Keskustelu sisäänkirjaudu | esittelyt | aiheet | hakemisto | haku | uudet viestit

Puutarha.net keskustelupalstatLannoitus ja kompostointi : Kokemuksia puutarhajätekomposteista ( 91 kpl)

Sivut: 50 | 100 | Seuraavat 50 kpl->>

[Kaikki viestit yhdellä sivulla] [Ilman kehyksiä] [Kaikki ilman kehyksiä] [Lisää suosikkeihin] [Päivitä näkymä]


Poistettu nimimerkki (id: 362) sunnuntai, 19. toukokuuta 2002 - klo 23. 48 (yli 11 vuotta sitten)
Niin minä kaipailen teidän kokeneempien kertomuksia puutarhajätekomposteistanne. Olen noita vanhoja keskusteluja nyt lueskellut, eikä missään mainittu millaisia oikeastaan ovat teidän puutarhakompostinne? Ovatko ne vaan kasoja siellä täällä pitkin pihan periä vai onko niitä varten rakennettu oikein joku kehikko?

No jos teillä on rakennettu puutarhajätekompostikehikko, niin viitsisittekö ystävällisesti kuvailla millainen se on, tai millainen sen pitäisi olla, jotta olisi paras mahdollinen. Tämä vaan ihan sitä varten, että haluaisin vihdoinkin omaan pihaani jonkin näköisen kehikon, ettei noita kasoja olisi joka paikassa. Ja haluaisin tietysti oikein upean, kätevän ja hienon kehikon, jossa multaa syntyisi hetkessä kaikista lehdistä ja voikukan juurakoista. Jos vielä oikein tarkat rakennusohjeet sais, niin se olis tosi kivaa...
Poistettu nimimerkki (id: 1450) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 7. 30 (yli 11 vuotta sitten)
Minulla on kaksi kasvijätekompostia joista toinen on puurakenteinen kaksiosainen kansilla varustettu laatikko. Etureunan laudat ovat irtonaiset joten reunaa voi madaltaa/korottaa sisällön pinnan mukaan.
Tässä maatuvat kasvimaan jätteet höystettyinä hakkeella + lannalla talven aikana.

Toinen "kompostori" on lehtikomposti jossa on vain kolme puurakenteista sivuseinää, muuten täysin avoin. Tässä maatuvat syksyn lehdet höystettyinä neulasilla + hakkeella + lannalla n. vuoden kuluessa.

Molempiin olen tyytyväinen...tietysti lehtikompostori voisi olla katettu jolloin palaminen tapahtuisi nopeammin mutta toisaalta hyvä saada myös loppukesällä kompostimultaa....kevään mullathan on äkkiä käytetty.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleanttipa (4847 kpl) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 7. 40 (yli 11 vuotta sitten)
Monien vuosien kokemuksen jälkeen olen päätynyt seuraavaan järjestelmään:
Käytössä kaksi kompostia, joista
- toiseen (kehysmuotoiseen) kootaan kasvijätteet kuten leikatut ruohot, haravoidut lehdet ym. odottamaan jatkokäsittelyä ja
- toinen on lopullinen komposti, johon tulevat myös keittiöjätteet

Jälkimmäinen on muovikoppa (Biolanin), jonka kosteusolot voidaan pitää hallinnassa. Edellisestä täytetään kuiviketta tarpeen mukaan.
Yksinkertaisin tapa hankkia edellinen kehikko on ostaa 5 m minkkiverkkoa, josta saa pyöreän läpimitaltaan 1,5-metrisen lieriön. Tämä on siitä kätevä, että sen voi yksinkertaisesti avata liitoksestaan ja siirtää toiseen paikkaan kun se täyttyy.



