Keskustelu sisäänkirjaudu | esittelyt | aiheet | hakemisto | haku | uudet viestit

Puutarha.net keskustelupalstatPuutarhapalsta : Mitä rikkaruohoja? Torjunta? ( 28 kpl)

Sivut:
[Kaikki viestit yhdellä sivulla] [Ilman kehyksiä] [Kaikki ilman kehyksiä] [Lisää suosikkeihin] [Päivitä näkymä]


Poistettu nimimerkki (id: 239) sunnuntai, 23. kesäkuuta 2002 - klo 18. 54 (yli 12 vuotta sitten)
Olin viikon poissa ja kyllä huomasin, ettei olisi pitänyt jättää puutarhaa omilleen. Rikkaruohoja pitäisi kitkeä joka päivä.
Mutta mikä on rikkaruoho?
Tonttimme on melko erikoinen pinnanmuodostukseltaan. Neliöitä 1800 ja siitä suurin osa kalliota, josta osa on laihaa metsämultaa, jossa kasvaa mäntyjä, katajia ja mustikkaa ym. Osa on kalliota, jonka päällä on vain sammalta ja sinne olen lisännyt hieman kasvualustaa ja kivikkokasveja.
Pohjoiseen päin on rinne,jossa on alkuperäisinä kasveina sini- ja valkovuokkoja, konnanmarja, sudenmarja, näsiä ja Taikinamarja ym.
Tasaista maata on ehkä noin kolmannes ja sinne on tehty nurmikko, n. 150 m2 ja istutettu marjapensaita ja omenapuita ym.
Nurmikko vaatii vähän hoitoa, vain leikkausta, joka sekin kyllä vie monilta liikaa aikaa. Mielestäni meillä on yleisesti liikaa nurtsia, miksi niin paljon? Ehkä siksi, että jonkinlaisen nurmikon perustaminen on halpaa verrattuna perenna- ja pensasistutuksiin.
Hyvin peittävillä perennoilla ja pensasryhmillä saadaan helppohoitoista pihaa. Esim. kuunliljoilla
,valeangervoilla ja nauhuksilla, pensaista angervoilla, lumimarjoilla, uusia hyvin peittäviä on esim. lamoherukka.
Tälläinen on helppohoitoista jos tehdään laajoja pintoja nurmikon ympärille.
Oma piha on suuritöinen koska kallion päällä ja rinteessä on aina rikkaruohoksi katsottava.
Pahimpia on rönsyleinikki, sen siemeniä riittää ja sen kitkemisessä on käytettävä jotain työkalua, koska juuret ovat tiukasti mullassa. Vuohenputken olen saanut melkohyvin häviämään, ruiskutan lehdille pikku käsiruiskulla glyfosaattia, vaikka Roundupia, sitä voi myös ruiskaista vaikka voikukan lehtien keskelle, jos nestettä ei joudu säästettävien kukkien keskelle, ne eivät vahingoitu.
Mutta mikä on rikkaruoho, pitäisi sanoa myös rikkapensas tai puu. Koivut ja pihlajat siementävät, naapurin tontilta työntyy haavanvesoja, jostain ilmestyy vaahterantaimia mustikkamaalle. Puuntaimet pitäisi poistaa mahdollisimman pian, jos ne vain katkaistaan, niin juuresta vesoo uusia. Eräs rikkapensas on villivadelma.
Olen hyväksynyt koristekasweiksi monia luonnonkasveja, toisia joudun vainoamaan. Moni ihailee saniaisia, minulla kivkon alvejuuri on riesa, se kasvaa nopeasti ja siihen ei löydy torjunta-ainetta itiökasvina, niinkuin ei kortteeseenkaan. Kivipenkereessä nurmikon laidassa oli komeita alvejuuria, mutta ne varjostivat liikaa nurmikkoa ja perennoja, niitä ei voinut kaivaa juurineen, koska ne olivat tiukasti kivien koloissa. Poltin jopa juurimöykkyjä kaasuliekillä, se auttoi , mutta kyllä sieltä tulee versoja ja ne taitan heti pois, auttaako väsyttäminen?
