. 14 (yli 7 vuotta sitten)
Yleisimminhän omenapuut on vartettu Antonowkan tai Punakaneelin siementaimiin (= perusrunko). Itse olen viime aikoina käyttänyt enimmäkseen Erstaan siementaimia, kun se on osoittautunut täällä hyvin kestäväksi ja se on pienekö puu. Ajatuksenani on kokeilla, tuleeko myös niihin vartetuista lajikkeista pienehköjä puita.

Noille kääpiöiville perusrungoille vartetuissa puissa kannattaa vain huomioida se, että niihin tulee aika heikot juuret. Ne kannattaa istuttaessa tukea kunnolla, että ne pysyvät pystyssä, ja sitten kesällä kastella.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 16. 31 (yli 7 vuotta sitten)
Taimistoissa yleensä luotetaan Antonovkaan, jos haetaan kovaa talvenkestoa. Näin ainakin Hirvensalmella ja käsittääkseni Blomkvistilla. Ja painotetaan, etteivät kääppärit vastaavaan kykene. Erikseen on mainittu MTT - sarja heikoksi pakkasenkestoltaan... Ja minulla on nyt noita MTT3:sia muutama (eli veikkasin väärää hevosta), eli ne saavat jäädä sitten mökille, ja pohjoisempana miettiä sitten Budabovski 396 (paras kääpiö?) tai Antonovka ratkaisua. Tosin Jussan käyttämä Erstaa on varmasti hyvä. Jotenkin vain tuntuu, että onkohan näissä talven kestävyyden hakemisissa perusrunkoratkaisujen kautta likikään viimeisen sana sanottu. Yksi lieventävä seikka: pohjoisessa on yleensä kunnon lumipeite, eikä juuristo joudu aivan äärettömiin venymään.

Tunteneeko joku Kotitaimen luontaisten kääpiölajikkeiden ominaisuuksia ihan käytännössä?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 20. 02 (yli 7 vuotta sitten)
Uudessa Sorpipholiassa Solantie kirjoitti talvituhoista. Sen perusteella talvet ovat vaikeimpia vähälumisilla alueilla Länsi-Suomessa. Idässä lumi suojaa juuria.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällehabakuk (94 kpl) sunnuntai, 5. marraskuuta 2006 - klo 22. 49 (yli 7 vuotta sitten)
Plastun (antonovka-peusrugolla) luontaiskääpiöpuu (Hirvensalmen taimisto) istutettiin 2004 syksyllä ja 2006 puu teki noin 5 isoa vihreätä omenaa, jotka putoilivat viimeistään syys- lokakuun vaihteessa ja otettiin kypsymään (1b-vyöhyke). Lokakuun lopulla olivat jo tosi kypsiä epätyydyttävissä säilytystiloissani. Maku oli aivan hyvä. Säilyvyys lienee enempi syysomenan luokkaa. Hedelmät vaikuttivat terveiltä. Tsudnae -luontaiskääpiöpuu ei ole tehnyt omenoita vielä, mutta hengissä kuitenkin. Molemmat puut ovat ainakin 2-metrisiä. (Jos aikaa olisi, lähtisin piiskataimista itse leikkelemään.) Tarvitsevat leikkaamista, muuten kasvavat miten sattuu.






Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) maanantai, 6. marraskuuta 2006 - klo 17. 41 (yli 7 vuotta sitten)
Minullakin on noista luontaisista kääpöistä mm. Plastun ja Tsudnoje, ja muutama muukin, ainakin Bratsud ja Skolowskoje kasvamassa purkissa, ja nyt kellarissa talvehtimassa. Toissa keväänä niitä vartoin, mutta en ole saanut vielä niille maata kunnostettua istutusta varten, joten kokemuksia ei niistä vielä ole.
Jospa ensi kesänä saisin ne maahan....
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) maanantai, 6. marraskuuta 2006 - klo 21. 20 (yli 7 vuotta sitten)
Joo tuo Plastun näkyy Kotitaimellakin olevan Antonovkan päällä. Mutta Skolovskoje, Bratsud ja Tshudnoje pitäisi oleman hyvin talvenkestäviä kääpiöitä. Haitko Jussa niihin ehkä vieläkin enemmän talvenkestävyyttä, vai miksi vartoit? Ööh, luontainen kääpiö ja ison puun perusrunko? Ja samahan oli Kotitaimellakin ainakin Plastunilla. Mielenkiintoista. Itse harkitsen Zejanets Zarin (tuleentuu aikaisin) ja/tai parin muun tuommoisen hankkimista jossain vaiheessa. Pitänee kaivella noiden taustoja eli talvenkestävyyksiä (vai onks jollakulla tietoo?). Siis jos löytyisi eroja talvenkestävyydessä noiden "talvenkestävienkin" välille.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) tiistai, 7. marraskuuta 2006 - klo 0. 13 (yli 7 vuotta sitten)
Puumuu, nuo luontaiset kääpiöt ovat Krannilalta hankkimistani varteoksista, jotka sitten vartoin puuksi täällä kotona... :)