Poistettu nimimerkki (id: 284) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 9. 38 (yli 11 vuotta sitten)
Pienellä kaupunkipihalla ei ole tilaa siirrellä kompostikehikkoa kovin moneen paikkaan. Meillä on tarkoitus hankkia toinen komposti 450 litraisen TARAn lisäksi, jotta saamme myös puutarhajätteitä mahtumaan kompostiin keittiöjätteiden lisäksi.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJK (269 kpl) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 14. 47 (yli 11 vuotta sitten)
Meidän taloyhtiölle (5 rivitaloasuntoa + omakotitalo) hankittiin puutarhajätteiden kompostoimiseen Biolan. Koitin olla sitä mieltä, että pelkille puutarhajätteille riittäisi kehikkokin, ja luulin jopa että näin sovittiin, mutta biolan sinne nyt kuitenkin näyttää ilmaantuneen. Mitä sinne pitää lisätä että se pysyisi käynnissä, kun tosiaan pelkkiä kasvijätteitä on tarkoitus kompostoida?
Poistettu nimimerkki (id: 1450) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 14. 53 (yli 11 vuotta sitten)
Haketta tms. karkeampaa ainetta antamaan ilmavuutta. Vihreä kasvijäte ei tarvitse typpeä, kuivunut (esim. syksyn lehdet) kaipaavat myös typpeä eli lantaa, kanankakkarakeita tms.
Poistettu nimimerkki (id: 2127) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 19. 50 (yli 11 vuotta sitten)
Tuoreena mökkiläisenä kyselen, että voiko ulkohuusiin jätökset laittaa lehtikompostin sekaan??? Jätöksissä on mukana biohajoittajaa sekä huussikuiviketta. Kohta on tyhjennyksen aika ja olisi kiva tietää mihin tämä ensimmäinen satsi olisi hyvä laittaa maatumaan???
Poistettu nimimerkki (id: 2127) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 20. 15 (yli 11 vuotta sitten)
Lisäisin vielä, että tuo jätöskasa ei ole ainakaan toistaiseksi haissut johtuen ilmeisesti siitä biohajoittajasta ja kuivikkeesta, joten tuskinpa se sitten siellä lehtikasassakaan haiskahtaisi...
Olen siis tosi aloittelija ja kysymykseni saattavat olla tosi tyhmiä, mutta kompostointi kiinnostaa ja pakkohan niille on jotain tehdä, muuten on koko takametsä täynnä lehtikasoja ja huussisaaveja ;)
Selasin vanhoja viestejä, mutta huussiasiat on vissiin kaikille kristallinkirkkaita kun ei paljon näy siitä keskustelua.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällelemmikki (173 kpl) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 21. 36 (yli 11 vuotta sitten)
Meidän mökillän on kyllä lisätty ulkohuusin tavara suoraan lehtikompostiin (avoimeen lautakehikkoon). Sinne siis lehtien sisälle. Kompostiin viemme kyllä muunkin kompostoitavan eli siis ruokajätteen. Kuiviketta käytämme reilusti. Ja sitten tärkein hajun kannalta on se saavirakenne: kaksi saavia (alempi hieman suurempi) päällekkäin, ylemmässä pohjassa reiät. Tämä siksi, että nestemäinen (=haiseva jätös) imeytyy erikseen kiinteästä. Alempaan laitetaan pohjalle kuiviketta reilusti, että vielä imee sen nesteen itseensä. Näin olemme toimineet jo reilun kymmenen vuotta, eikä ole ollut hajuongelmia, vaikka huussi sijaitsee varaston yhteydessä aika lähellä mökkiä. Ei muuten ole käytetty mitään biohajottajia tai muita ostokamaa, kaikki kuivike on ollut ihan sellaista luonnosta kerättyä/ kutterinlastua jne.
Poistettu nimimerkki (id: 362) maanantai, 20. toukokuuta 2002 - klo 23. 10 (yli 11 vuotta sitten)
Ei vieläkään ole kukaan kertonut tarkkoja - tai vähemmän tarkatkin käy - rakennusohjeita puutarhajätekompostille. Kun itsellä ei ole minkäänlaista hajua minkälainen sen pitäsi olla, olisi kaikenlaisista vinkeistä todella paljon apua sen väsäämisessä. Esim. mitat olisisvat poikaa. Ja kun olen jostain lukenut, että kolme kompostia olisi hyvä ja optimaalinen määrä, niin onkohan kenelläkään olemassa sellaista kolmilokeroista kompostoria. Onkohan se ihan hullu idea?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTomsku (1124 kpl) tiistai, 21. toukokuuta 2002 - klo 12. 07 (yli 11 vuotta sitten)
Meillä on nelilokeroinen eli kierto on 4 vuotta. Ja tämä sen takia nimenomaan, että meillä kipataan huussiin sisältö tähän samaan kompostiin ja haluan varmistaa ettei mitkään mömmöt muhi enää siinä vaiheessa kun valmis komppari levitetään sinne sun tänne. Meidän kehikot on tehty kestopuusta (joku sanoo heti hyi), mitat noin metri x metri x metri. Pohjalle salaojaputket tai paljon risua. Sisällöksi kosteaa ja kuivaa sopivassa suhteessa. Kypsyvissä komposteissa on kiva kasvattaa kukkia, esim. krassit ovat yleensä aivan mahtavia.
Poistettu nimimerkki (id: 362) tiistai, 21. toukokuuta 2002 - klo 22. 15 (yli 11 vuotta sitten)
Kiitos Tomsku. Onko sulla se nelilokeroinen ihan yhtä ja samaa pötköä, eli 4 m pitkä? Onko siinä joku osa aukeava tai irrotettava? Onko se ihan itse tehty? Jos joku osa aukeaa, niin millä ihmeen mekanismilla se aukeaminen sitten toimii?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTomsku (1124 kpl) keskiviikko, 22. toukokuuta 2002 - klo 11. 50 (yli 11 vuotta sitten)
Ollaan rakennettu ne erillisinä, mutta on kuitenkin naputeltu toisiinsa kiinni. Ovat vierekkäin eli pituus on todellakin se 4 metriä. Meillä kun ei ole tilasta puutetta. Etureunoihin rakennettiin sellaiset urat, joihin ylimmät laudat (ehkä noin puolet korkeudesta) työnnetään. Kun ne ottaa pois, on helppo tyhjätä tai sekoittaa komposti. Sivuseinämät ovat ns. harvalaudoitusta, koska tällaisessa avokompostissa on ilmanvaihtuminen tärkeää.
Poistettu nimimerkki (id: 294) perjantai, 24. toukokuuta 2002 - klo 11. 31 (yli 11 vuotta sitten)
Noin yleisesti yhteisesrä lehtikompostista... Olin puoltamassa meille lehtikompostin laittamista (pieni rivitalo) ja muut olivat samaa mieltä, että hyvä idea. Mutta eipä siitä tulevasta mullasta paljon hyötyä ole, kun ei sitä uskalla kukkapenkkeihin levittää. Nimittäin useasta muistutuskerrasta huolimatta rakkaat naapurini kantavat sinne kaikki rikkaruohot ja maanpeitekasvien juuret ym. ja usein viskaavat ruukkukukat ihan kokonaisina, kun ne kuolevat (pieni pilkkominen voisi vähän jouduttaa maatumista). Eli nyt se komposti sitten kasvaa rikkaruohoa ja maanpeitekasveja ja itse asiassa tänä keväänä vieläpä auringonkukkaa lintujen ruokinnan seurauksena. Ei varmaan olisi vaikeaa antaa sen vuohenputken juurakon kuivahtaa ennen kompostiin viemistä, mutta ei... Ollapa tilaa omalle kompostille...






Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleouti (1404 kpl) perjantai, 24. toukokuuta 2002 - klo 11. 45 (yli 11 vuotta sitten)
Meillä oli entisessä taloyhtiössä (6 perhettä) itse tehty lehtikomposti. Se ei vaan tahtonut maatua, kun suurin osa materiaalista oli kuivaa lehteä. Se keräsi vain ampiaisia ym. pesimään, joten hävitimme sen sitten kokonaan.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleanttipa (4847 kpl) perjantai, 24. toukokuuta 2002 - klo 12. 03 (yli 11 vuotta sitten)
Pikkupihan komposti ei kyllä ole lämmennyt. Jos nimittäin komposti on riittävän kostea ja sitä pengotaan kaasujenvaihdon ylläpitämiseksi, syntyvä lämpö kyllä tappaa juuririkkaruohotkin. Puinen kehikko on vaikea pitää sillä tavalla tasaisesti kosteana, että se kunnolla toimisi. Kunnollinen muovikoppa kun on päällä, on mahdollisuus jopa onnistua. Taloyhtiössä kompostille tulee määrätä vastuuhenkilö, joka huolehtii sen toiminnasta.
Poistettu nimimerkki (id: 294) perjantai, 24. toukokuuta 2002 - klo 14. 15 (yli 11 vuotta sitten)
anttipa, totta on, että tuollaista kehikkokompostia ei oikein saa niin "kuumaksi", että rikkakasvit kuolisivat, mutta mielestäni siksi juuri pitäisikin kiinnittää huomiota miten, millaisia ja missä tilassa olevaa jätettä sinne laittaa. Kyllä siellä oli maatunuttakin ainesta kun sen reilu viikko sitten käänsin, mutta juuri nuo sitkeimmät rikkakasvit, kuten vuohenjuuri, versoivat siellä maatuneen aineksen seassakin. Kyllä se mielestäni olisi kaikkien tehtävä vähän katsoa mitä sinne laittaa, eihän mikään vastuuhenkilökään pysty niitä seulomaan.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleouti (1404 kpl) perjantai, 24. toukokuuta 2002 - klo 14. 31 (yli 11 vuotta sitten)
Ihan totta, mitä pikkupiha sanoo. Ihmiset viskoo kompostiin ihan mitä sattuu (esim. joulunaikaan puolimetrisiä kuivuneita sypressejä kokonaisena, tai keväällä havut, jotka ovat olleet perennapenkin suojana), vaikka kuinka tolkutettaisiin, millaista tavaraa kompostiin saa laittaa.