Sain vuosia sitten myös kotkansiipeä, nyt sekin leviää liikaa rodojen reviirille, sitä voi onneksi poistaa lapiolla, tarvitseeko kukaan taimia? Maksavat myymälöissä 5-7 euroa kipale.
Monet perennat siementävät liikaa, sellaisia ovat vaikkapa vuohenjuuri tai vuorikaunokki. Ruusupensaat leviävät liikaa, minulla juhannus- ja valamonruusu, olisi pitänyt laittaa juurimattoa.
Nurmikko on kuitenkin rikkaruohoton, pari kertaa olen ruiskuttanut erikoisaineella ja aina joutessani kaivoin voikukan ja ratamon taimet ylös, se kannatti tehdä. Valitsin erikoisseoksen, jossa on kapealehtisiä heiniä eikä valkoapilaa. Sitä taas on jossain perennaryhmissä tavallaan rikkakasvina, on vaikea kitkeä, niinkuin hiirenvirnakin.Helposti kitkettävä on jäniksensalaatti, sen kun tempaisee ylös, mutta sitä riittää!
Tässä tarinaa aluksi, kertokaapa omia kokemuksianne ja mitenkä torjutte ei toivottuja kasveja.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleMirka (1702 kpl) sunnuntai, 23. kesäkuuta 2002 - klo 21. 34 (yli 12 vuotta sitten)
Oivoi. Onko paratiisin käärme sittenkin juuri haave paratiisista?
Poistettu nimimerkki (id: 101) sunnuntai, 23. kesäkuuta 2002 - klo 22. 24 (yli 12 vuotta sitten)
Roundupia ei saa ostaa uudenvuoden jälkeen, ihan hyvä.
Poistettu nimimerkki (id: 541) sunnuntai, 23. kesäkuuta 2002 - klo 22. 30 (yli 12 vuotta sitten)
Kunnostelemme pikkuhiljaa vanhaa puutarhaa, joka on ollut jonkin aikaa hoitamatta. Haaveena on rekevä, hyvinvoiva puutarha, joka olisi samalla helppohoitoinen. Mutta sellaisen saadakseen tarvitsee ilmeisesti vuositolkulla tehdä töitä, kääntää maata, kitkeä,... Kun maanpeiteperennoja ei ole ennestään lainkaan – paitsi tuota rönsyleinikkiä, sitä riittää. En kyllä jaksa sitä monesta paikkaa kitkeä, kunhan päristelen ruohonleikkurilla matalaksi ja hankalimmissa paikoissa olen onnellinen että edes se kasvaa ja tuo väriä. Yksi tuttava kertoi nähdessään voikukkapeltomme (siis "nurmikkomme"), että Voikukka nurmiheinien joukossa tekee nurmesta vahvemman - paremman, väitti jopa! Tähän haluan toki uskoa ;) Mikäli helpolla haluaa päästä, ajattelutavan muutos onkin ihan varmasti tehokkain keino päästä rikkakasviongelmasta. Itse tein niin kaivettuani valtavia tuoksuvatukanjuuria kyllästymiseen asti tiukasta savimaasta. Onhan se rehevä ja näyttävä kasvi, raivasin siis kasvuston läpi polun. Nyt tuoksuvatukatkin ovat jo mukavia: on kuin viidakon läpi kävelisi, ja omalla pihalla! Olen muuten löytänyt lukuisia uusia kasveja, jotka itsestään pukkaavat sieltä täältä. Osa on rumia, osa kauniita. Kauniit säästän, vaikka eivät olleetkaan suunniteltuja.
Poistettu nimimerkki (id: 239) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 8. 21 (yli 12 vuotta sitten)