Käyttämällä perusrunkona esim. Antonovkaa, haetaan puuta, jolla on tukeva ja hyvä juuristo. Kasvavan puun kääpiökasvuisuuden aiheuttaa sitten varteoksa itse, koska kääpiöivyys on sen geeneissä.

Kääpiöiviä perusrunkoja käytettäessä taas saadaan vartettua kääpiöpuita lajikkeista, joilla kääpiöityvyyttä ei ole luonnostaan. Kääpiöivä perusrunko rajoittaa varteoksasta kasvavan puun ravinteiden saantia, ja aiheuttaa näin kääpiöivyyttä.Kääpiöivän perusrungon haittana on juuri heikkojuurisuus, ja puuta pitää siksi koko ikänsä tukea ja kastella.

Näin olen ymmärtänyt...

Minulla ei ole sen kummempaa tietoa talvenkestävyyksistä kuin mitä esim. Hirvensalmen taimiston sivuilta olen löytänyt.
Tuo Zejanets Zari olisi myös mielenkiintoinen tuttavuus, jota voisi kokeilla.Kävin Kotitaimen sivuilla äsken siihen tutustumassa... :)

Taitaa olla niin, että ne ovat vielä niin uusia lajikkeita täällä meillä, ettei niiden välisistä kestävyyseroista ehkä ole vielä paljon tietoa saatavilla.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) tiistai, 7. marraskuuta 2006 - klo 7. 47 (yli 7 vuotta sitten)
Jaah, oli semmoinen näkemys, että nolla kääppäreillä on niille enemmän kuin riittävä (ja talvenkestävä) juuristo. Mutta taidanpa sitten minäkin ihan varoiksi vartaa Antonovkaan. Tuo Zejanets Zari olisi erityisen mielenkiintoinen kokeilla Lapissa. No, se voisi tietty olla yhden talven kokelu:-(
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) tiistai, 7. marraskuuta 2006 - klo 15. 30 (yli 7 vuotta sitten)
Krannilan käyttämiin vaihtoehtoihin kuuluu perusrunko - kääppärivälirunko - jalo-osa -yhdistelmä. Sillä puun ominaisuudet saadaan ilmeisesti puristettua parhaiten kohdalleen sekä juuriston, kestävyyden, koon ja sadon osalta.