Meilläkin oli pieni yhtiö ja asioista keskusteltiin usein, mutta silti tällaiset yksinkertaiset asiat eivät vaan menneet ihmisten kaaliin.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällemai-lee (5945 kpl) perjantai, 24. toukokuuta 2002 - klo 15. 26 (yli 11 vuotta sitten)
rivitalopihojen hoitelijat, jotka surette, ettei omaa kompostia saa mahtumaan ja naapureissa on aina joku, jolla on kuullunymmärtämisessä vikaa niin, ettei se kolhoosikomposti pysy kunnossa, oliskohan teille apua mun kokemuksestani.
silloin kun muutin tähän kattoterassilliseen asuntoon ja perustin sen puutarhani puulootiin, oli ihan selvää, ettei puutarhaa voi olla ilman kompostia. ostin kaksi laakeata pyykkikoria (etolasta muovisia ja vihreitä, tietysti) ja laitoin ne seinän viereen vähän syrjään (jäivät avautuvan oven taa piiloon) ja niin varjoisaan paikkaan, kun terassiltani ylipäänsä löytyy. niihin sitten keräsin kaiken kompostoitavan "puutarhasta" ja huushollista: vihannesten jätteet, teen lehdet jne. noin pienet kompostit eivät tietenkään toimi kunnolla, ellei aineksia silppua varsin pieniksi ja käännä kunnolla muutaman kerran vuodessa (siksi ne kaksi koria, toisesta toiseen, niin kääntö oli helppoa), mutta kun sen itse sai päättää mitä ja minkälaisena ainekset sinne laittoi niin varmasti pysyi kunnossa ja hyvin toimi kaikki ne kaksikymmentä vuotta, kun terassikomposti minulla oli. noin 50 litraa hyvää multaa vuosittain.
ja niin hyvin se kotikompostointi on veriin mennyt, että vieläkin, vaikka taloyhtiö nyt on kunnallisen biojätekeräyksen piirissä, minä kerään omat biojätteeni kannelliseen ämpäriin terassille ja kesät talvet vien täyttyneen ämpärin mukanani mökkikompostiini.
katsastaisittekos jonkun kaffehetken aikana rauhassa niitä pikku pihojanne sillä silmällä, että jospa kuitenkin jonnekin puskan juureen piiloon mahtuisi olemaan pieni sievä multatehdas...
Poistettu nimimerkki (id: 294) maanantai, 27. toukokuuta 2002 - klo 10. 19 (yli 11 vuotta sitten)
mai-lee, tavallaan olen tuota toteuttanutkin siten, että pyrin mahdollisimman paljon tulevasta jätteestä käyttämään katteena penkeissä ja kasvimaalla. Esim. ruohoa en yhtään vie kompostiin ja välillä käyn niitä naapurin ruohokasojakin hakemassa kompostista. ;)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällemai-lee (5945 kpl) maanantai, 27. toukokuuta 2002 - klo 10. 54 (yli 11 vuotta sitten)
samat on meillä harrastukset. paitsi että mä oon - melkein - kouluttanut naapurit sillai, että ne jo osaa pysähtyä mun tonttini nurkalla ja huudella "kelpaako vai viedäänkö kompostiin"...
Poistettu nimimerkki (id: 294) maanantai, 27. toukokuuta 2002 - klo 16. 09 (yli 11 vuotta sitten)
mai-lee, oon sitä yrittäny, mutta ovat hitaita oppimaan. ;) Tosin koulutusta takana vasta yksi kesä. :)
Poistettu nimimerkki (id: 416) lauantai, 1. kesäkuuta 2002 - klo 10. 27 (yli 11 vuotta sitten)
Siis pikakehikko-ohje puutarhajätteelle. Neljä nurkka keppiä pystyyn 1,2 m välein. Noin 1,5 m korkeita. Keppien päistä ristiin narut tai rautalankaa, jotta pysyvät pystyssä. Vuorotellen 1,5 m pitkiä keppejä sivuille kehikoksi. Itse perustin trukin lavan päälle, jotta ilmaa riittäisi. Kypsää tavaraa saa alaosasta kaapimalla, kun kiskoo alimmat kepit pois ja siirtää ylimmäiseiksi. Jos tulee vastaan maatumattomia risuja tai jotain, heitän ne päällimäiseksi.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleRiterina (476 kpl) keskiviikko, 12. kesäkuuta 2002 - klo 17. 54 (yli 11 vuotta sitten)
Meillä on puutarhajätekompostit sekä että. Eli on tehty yksi kehikkokomposti, pellolla on sitten lisäkomposteja.

Kehikkokompostissa on tukevat nurkkapuut, meillä käytettiin vanhoja heinäseipäitä, kakkosnelonen olisi toinen hyvä koko nurkkiin. Kehikon leveys on noin 1,5m ja pituutta tarpeen mukaan (meillä 4,5 ei tunnu riittävän). "Seinät" on raakalaudasta, välissä aina n. 15cm rako korkeussuunnassa (ilmanvaihtoa varten). Etupääty on irtolaudoista jotka pujotetaan sivuseinien rakosiin. On helpompi käsitellä kun päädyn saa tyhjänä pois ja korottaa tavaramäärän lisääntyessä.

Toinen sivuseinä avataan kerran vuodessa (koottu ruuveilla) jolloin kasa on helppo kääntää kehikon ulkopuolelle. Eli meillä on 2-vuotiskierto. Kehikkokompostiin laitetaan myös jälkikompostoitumaan lämpökompostirin raaka ruokajätekomposti.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSyysSahrami (226 kpl) torstai, 13. kesäkuuta 2002 - klo 15. 59 (yli 11 vuotta sitten)
Sain toissapäivänä vihdoin oman lehtikompostin! Ihanaa siivota puutarhaa kun on paikka mihin jätteet kippaa. (Stigassa kompostoin ruuan jätteet). Kunhan saan tarpeeksi tavaraa pohjalle aion hakea vielä talleilta sitä ihteensä vähän kypsymään sinne lehtikompostiin ensi kevättä varten.

Minulla on sellainen PIKAKOMPOSTI, eli terävät kakkoskakkoset nurkkiin ja siihen kolme lautaa vaan että sain kunnon laatikon aikaiseksi. Isäni sanoi heti ettei se tule kovin kauaa kestämään kun ei ole edes painekyllästettyä puuta, mutta kestäköön mitä kestää. Teko kesti alle tunnin ja purkaminen sitten vielä vähemmän, mutta ainakin on siistimpi kuin kasa.