Niin, olin viikon etelässä vaimon kanssa, Etelä-Ruotsissa. Aloitimme Göteborgissa ja kävimme tapaamassa Hanneleakin. Sitten suuntasimme Malmöön ja viimeisenä Lund. Oli paljon nähtävää ja hienoja puutarhoja.
Mutta asiaan, onko näin Hannele, että glyfosaatti kielletään? Netissä on kyllä tietoa siitä, mutta en ole käynyt tarkkaan läpi kaikkea. Sehän on vanha aine ja olen sitä käyttänyt paljon. Kuka kävisi oikein ammattilaisen silmin sen väitetyt haitat ja puolustukset?
Vein Hannelelle maahantuomani työkalun "weeding knife" nimisen, se on tosi hyvä juuri rönsyleinikin kitkemiseen. Se on pieni L-muotoinen veitsi, jolla katkaisen juuret silmun alta ja sitten siirrän sen katkaistun taimen taakse ja vedän irti. Sitä voi tietysti käyttää haran tapaan, mutta paras se on tarkkaan työskentelyyn. Kuvaa minulla ei ole, se kyllä erottuu Sumion työkalulaukussa. Tuontityökalujani voi tarkastella kotisivultani www.puutarhaneuvonta.com klikkaa "kauppa". Otin sitä myös erikseen myyntiin ja se on edullinen 4 euroa eli niin halpa että postimaksut voivat olla suuremmat. Myyn myös Rhino käsisahaa joka on tosi hyvä, siinä on mukana varaterä hintaan 20 euroa.
Helsingin kaupungin viherosasto osti sitä juuri 48 kpl koekäytön jälkeen.
Jos tilaatte sekä veitsen ja sahan niin saatte yhteishintaan 22 euroa. Varastossa on myös hyvä sekatööri Sumio sekin, sen kuva oli vuoden ensimmäisessä Viherpihalehdessä, seuraavaan lehteen pitäisi tulla esittely rikkaruohoveitsestä.
Sarin ongelmat tuoksuvatusta ovat tuttuja, minullakin oli sitä väärässä paikassa ja sen poiskaivaminen ja loppujen juurenpätkistä kasvaneiden versojen tappaminen Roundupilla vei aikaa.
Juurivesat ovat usein ongelma, minulla ruusut ja myös jalojuurinen kirsikka ja punaluumut.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleNanna (2425 kpl) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 9. 37 (yli 12 vuotta sitten)
Sari, käypäs lukemassa 'Vanhat keskustelut' -> 'kateviljely', sieltä saattaisit löytää helpotusta urakkaasi.
Poistettu nimimerkki (id: 101) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 10. 19 (yli 12 vuotta sitten)
Kyllä, se glyfosaatti (Roundup) kielletään, koska sitä löydetään nyt perusvedessä (grundvatten) - ei se häviäkään niin kuin on aikaisemmin luultu. Jopa sadevedessäkin sitä on löydetty - ja enemmän kuin EU:n rajat sallivat...
Poistettu nimimerkki (id: 101) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 10. 39 (yli 12 vuotta sitten)
Täältä voi lukea lisää glyfosaatista: Svenska Naturskyddsföreningen.
Vuonna 2006 ei kait sitä saa EU:ssa käyttää...?
--------------
"vaikka glyfosaatti olisikin tämänhetkisiä rikkakasvien torjunta-aineita harmittomampi, jäävät jäljelle rikkakasvittoman monokulttuurin haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen."