Varmaan tarkalla harkinnalla ja oikeilla lajikkeilla voidaan hedelmäpuiden kestävyyttä nykyisestä parantaa. Toisaalta sato jää ääriolosuhteissa aina pieneksi, vaikka puut muuten kestävät, keväthalloille ne eivät voi mitään. Se rajannee tehokkaasti ainakin aikaisin kukkivien hedelmäpuiden, kuten kirsikoiden järkevää viljelyaluetta.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) keskiviikko, 8. marraskuuta 2006 - klo 15. 41 (yli 7 vuotta sitten)
Joo, välirunkopuita(kin) suunnitelen, ja teemapuita. Siis jotain muutakin kuin näitä tavallisia kesä, syksy ja talviperheomenapuita. Esim. pakkasenkestokokeeseen Lappiin voisi pistää vaikka neljää sorttia samaan varteen Antonovkan juuret, Budabovski 396 tai Zejanets Zari välirunko, sekä toinen vastaava ilman välirunkoa, niin ja varsinaiset lajikkeet esim. Norland (jos vain löytyy jostain), Pirja, Beacon ja Mantet tai Zestar. Ööh, itse asiassa tuosta tuli kesälajikkeinen perheomenapuu:-) Noh... toinen kokeltavaksi ajateltu: niitä lajikkeita, joita ei välttämättä halua ainakaan aluksi kokonaisina puina viemään paikkaa muilta arvokkaammaksi tiedetyiltä, perusrunkona Antonovka, lajikket esim. Wealthy, Veiniöun, joku päärynäomena ja Hibernal. Mahdollinen eriaikainen kukintakaan ei haittaa, kun apuja tulee naapuripuista. Järkee vai ei, onkin jo eri kysymys... ja miten nuo saa merkattua... No jaa, miltäs kuulostaisi: Ranta - Ahon kultainen, Silva, Valkea kuulas (sen kestävämpää kantaa) ja Valkea/Keltainen Nalif samassa puussa. Voisi verrata samantyyppisiä omenoita... tai Lappi kakkonen: Borgovskoje, Tsaarin kilpi, Kultainen Kitaika ja Erstaa tai Peräpohjola... jooh, toivottavasti minulla ei ole kellarin nurkassa ensi keväänä kuutiollista tunnistamattomia risuja kirsikosta, omenista ja luumuista...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) keskiviikko, 8. marraskuuta 2006 - klo 18. 12 (yli 7 vuotta sitten)
Tunnistaminen on oikeasti ongelma. Ostin kaupasta taimitarhojen käyttämiä valkoisia lappuja, joihin tekstasin lajike- ja muut tiedot permanent-tussilla. Turha sanoa, että tussitukset olivat kaikkea muuta kuin kestäviä. Krannila suositteli lyijykynää, vaan tuntuu sekin haalistuvan ajan kanssa. Eikä vaha/muovipaperi -lappukaan kestä ikuisesti. Istutuksen jälkeen tilanne on toinen, puut voi merkitä puutarhakarttaan, joten niistä saa jotain tolkkua.

Vaan tuntuvat ne menevän sekaisin taimitarhoillakin. Vähintään neljännes, ehkä useampikin valmiina ostamani taimi on ollut jotain aivan muuta, mitä piti. Ala siinä sitten vuosien päästä, kun tunnistuksen voi tehdä hedelmistä, kaivelemaan ostokuitteja ja reklamoimaan taimikauppiaalle.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) torstai, 9. marraskuuta 2006 - klo 17. 56 (yli 7 vuotta sitten)
Pujolta sain joskus vihjeen kestävästä merkkilapusta: Leikataan paksusta alumiinifoliosta ( esim. maksalaatikkolaatikko) sopivan kokoisia lappuja, ja kirjoitetaan niille omenapuun nimi niin, että se uurtuu folioon. Se ei kulu eikä haihdu pois. :)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) torstai, 9. marraskuuta 2006 - klo 19. 03 (yli 7 vuotta sitten)
Tuohan olikin hyvä vinkki, itse harkitsin vähän samansuuntaista, mutta onnettoman paljon raskaanpaa materiaalia ja systeemiä.

Muuten kun puhe oli noista kääpiörungoista, niin oliko jo mainittu, että niiden elinikä on lyhyempi kuin tavanomaisten runkojen, eli yksi ikävä piirre (luokkaa 30 - 60 v? vrt jopa yli 100 v Antonovkalla). Toisaaltaan satoa voi saada samalta pinta-alalta vuodessa jopa tuplasti (siis pienempi koko eli huomattavasti suurempi määrä puita/PA). Muuten omenan juurruttaminen pistokkaasta ei ole lainkaan yhtä helppoa kuin kirsikan. Tosin aion taas keväällä kokeilla sitäkin (uudestaan), eli kokeilla toimia "Myytinmurtajana"... liekö sitten enempikin taistelua tuulimyllyjä vastaan...

JK. lähipäivinä katsastan Ylitorniolta löytyneen kirsikan, toivottavasti ei paljastu pilvikirsikaksi...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) perjantai, 10. marraskuuta 2006 - klo 12. 01 (yli 7 vuotta sitten)
Kääppäriomenan 30-60 v. riittänee meille keski-ikäisille. Kirsikoiden kaari jää joidenkin tietojen mukaan 15 vuoteen. Olen tosin nähnyt paljon vanhempiakin hapankirsikoita, naapurin pihakirsikkakin on viljelty sotien jälkeen. Se on peräisin toisen naapurin navetan vieressä kasvavasta puskasta, jonka ikä lienee vähintään 100 vuotta, mutta yhtään niin vanhaa kirsikkapuuta puskasta tuskin löytyy.