KYSYMYS:
Mitä keittiöjätettä uskaltaa laittaa lehtikompostiin ettei tule rottia ja lintuja kaivelemaan. Ainakin perunan kuoret uskaltaa, mutta entä hedelmien kuoria??
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleRiterina (476 kpl) keskiviikko, 26. kesäkuuta 2002 - klo 15. 42 (yli 11 vuotta sitten)
Syyssahrami, kyllä kaikki kasvisjätteet voi laittaa avokompostiin, tosin en juureksia laittaisi paljoa ja nekin hautaisin kasan keskiosiin. Sen sijaan kaikki vilja-, liha-, kala- ja ruuantähdejäte on laitettava umpikompostiin!
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleanttipa (4847 kpl) keskiviikko, 26. kesäkuuta 2002 - klo 16. 48 (yli 11 vuotta sitten)
Vinkki lehtikompostorin tekoon:
Kolmisen metriä minkkiverkkoa (taitaa olla n. metrin korkeaa), siitä kääräistään lieriö, joka kiinnitetään päistään rautalangalla. Kun tällainen sitten täyttyy, verkon voi kääräistä pois ja pistää toiseen paikkaan pystyyn.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSyysSahrami (226 kpl) keskiviikko, 26. kesäkuuta 2002 - klo 20. 05 (yli 11 vuotta sitten)
Kiitti! Olen niin innostunut uudesta lehtikompostistani etten meinaa enää malttaa täyttää kompostoriani lainkaan. On niin kivaa kun saa sinne nopeasti MASSAA kun tuo kuumakompostorihomma on sellaista pipertämistä.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällepomppu (87 kpl) keskiviikko, 26. kesäkuuta 2002 - klo 22. 37 (yli 11 vuotta sitten)
Omassa lehtikompostissani ( yksinkertainen lautakehikko) on tänäkesänä ilmaantunut merkittävää kasvustoa : perunanvarsia, tomaatintaimia, tammentaimia. Tämä on vain osoitus siitä, että peruskompostoinnin taidot ovat olemattomat ja idea KAIKEN kasvisperäisen kippaamisesta surutta kompostiin ei ole se oikea tapa.
Poistettu nimimerkki (id: 177) keskiviikko, 26. kesäkuuta 2002 - klo 23. 29 (yli 11 vuotta sitten)
pomppu, kippaa vaan, mutta käännä joskus talikolla. Kyllä maatuu. rikkaruohot voi vähän kuihduttaa eli kuivattaa sivussa auringossa ettei lähde kasvamaan. Sitten sopivasti aina kerros väliin. Ruuantähteet kannattaa haudata keskelle kompostia, tee sopiva kuoppa kompostikasan ja peitä. Sopivasti pikkurisuja takaa ilmavuuden.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleanttipa (4847 kpl) torstai, 27. kesäkuuta 2002 - klo 8. 46 (yli 11 vuotta sitten)
Lehtikomposti on kyllä minun mielestäni kunnollisen kuumakompostorin apulainen. Kun tavaraa kertyy nopeasti kuten lehtien haravoinnin aikaan, materiaali kerätään lehtikompostiin, josta sitä sitten annostellaan kuumakompostoriin ruoantähteiden sekaan. Syksyllä kopallinen komposti kannattaa sitten täyttä ääriään myöten, koska jäätymisuhka on sitä pienempi mitä enemmän materiaalia kompostissa on. Talvisin hajoittamisen sitten tekevät lierot ja keväällä komposti onkin sitten melskein pelkkää lieraa. Uskomaton on se materiaalin määrä, mikä tällä tavalla häviää eikä täytä kaatopaikkoja.
Ilmavuudesta huolehtimiseen olen havainnut parhaaksi tukevan talikon, jolla varsinkin talvisin (ei pakkasilla) sisältöä kannatta pöyhiä viikoittain. Juuri talvella lämmöntuotto on tärkeää. Jos näyttää väkisin jäätyvän, pissapoikanesteastiaan vain kuumaa vettä ja sinne lämpöä antamaan. Kolmena talvena olen pelkän muovikoppakompostorin saanut toimimaan yli talven. Tosin se on sijoitettu rinteeseen kaivettuun koloon ja toinen sivu on maata vasten.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleRuusukettu (156 kpl) torstai, 27. kesäkuuta 2002 - klo 10. 19 (yli 11 vuotta sitten)
Meillä tehtiin alkukesästä puutarhajätekomposti kanaverkosta ja raakalaudasta. Pohjalle laitoin oksia, niiden päälle muutaman jätesäkillisen keväällä haravoituja, jo hiukan maatuneita lehtiä ja nyt kesän mittaan olen heittänyt sekaan kaikenlaista puutarhajätettä. Pelkään kuitenkin tehneeni virheen, kun olen laittanut kompostiin muutamaan osaan pätkittyjä oksia, esim. orapihlaja-aidasta ja sireenistä. Tuoksuvatukan toista metriä korkeat oksat isoine lehtineen olen heittänyt sellaisenaan. Eivät taida kovin pian maatua??
Olen aina silloin tällöin talikolla käännellyt, mutta aika laiskasti. Pitäisikö olla ahkerampi?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSyysSahrami (226 kpl) torstai, 27. kesäkuuta 2002 - klo 13. 07 (yli 11 vuotta sitten)
Ei ne hiukka maatumattomat oksanpalat haittaa edes valmiissa kompostissa, paitsi tietenkin jos ovat oikein pitkiä huiskaleita, mutta muutaman sentin palat on ihan ok. Ei ainakaan massa tiivisty liikaa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällesariM (4 kpl) tiistai, 6. elokuuta 2002 - klo 12. 32 (yli 11 vuotta sitten)
Hei, olen kompostoija-noviisi ja laitoinkin jo tuossa äsken yhden kysymyksen palstalle, mutta vielä lisää:
1) Mitä kaikkea kompostoriin sitten voi laittaa? Olin luullut että kaikki kasvijäte kelpaa, mutta ilmeisesti ei...entä sitten ruuantähteet, käyvätlö liha ja kala?
2) Kannattaako umpikompostorin lisäksi olla myös tuollainen kehikko pelkkiä kasvijättetiä varten? Pitääkö siinä olla pohja ja katto ettei sade kastele täysin? Pitääkö siihenkin laittaa kuiviketta ettei mätäne (minulla ainakin esim. ruohosilppukasat ovat aivan mätiä muutaman päivän jälkeen)