"Esimerkikis glyfosaatti (RoundUp), jota käytetään vesakon- ja heinäntorjuntaan sekä peltokasvien viljelyssä torjunta-aineena, voi säilyä kasvustossa verraten pitkään ja aiheuttaa vielä torjunta-ainekäsittelyä seuraavana kesänäkin vioituksia mäntykasvustoissa.
Glyfosaatti (RoundUp) saattaa männyllä aiheuttaa uusien kasvainten kellastumista ja kääpiöversoisuutta. "
----------
Mummun kellerista löydettiin siivotessa jopa DDT:tä... sitäkin vaarattomaksi sanottiin aikoinaan 60-luvulla.



Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleTitamiini (3376 kpl) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 13. 51 (yli 12 vuotta sitten)
Meillä rikkaruohojen aatelia ovat klassisten koiranputken ja nokkosen lisäksi vuorirevonpapu ja kirjovuohenputki. Yksi etevimmistä on japaninruttojuuri. Lupiinista tulee rikkaruoho heti jos antaa sen tehdä siementä. Samoin nauhukset pystyvät siementämään käsittämättömän määrän taimia.

Kukinnan jälkeen pitää olla topakkana passissa leikkomassa kukintoja. Revonpavun, kirjovuohenputken ja ruttojuuren osalta on pitänyt turvautua maanalaiseen karsinointiin. Sittenkin ne yrittävät karata - ne ovat todella aggressivisia levittäytyjiä maanalaisilla juurivesoillaan. Niissä pitäisi olla jo taimistolla edes kaino viittaus "leviää juurivesoista".

Joka vuosi meillä on "suosikkirikkaruoho". Viime vuonna se oli nokkonen, tänä vuonna vesiheinä, ja aivan taatusti ensi vuonna se on voikukka. Siis noista luonnonvaraisista.
Poistettu nimimerkki (id: 1670) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 15. 14 (yli 12 vuotta sitten)
Meidän pihamme oli rakennettu 80-luvun puolivälissä oikein puutarhasuunnitelman mukaan. Pihassa ei kasvanut kuin yksi ainoa hyötykasvi, kirsikkapuu. Se oli istutettu sinänsä järkevästi keittiön ikkunan eteen, siinähän sitä olisi ollut mukava katsella... Mutta puuparkahan ei täällä meidän hallakorvessa tarjennut, vaan paleltui eräänä kesäkuisenä yönä, kun pakkasta oli -10 astetta. Seuraavan kesän kesäkuun hallat viimeistelivät tuhon. Eksoottiset hedelmäpuut ovat meillä vain muutaman kesän vieraita. Rikkakasveiksi niitä voisi sanoa, koska eivät koskaan ehdi hedelmää tehdä ennen kuukahtamistaan.
(leuto talvi ja ankarat hallat kesäkuun puolessa välissä ovat huono yhdistelmä). Nyt on ensimmäistä kertaa vuorossa omenakokeilu. Toivottavasti pärjäävät, ovat muisto kahdesta pojastamme.

Talo on ympäröity vaahteroilla - lähimmillään kasvavat noin 1,5m päässä talon seinästä. Odotankin mielenkiinnolla, koska ensimmäinen alkaa kasvaa seinästä sisään... Kaadamme yhden kerrallaan, tavoitteena on, että piha ei muutu liian äkkiä. Vaahteran lasken selkeästi ei-toivotuksi kasviksi nykyisillä kasvupaikoillaan, vain muutama kauempana kasvava saa armon.

Toinen älynväläys oli tällä puutarha"suunnittelijalla" ollut istuttaa poppeli kaivon viereen. En voi muuta kuin ihailla koulutetun ammattilaisen järjen vähyyttä. Kaulasimme poppelin ja pari vuotta vielä jouduimme nyppimään juurivesoja kymmenen metrin etäisyydeltä pois, ennenkuin kuihtui kokonaan. Parin vuoden päästä siitä vasta uskalsimme kurkata kaivoon, että paljonkohan sieltä löytyisi poppelinjuuria... Vihonviimeinen kasvi laitettavaksi kaivon ja uima-altaan viereen...

Varsinaisia rikkakasveja on ohdakkeet. Ne tunkevat pikkilehtiään nurmikosta ahkerasti vuodesta toiseen. Tähän asti on ollut milloin mikäkin syy, ettei niitä ole jahdattu. Nyt en vain viitsi, mutta pakkohan se on. Poika alkaa olla pallopeli-iässä, ja 3000 neliön nurmikosta on aika iso osa piikkien vallassa. Pakko nujertaa se jollain tavalla, alan kai kaivella juuria jossain vaiheessa.

Nurmikolla on muutenkin ongelmansa, pihan alaosassa on muutamia lähteensilmiä. Niiden kohdalle olen suunnitellut vesiallasta, kunhan eivät vaan pahastuisi ideasta ja kuivuisi pois.

Alkuperäiseen pihasuunnitelmaan kuuluvia kukkapenkkejä olen vähitellen jyrännyt maan tasalle (kaivanut perennat ja pensaat pois ja tasoittanut nurmelle. Alkoi niin rasittaa noiden neliön länttien kiertäminen nurmikkoa ajettaessa... Ja onhan nurmikossa vielä havaittavissa naapurin lehmien sorkanjäljet muutaman vuoden takaa. Jäi korjaamatta, kun viidettä kertaa kävivät pihaa sotkemassa. Mitä suotta nähdä vaivaa...