Pitänee siirtyä nimilapuissa alumiiniin. Vinkki vaikuttaa toimivalta. Sitten laput tukevasti muovinarulla kiinni puuhun. Puiden tunnistaminen on aina paljon helpompaa, kun niissä on selkeä nimilappu. Tämä sääntö on yleispätevä ja se koskee hedelmätarhojen lisäksi puistoja ja arboretumeita.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleeuropeana (685 kpl) lauantai, 11. marraskuuta 2006 - klo 13. 20 (yli 7 vuotta sitten)
Kääpiöpuuta täytyy tukea koko sen eliniän, eli vaikka juuri on Antonovkan, ei silti kääppärillä kasva tarpeeksi tukevaksi. Puillahan tuppaa yleensä juuristo ja maan päällinen osa olemaan samasuuruinen.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) perjantai, 17. marraskuuta 2006 - klo 16. 18 (yli 7 vuotta sitten)
Noissa kirsikoissakin on varmaan eroja lajikkeiden välillä.
Rantasalmella on vanha kirsikkapuu, joka oli vanha jo 1970-luvun alussa, kun sen näin ensi kerran. Puu kasvaa siellä vieläkin, ja on tukevasti hengissä, vaikka onkin kuivattanut osan vanhoista rungoistaan. Se kasvaa siis monirunkoisena.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) perjantai, 17. marraskuuta 2006 - klo 16. 25 (yli 7 vuotta sitten)
Nyt on kellarissa paksu nippu omenapuiden varteoksia. Tein Etelä-Suomen ja Savon kiertomatkan, ja keräsin kokeiltavakseni eri lajikkeita sukulaisten puutarhoista.

Siskon poika aikoo muuttaa puutarhan eri paikkaan, ja otin myös niistä puista vartteita, etteivät kannat häviä. Suurin osa oli ilmeisesti siemenestä lähteneitä vanhoja puita, mutta kantavat hyviä hedelmiä. Yksi oli vanha punakaneeli, jossa oli erityisen maukaat ja aromikkaat omenat.

Kävin jo syksyllä tekemässä omenapuista koemaistajaiset... :)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) perjantai, 17. marraskuuta 2006 - klo 19. 36 (yli 7 vuotta sitten)
Omenoiden varttaminen kävi itsellänikin mielessä, kun pihan komein puu sortui sadon paljouteen kesällä. Oli siis läpensä laho. Onneksi se ei ollut lajikkeena korvaamaton, vaan tavallinen Åkero.

Ikivanhassa puutarhassani kasvaa kuitenkin muitakin hyviä omenapuita, yhdessä hedelmät muistuttavat Åkeroa, mutta eivät silti ole sitä. Ovat vielä parempia, jos mahdollista. Ja sitten on toinen suurihedelmäinen tunnistamaton herkkuomena, joka pitää ottaa lisäykseen.

Heikoimpia siemensyntyisiä puita olen muutaman hävittänyt. Ne ovat olleet rumia ja pahahedelmäisiä.

Saattaa olla, että naapurin rajalla on vielä hengissä perusrungoksi kelpaavia siementaimia. Yhden nuoren omenapuun lajikkeen aion myös vaihtaa toiseksi.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuuhapetenvaimo (403 kpl) perjantai, 17. marraskuuta 2006 - klo 22. 07 (yli 7 vuotta sitten)
Tarvii varmaan ottaa herkkupuusta muutama oksa ja kokeilen saisko pistokkaista juurtumaan. Eli voisin liittyä tähän myytinmurtajien kerhoon. Tosin minun track recordillani ei varmaan ihan heti lähdetä niitä myyttejä murtamaan.

Ihan semmoista vielä mietin kun tuossa ylempänä mainittiin, että tiettyjen lajikkeiden siementaimia oli perusrunkoina käytetty... niin eikö niiden siementaimien osalta päde myös se, että eivät ne ole kaikki samanlaisia...