Auttakaa hyvät ystävät aloittelijaa kun olisin niin innokas mutta kun en tiedä mitään...


Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleSyysSahrami (226 kpl) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 0. 41 (yli 11 vuotta sitten)
Jos luet tämän keskustelun kokonaan saat jo melkein kaikki vastaukset. Eli ei kasvinjätteet kelpaa kaikki, mutta lihat ja leivät ja muut ruuantähteet umpinaiseen kompostoriin.

Kakkoskysymykseen sanoisin että jos tulee paljon kompostoitavaa puutarhajätettä, kuten lehtiä tai oksasilppua, lehtikompostori on hyvä olla olemassa. Kannattaa tehdä kasoista ilmavia kerroksia. Kuiviketta ei tarvita. Ruohosilppu on ainut joka hetkeksi liimautuu ja "mätänee" jos sitä on paljon, mutta jos sen levittää tasaisesti koko kompostin pinnalle, äkkiä se maatuu muun moskan sekaan. Varsinkin jos kompostia välillä talikolla kääntelee ja sekoittelee. Kattoa tai lattiaa ei tarvita, mutta talveksi voi päälle levittää muovin tai jonkun pressun ettei ravinteet huuhtoudu sulamisvesien mukana pois. Muuten kompostori saa luonnollista kosteutta sateista. Pohjasta saattaa tietenkin tunkea kompostiin puiden juuria jos siinä on niin paljon massaa ettei tule käänneltyä usein ihan ympäri, joten juurimatto tai vastaava voisi olla hyvä olemassa.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMaaonni (4430 kpl) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 8. 29 (yli 11 vuotta sitten)
Enni kirjoitti: "Ovatko ne vaan kasoja siellä täällä pitkin pihan periä..." Kyllä ne voivat sitäkin olla! >:(

Me emme ole jostakin syystä vielä syttyneet kompostiaatteelle - kompostin hoito tuntuu minusta hirveän isolta urakalta. tontti on iso, ja siinä on kuusikkolämpäreen takana parikin joutoaluetta, joissa on aikaisemmin ollut peruna- tai muuta hyötymaata. Joutoalueille kyllä puutarhajätteet mahtuvat hyvin, eivät ole meidän eivätkä naapurin silmien alla, eivät myöskään muodosta mitään kaatopaikkaa kun kasat madaltuvat. Jos haluaa, ne voi keväällä hajottaa niin että ne katoavat kokonaan.

Olen tietysti odottanut että saisin niistä multaa, mutta turha on odottaa jos ei puutarhajätekasoja jotenkin hoivaa. Pääasiassa siellä on puunlehtiä (vaahteran ja haavan kovat lehdet eivät maadu IKINÄ) ja kukkapenkkejä perustettaessa maasta kaivettuja turppaita ja juurakoita. Kasat pysyvät rutikuivina eivätkä maadu.