Talon nurkalla kasvaa myös vuorimänty, sinänsä ihan hyvässä paikassa varjostaen etelään aukeavaa olohuoneen ikkunaa. Mäntyä vain ei oltu koskaan leikattu ja muuttaessamme se jo oli kasvanut ylimittaiseksi ja alkanut resuuntua alhaalta. Kaksi mäntyä on jo pistetty päreiksi, ensi kesänä on tuon kolmannen (ja suurimman) vuoro. Siihen pitäisi keksiä jotain nopeakasvuista "suojaamaan" taloa, en pidä siitä, että talo on ihan auki pellolle päin.

Lupiinejakin pihassa on, niitä en ole ruttojuuren ja jättiputken tavoin saanut kuukahtamaan. Tänä kesänä laitan niiden viereen kasvamaan tuoksuvattua, saa nähdä, kumpi katoaa... Yleensä se, mitä haluaisin kasvattaa. Lupiini on siementänyt jo tontin reunoille asti, olen parina kesänä käynyt nyhtämässä yksittäisiä kasveja metsästä ja kivikkoisesta rinteestä pois.

Haavan juurivesoja on piha täynnä, mutta niistä ei pääse eroon. Kun ympäröivät pellonlaidat ja lehtometsät ovat niitä täynnä, niin vesoja tulee. Niitä ajetaan ruoonleikkurilla, katkon niitä sekatööreillä ja olemme niitä roudupillakin myrkyttäneet. Tarpeeksi kun kiusaa, niin alkavat tehdä vähän vähemmän niitä vesojaan meidän pihan puolelle, aidan ulkopuolella niitä onkin sitten ihan riittävästi...

Eihän täällä metsän keskellä mitään "puhdasta" pihaa voi ollakaan, yritän vain saada aikaan tasapainon. Puut sellaisilla paikoilla, että voivat kasvaa siinä seuraavat sata vuotta, vaikka taloa kasvatettaisiin tai teitä vedeltäisiin uusiksi. nurmikko selkeänä alueena ja metsän ja pihan raja luontevana mutta olemassa olevana, etteivät pihakasvini pääsisi luontoon tuhoja tekemään. Siellähän ne olisivat rikkakasveja, ei toivottuja.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleterhi.k. (1371 kpl) maanantai, 24. kesäkuuta 2002 - klo 20. 25 (yli 12 vuotta sitten)
Kunnostelen kolmatta kesää pihaa, joka on saanut vapaasti villiintyä edelliset kymmenen vuotta. Tontin koko on 5000 neliöä...

Alussa halusin siistin pihan. Nyt olen jo asennoitunut uudelleen, minulla on nurmikko, niittyä, metsää, kukkapenkkejä, villiintyneitä marjapensaita ja hedelmäpuita, ja niin edelleen. Yritän vain istuttaa kasvit sellaisiin paikkoihin, missä ne viihtyisivät vähällä hoidolla eikä mies kävelisi niiden yli päivittäin.

Villiintyneitten tarhatyräkkien sekaan istutin kevätesikkoa, ketoneilikkaa, keto-orvokkia ja keltamataraa. Toisaalla kukkaniityssäni alottavat kukintaansa myskimalvat (eivät viihdy kukkapenkissä...). Nypittyäni kaikki koiranputket saniaisten alta, tilalle ilmestyi itsekseen akileijaa, metsäkurjenpolvea, metsätähteä, kieloa, oravanmarjaa, käenkaalia ym. Kannatan ehdottomasti mahdollisimman luonnonmukaista ja helppohoitoista puutarhaa!