Mielenkiintoista tuo keskustelu myös kääpiöivien juuristosta. Tontillamme olevat kääpiöivät puut on jotenkin kitukasvuisen oloisia. Taidan kallistua kuitenkin ihan tavallisiin isoihin puihin, sillä suuri ja vanha puu on kyllä kaunis. Sitten joskus kun on enemmän aikaa niin voisi kokeilla esimerkiksi säleikköpuun kasvattamista.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) lauantai, 18. marraskuuta 2006 - klo 9. 10 (yli 7 vuotta sitten)
Joo hajontaa tuolloin on, taimistot käyttävätkin yhä enempi kloonialustoja. Mutta esim. juuri Antonovkan siementaimia voi käyttää aika lailla huoletta.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) lauantai, 18. marraskuuta 2006 - klo 20. 41 (yli 7 vuotta sitten)
Tässä vanhaa perua oleva tunnistamaton syystalvilajike. Kyseessä on suurehko, varsin terve herkkuomena. Kestävyys riittää ainakin kolmoselle. Pitää yrittää monistaa puuta. Voihan se tietty olla joku tuttu lajikekin, mutta oma tuntemus ei sen tarkempaan määrittelyyn riitä.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) maanantai, 4. joulukuuta 2006 - klo 14. 35 (yli 7 vuotta sitten)
Krannila arvioi omenani siemensyntyiseksi eli se on käsittääkseni oma lajikkeensa. Siinä ei vielä mitään, sillä siemensyntyiset ovat enempi vähempi omanlaisiaan. Sen sijaan riemua nostaa se, että kyseessä on puutarhan parashedelmäinen puu.

K. arveli sen perimässä sekoittuvan Sokerimiron, Åkeron ja ehkä kanelin. Lopputuloksena on melkoinen herkkuomena.

Eipä muuta kuin lisäämään puuta heti keväällä. Ja nimi sille pitää antaa...olkoon se Eeva, ellei sitä ole jo käytetty.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) maanantai, 4. joulukuuta 2006 - klo 15. 23 (yli 7 vuotta sitten)
Mielenkiintoista... :)
Fanal, haluaisitko kestävyyskokeita täällä pohjoisempana, Kainuun korkeudella? :)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) maanantai, 4. joulukuuta 2006 - klo 19. 11 (yli 7 vuotta sitten)
Jo-vain. Tähän asti olen leikannut puuta hedelmätuotantoon innostaen, joten sen versokasvu on pudonnut luvattoman heikoksi. Ensi kevättalven leikkauksella innostan sitä kasvuun ja leikkausjätteen käytän vartteisiin.

Mitä muihin vartteisiin tulee, minulla lienee jälleen venäläisiä makeakirsikanvartteita, etenkin Severnajaa yli oman tarpeen. Osa niistä on tosin sen verran järeitä, että niille on hankala löytää riittävän paksuja perusrunkoja.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) tiistai, 5. joulukuuta 2006 - klo 17. 58 (yli 7 vuotta sitten)
Fanal, lähetin henkilökohtaista viestiä... :)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälletalvikki75 (343 kpl) torstai, 7. joulukuuta 2006 - klo 8. 49 (yli 7 vuotta sitten)
Fanalille hölöä...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) torstai, 7. joulukuuta 2006 - klo 16. 22 (yli 7 vuotta sitten)
Joo, talvikille on kellarissa pari kolme taimen alkua (olikohan muutakin, kun nyt muistaisi), niitähän voit vartaa jahka nyt joskus lopultakin saan ne toimitettua.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälletalvikki75 (343 kpl) perjantai, 8. joulukuuta 2006 - klo 8. 37 (yli 7 vuotta sitten)
Jee, puumuu! Täällä on sulle varattuna viiniköynnöstä, karhunvattupuska ja siemenöitä... :)