Tämä on siis kertomus siitä miten EI pidä menetellä, jos haluaa kompostimultaa. Mekin jo olemme alustavasti keskustelleet kompostikehikon rakentamisesta.
Poistettu nimimerkki (id: 1670) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 9. 29 (yli 11 vuotta sitten)
Mulla taas on ihan eri kokemus nimenomaan haavan ja vaahteran lehdistä. Haavan lehdet hajoavat nopeasti muhjuksi, lehtiruodit kestävät kyllä kauemmin. Vaahteran lehdet taas liimaantuvat liisteriksi, jos niitä on iso kasa, mutta katoavat kyllä ihan aumakompostista parissa vuodessa. Ja siis mun aumani on nimenomaan sellainen, johon raahaan piikkiset risut (pilkkomatta), nurmiturpeet, raparperinlehdet, lipstikkapuskat jne ylettömän isot kasvijätteet.
Lepän lehdet sitten pysyvät ihan metsämaassakin ehjinä pitkään, samoin tammen lehdet. Tammenlehtiähän voi käyttää orkeidea-alustana, kska ne maatuvat niin hitaasti.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 10. 28 (yli 11 vuotta sitten)
Pssst... * kainosti punastelee *
...mutta kun olisi yksi järkyttävän hyvä tehoaine sinne kompostiin... no se tuore hevosenlanta... se kun palaa valmiiksi tosi kuumana jos vain kosteutta on riittävästi. Juu ja pistää koko muunkin läjän maatumaan.

En varmaan ikinä saisi kompostia mullaksi ilman tuota hevosen lantaa. Tosin käytännön syistä olen lopettanut kompostoinnin ja sen sijaan raahaan kaiken kasvijätteen lantalaan ja siis teen päinvastaisen sekoituksen: sekoitan vähän puutarhajätettä isoon määrään lantaa. Mutta toimii se toisinkin päin.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällelemmikki (173 kpl) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 10. 35 (yli 11 vuotta sitten)
Hei te, jotka olette rakentaneet kompostikehikon! Oletteko käsitelleet kehikkoa ja jos olette, niin millä? Meilläkin on nyt 2 uutta kehikkoa laudasta rakennettua. Nyt sitten vaan mietimme, että mitenkähän käsittelisimme. En kyllä halua ainakaan mitään myrkkykäsittelyä, vienhän kehikosta tavaraa kasvimaallekin. Tiedän kokemuksesta, että lauta kestää n. 10 vuotta ilman käsittelyä tässä tarkoituksessa (mökillä koettu). Mutta jos käsittelisi, niin millä???

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMaaonni (4430 kpl) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 10. 35 (yli 11 vuotta sitten)
Sahrami, niin kaikki väittää. Mutta ei meillä ole viiden vuoden vanhoista kasoista mitään multaa tullut kun ei niitä ole hoidettu. En minä tiedä mitä säilöntäsadetta meillä taivaalta tulee.

Poistettu nimimerkki (id: 1670) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 11. 27 (yli 11 vuotta sitten)
Mun piti kirjoittaa tuohon viestiini, että meillä on kyllä harvinaisen märkää (suonsilmäkkeitä siellä täällä ellei sitten satu olemaan lähteensilmä vaihtelun vuoksi), joten kaikki kasvijäte, joka kompostikasaani ehtii, on likomärkää. Jos aumakomposti on kuiva, niin eihän siellä lahoa mikään? Mulla ei sitä pelkoa tosiaan ole... Mikä ei sekään ole ihan hyvä juttu.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleanttipa (4847 kpl) torstai, 8. elokuuta 2002 - klo 14. 47 (yli 11 vuotta sitten)
Olen muutaman kerran suositellut sellaista ratkaisua, että ostaa 3-4 m n. metrin levyistä minkkiverkkoa, pyöräyttää siitä torven ja sulkee rautalangan pätkillä. On helppo kiepauttaa pois ja siirtää uuteen paikkaan, jos sattuu täyttymään. Suositteln jonkinlaista irrallista peitettä päällimmäiseksi, jottei ihan mahdottomasti kastu pitkillä sateilla. Vähentää vähän kuivumistakin.
Poistettu nimimerkki (id: 2828) tiistai, 10. syyskuuta 2002 - klo 21. 36 (yli 11 vuotta sitten)
Onko omenoiden kompostoinnissa ihan avokompostissa mitään rottavaaraa?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleRiterina (476 kpl) torstai, 12. syyskuuta 2002 - klo 11. 00 (yli 11 vuotta sitten)
Lemmikki, JOS käsittelisin puukehikon niin varmaankin harkitsisin pellavaöljyä ihan sellaisenaan.






Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleRiterina (476 kpl) torstai, 12. syyskuuta 2002 - klo 11. 01 (yli 11 vuotta sitten)
tulikellukka, omenat vaan avokompostiin! Tautisia omenoita sinne tosin ei kannata laittaa koska avokomposti ei kuumene riittävästi jotta taudinaiheuttajat kuolisivat.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleRiterina (476 kpl) torstai, 12. syyskuuta 2002 - klo 11. 04 (yli 11 vuotta sitten)
Äitini on kompostoinut avokompostissa syksyn lehdet jo 70-luvulta lähtien. Käytössä on 3-vuotiskierto. 1. syksynä täytetään kehikko haravoiduilla lehdillä. 2. syksynä kasa nostetaan kehikon viereen ja käännetään samalla. Tähän kekoon sekoitetaan myös puuceen tuotokset. 3. syksynä kasa käännetään vielä kerran ja seuraavana keväänä se käytetään kukkapenkkeihin ja marjapuskien alusiin.
Poistettu nimimerkki (id: 3465) torstai, 12. syyskuuta 2002 - klo 23. 04 (yli 11 vuotta sitten)
Mielestäni paras mullantekijä kompostissa on sarvikuonokkaan toukka (4 - 10 cm pitkiä sormenvahvuisia vaaleita mustapäisiä C:n muotoisia otuksia). Syö vuorokaudessa uskomattoman määrän kasvisjätettä ja kakkii valmista ruokamultaa. Elää sopusoinnussa kompostilierojen kanssa. Kompostissamme on kaksi puukehikkoa, molemmat noin 3 m3 tilavuudeltaan. Ensimmäisenä kesänä täytämme kehikon puutarhajätteillä, puiden lehdillä, hedelmien sekä juuresten kuorilla ja kahvin poroilla. Emme laita sinne varsinaisia ruuan tähteitä. Toisena kesänä käännämme konpostin toiseen kehikkoon ja alamme täyttää taas ensimmäistä kehikkoa. Kolmantena keväänä toisessa kehikossa on mitä parhainta ruokamultaa.