...Nurmikossani annan kaikkien kukkien kukkia. Voikukat, nurmitädykkeet, suopayrtin versot... Jos ne sopeutuvat ruohonleikkuriin, ne ovat nurmikkoa! Vihakasvejani koiranputkea ja nokkosta poistan ahkerasti nyppimällä. Ongelmallisia ovat lumimarjan juurivesat, jotka nousevat joka paikkaan. Kriikunoita minulla on kamala pusikko keskellä niittyä, joten niitä täytyy harventaa tosi rajulla kädellä. Tarvisiko joku kriikunantaimia?




Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) tiistai, 2. joulukuuta 2003 - klo 20. 41 (yli 11 vuotta sitten)
Rikkaruohottomasta kasvimaasta minäkin haaveilin, kun vuosikymmenen olin tapellut rikkaruohojen kanssa soisella, vanhan pellon päähän perustamallani kasvimaalla. Nykyinen puutarhamaani onkin pääosin rikkaruohoton, ollut jo n. 13 vuotta. Paikalla oli vain matalaa männyn taimikkoa ja kanervaa, kun siihen kasvimaan perkasin. Kanervista, vähistä sammalista ja jäkälistä tein ensimmäisen kompostipenkin kurpitsalle. Kannot väänsin lapiolla ja vivulla ylös kasaan. Paikalla oli myös vanhoja suuria kantoja, joiden kanssa saattoi mennä päivä, ennen kuin kanto oli ylhäällä.
Rikkaruohoja ei ole, kun en ottanut maata tähän muualta, vaan olen humusta hiekan sekaan kehittänyt muilla keinoilla. Turpeen, sahanpurun ja puunkuoren jälkeen Peruna on hyvä humuksen tuottaja, samalla kun saa siitä satoakin.
Maalle kyllä ilmestyy ruohoja joka kesä, mutta nyppään ne aina pois, ennen kuin ehtivät siementää. Minulla on kannellisia ämpäreitä eri puolilla kasvimaata, joihin heitän ohi kulkiessa nyppäämäni ruohon tupsut. Sinne ne maatuvat. Jos ruohossa on jo kukka, kannan sen toiselle puolelle taloa, jonne ruoho on jo kauan rakentanut tukikohtia, suostumuksellani.
Huolta aiheuttaa kuitenkin näkymättömissä tapahtuva maanalainen toiminta.
Metsästä pyrkii koko ajan kasvimaalle hietakastikka (luullakseni), jonka juurakko muistuttaa juolavehnää. Valkoinen juuri tulee salaa maan alla kohti kasvimaata, ja sitä olen joutunut kurittamaan. Sen olen saanutkin pysymään ½ metrin etäisyydellä maan reunasta. Simatsiinilla (anteeksi nyt luonto, äiti maa, ja menninkäiset)aikanaan, ja nykyään roudupilla olen vetänyt rajaa sen ja kasvimaan väliin. Siinä seisoo eikenenkään maan takana taaja heinäkasvusto punertavine tupsuineen odottamassa. Ja se tietää mitä odottaa.
Toinen huolenaihe on ollut kompostiin tuomani pelto- tai rantaminttu. Kompostin ympäristöä pitää joka kesä harata, kun mintun valkoinen juurakko työntyy pois kompostista maan alla. Mintun olen monta kertaa aikonut kokonaan hävittää, mutta kun se on mukava olla kaiken varalta. Se on nimittäin niin sitkeä, että se kestää ankaratkin talvet, toisin kuin jalommat ja voimakasaromisemmat aitominttu, japaninminttu, shahalininminttu jne.
Kolmas maanalaista toimintaa harrastava kasvi on korte. Olen yrittänyt kaivamalla poistaa sen juurakkoa, ettei se tulisi kasvimaalle asti. Tuntuu vain, että se on Kiinassa asti. Viimeksi kaivoin n. 70 cm syvän kuopan, kun seurasin sen vartta alaspäin. En löytänyt vaakasuoraa osaa, ja katkaisin lopulta varren. Nyt se mokoma on jo kasvimaan puolella metrin verran. Myrkytkään eivät näytä siihen tehoavan, niin kuin Joku tuossa ylempänä totesikin. Kasvimaan ulkopuolella, rajalla, olen kätellyt sitä roundupilla. Varsi näivettyi ja hävisi kesän aikana, mutta kasvi jatkaa silti etenemistään maan alla.
Olen kiusallisen tietoinen, että vielä häviän tämän taistelun noiden manalaisten tulijoiden kanssa. Ja kasvimaa on ruohokenttänä parin vuoden kuluttua siitä, kun lopetan ruohojen nyppimisen.
Mutta vielä ei ole sen aika...