Tonttiakin on nytten sitten raivattu vähän lisää, niin että mahtuu taas jotain uutta... Kohta ollaan naapurikylän puolella...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepuumuu (396 kpl) perjantai, 8. joulukuuta 2006 - klo 15. 31 (yli 7 vuotta sitten)
Joo en minä unohtanut, kulkemiset vain suuntautuivat aina toisaalle, paitsi perheen Helsingin keikalla, mutta jos olisin silloin yrittänyt änkeä taimia mukaan olisi emäntä varmaan repinyt korvat päästä. Sen verran kyllästynyt alkoi olla minun vaatimattomaan hedelmäpuuharrastukseeni. Ai niin, ei niistä ainakaan yksi ole mikään varsinainen alku, pituutta jotain 1.5 - 2 m. Jänisteknisistä syistä vein kaikki kellariin mitä irti sain.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleFanal (2028 kpl) perjantai, 8. joulukuuta 2006 - klo 16. 48 (yli 7 vuotta sitten)
Hah..kiva kuulla että muilla on samoja ongelmia..ei oo kuulemma kiva, kun kevättalvella kaikki ikkunalaudat täyttyvät rumista purkeista, joissa on vartosyritelmiä..ja että perhe ei tahdo taimilta mahtua auton kyytiin kesällä..ja että mökillä piha/tontti on istutettu täyteen erilaisia hedelmäpuita.

Vaan välillä ääni muuttuu. Kesäloman aluksi vaimo sai yllättävän soiton suosikkifilosofiltaan, joka oli jonkun mutkan kautta kuullut, että meiltä oli välitetty itse rakennettuja kestäviä venäläisiä makeakirsikoita. Se halusi niitä kanssa.

Vaan eihän niitä ollut jäljellä, sillä ne menevät kuin kuumille kiville. Ensi kevätkin on jo ylibuukattu, kun ikkunalautaa on rajallisesti eikä pojat ole innostuneet hedelmäpuun kasvatuksesta kesätöinä, kuten toivoin. Siksi olen rakennellut välitykseen vain muutaman (= 6) taimen vuodessa.

Vaimon vielä puhuessa, muistin, että olin jättänyt naapurin pellonlaitaan oman onnensa nojaan kasvamaan joitain kokeiluja. Arvelin, että sieltä löytyisi filosofin tarpeisiin muutama makeakirsikkakin.

Olin oikeassa, pellonpientareella kasvaneiden kirsikoiden komeus melkein harmitti, sillä toinen niistä oli varsinaisen puutarhan puolella kasvavaa lajitoveriaan komeampi. En kuitenkaan viitsinyt vaihtaa taimia. Turha sanoa, että filosofi oli niihin hyvin tyytyväinen ja samoin oli vaimo.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällequu (10 kpl) torstai, 5. huhtikuuta 2007 - klo 18. 47 (yli 7 vuotta sitten)
millainenkohan olisi Sokerimiron perusrunkona?
Puiden koosta päätellen juuristo ainakin olisi tehokas..
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) perjantai, 6. huhtikuuta 2007 - klo 20. 09 (yli 7 vuotta sitten)
Kokeileppas, ja kerro tuloksista... :)

Itse olen varttanut alkuvaiheiden Punakanelin/Antonovkan perusrunkojen jälkeen nykyään oman puutarhan Erstaan ja Tommin siementaimiin. Syys/talviomena Tommi (olen sen itse siksi ristinyt) on siemensyntyinen puu, ja on jo kestänyt vaurioitumatta hankaliakin oloja, joten se vaikuttaa kestävältä.

Kokeilemalla löytyy uusia mahdollisuuksia...
Sokerimironin siementaimien (oletan, että on niistä kysymys) luulisi ainakin etelämpänä olevan täysin kelvollisia perusrungoiksi. Kannattaa kokeilla.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällequu (10 kpl) lauantai, 7. huhtikuuta 2007 - klo 0. 48 (yli 7 vuotta sitten)
Yritän kertoa.
On kyllä useamman vuoden projekti.
Kokeilupaikka on savipellolla oleva tontti, jolla uudet taimet eivät oikein lähde vauhtiin. Vanhat Sokerimironit ovat isoja. Perennapenkistä vettä saanut "turposi" viime kesänä valtavasti vaikka on romahtamaisillaan vanhuuttaan.


Vain nimimerkin(profiilin) valinneet, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa keskustelualueelle


Valitse nimimerkki ->>

Sisäänkirjaudu- >>

Jos sinulla ei vielä ole omaa käyttäjätunnusta niin rekisteröidy tästä.