Sarvikuonokas (Oryctes nasicornis) on kiiltävä ja tumman kastanjanruskea kovakuoriainen. Se on suurimpia kovakuoriaisiamme, jopa 4 cm. Koiraalla on päässä taaksepäin kaareva sarvi. Muuttivat kompostiimme omatoimisesti.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleanttipa (4847 kpl) perjantai, 13. syyskuuta 2002 - klo 9. 13 (yli 11 vuotta sitten)
Riterinan ja Jyripetterin ohjeilla ei kompostori paljoa lämpene. Vain riittävästi kuumentunut kompostori tappaa tehokkaasti rikkakasvien juuret (en ole varma, mutta luulen että siemenet myös). Lisäksi tuollainen runsaasti kasvijätteitä sisältävä viileä komposti houkuttaa kaikenlaisia hyönteisiä lisääntymispuuhiin siellä. Varsinkin silloin, kun kompostiin pannaan ruoantähteitä, sen riittävästä lämpiämisestä tulee huolehtia.
Kylmä komposti ei ole myöskään tehokas. Kun kompostia kohennellaan, samassa kasassa tuhoutuu kevyesti parin kolmen kesän heinä- ja lehtituotteet. Tosin loppumateriaali on lähinnä maanparannusainetta eikä niinkään typpilannoitetta.
Kompostointi ilman suojaavaa koppaa päällä ei koskaan muodostu kovin tehokkaaksi, koska kasa kuivuu pintaosiltaan ja kompostoituminen ehkäistyy siltä osin.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) perjantai, 13. syyskuuta 2002 - klo 9. 40 (yli 11 vuotta sitten)
Kompostin saa lämpenemään ja lahoamaan tehokkaasti kun sinne lisää jonkin verran tuoretta hevosen lantaa. Myös tuore ruoho kuumentaa kompostin, mutta sitä on esim. keväällä niukasti saatavilla.

Avokomposti on hyvä peitellä vaikka heinällä, joka luonnollisesti jää hajoamatta, mutta suojaa alla olevan kerroksen. Tämän pintaosan voi sitten sijoittaa seuraavaan kompostiin.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJK (269 kpl) perjantai, 13. syyskuuta 2002 - klo 11. 18 (yli 11 vuotta sitten)
Meillä on taloyhtiöön alkukesästä hankittu Biolanin vihreä kompostikoppa, johon on kannettu erilaista puutarhajätettä. Mielestäni kompostissa ei tapahdu yhtään mitään, ei se ainakaan ole vähääkään lämmin.

Yksi yhtiön (6 asuntoa) rouvista lupasi hoitaa kompostia, ja kompostorin kannessa onkin kompostointiohjeet. Kerran olen nähnyt siellä jotain jauhemaista ainetta, näytti lähinnä kuivikkeelta, mutta ehkä se oli herätettä. Toivottavasti ainakin, koska komposti on kyllä varmasti liian kuiva eikä liian märkä näillä keleillä. Uskoakseni sitä ei ole mitenkään kostutettu, en ainakaan ole koskaan havainnut mitään merkkiä moisesta. Mitään kääntelyä tai kohentelua ei mielestäni ole tehty, ja vaikeaa se olisikin kun siellä on mm. n. metrisiä pensaanoksia. Jos sinne nyt vielä lisätään syksyn kuivia lehtiä, niin onkohan sillä koskaan toivoa maatua?

En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, kun epäilen että tämä kompostinhoitajatäti saa herneen nekkuunsa jos häntä menee neuvomaan. Kuitenkin jos saisin oikein selkeän ohjeen mitä nyt pitäisi täsmällisesti tehdä että maatumisen saisi alkuun, niin voisin hänen kanssaan ehkä neuvotella asiasta.

Samanaikaisesti myös yhtiön sekajätelaatikkoon on edelleen kannettu erilaisia puutarhajätteitä. Hurraa yhteiskompostointi! :)


Vain nimimerkin(profiilin) valinneet, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa keskustelualueelle


Valitse nimimerkki ->>

Sisäänkirjaudu- >>

Jos sinulla ei vielä ole omaa käyttäjätunnusta niin rekisteröidy tästä.