Poistettu nimimerkki (id: 239) keskiviikko, 3. joulukuuta 2003 - klo 8. 31 (yli 11 vuotta sitten)
Jussa kirjoitti hyvin taistelustaan rikkaruohoja vastaan! Niin, myöskin terhi. Sitähän tämä on, jos ison tontin haluaa pitää "palkintopihana" se on orjaleiri.
Palasin alkuun ja vasta nyt pikaluin HanneleR:n linkin Ruattin luonnonsuojelijoiden tiedotteesta. Siitä en kyllä löytänyt tietoa glyfosaatin eli vaikkapa Roundupin myynnin lopettamisesta v. 2006, jos kerrot Hannele sen niin kiitosta sulle.
Luonnonmukainen viljely, torjunta-aineet, geenitekniikka ym. nykyajan konstit on kyllä sellainen pulma, että yksittäinen ihminen ei sitä ratkaise. Taustalla on mielestäni väestöräjähdys eniten, mistä köyhille maille ruokaa. Ennen lapsia kuoli "riittävästi" ja samaten vanhemmat kuolivat nuorina. Nyt lääketieteen ym. keinot lisäävät ikää ja meitä on liikaa. Kuitenkaan ruoasta ei haluta maksaa paljoa ja siksi etsitään keinoja suurtuotantoon, edullisesti. Mikä mahti voisi pakottaa massoja kitkemään peltoja, tappamaan käsin tuholaisia jne. Ainakin kehittyneissä maissa torjunta-aineiden tutkimus ja valvonta on tiukkaa ja vanhoja että haitallisiksi aineta kielletään aineita.Siksi tehtaat myyvätkin
näitä varastojaan kehitysmaihin.
Geenitekniikan kuumin kysymys lienee merivettä kestävä riisi, sillä saadaan lisää ruokaa Kiinaan ja Intiaan jne, mutta tuoko se myös ennalta-arvaamattomia ongelmia?
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleInki (7432 kpl) keskiviikko, 3. joulukuuta 2003 - klo 10. 35 (yli 11 vuotta sitten)
Oikeasti ruuan puute kehitysmaissa ei ole geenitekniikan ongelma - se on ruuan jaon ongelma. Ruokaa tuotetaan riittävästi tällä hetkellä kaikkien tarpeisiin, mutta sitä ei silti ole kaikkien saatavilla:) Rikkaruohon torjunta on sitten oma lukunsa.

Toivottavasti Jussa ei nyt suutu, mutta jos kasvimaa ei ole kovin suuri, myrkkyjä parempi konsti maanalaista elämää vastaan olisi pystysuora "palomuuri" metsän ja kasvimaan välillä! Maanpäälliseen elämään taas auttaisi katettu alue.

En nyt halua sinua syyllistää, mutta kyllä niitä myrkkyjä saattaa pohjavesiin joutua ennemmin tai myöhemmin. Juuri glyfosaatin suhteen uusimmat tutkimukset kertovat, ettei se olekaan niin katoavaista kuin valmistaja on antanut ymmärtää.






Poistettu nimimerkki (id: 239) keskiviikko, 3. joulukuuta 2003 - klo 13. 51 (yli 11 vuotta sitten)
Inkiväärikin on oikeassa, kyllä ruokaa pystytään tuottamaan tarpeeksi maailmassa, vaikka USA:n suurilla pelloilla, mutta jakeluna näemme kai näitä jauhosäkkejä lähinnä nälänhätäalueilla.
En ole hakenut aktiivisesti uusinta tietoa glyfosaatista, seuraan lähinnä viranomaistemme ja tutkijoiden tiedotteita.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) torstai, 4. joulukuuta 2003 - klo 2. 48 (yli 11 vuotta sitten)
Inkivääri - ei Jussa suutu :)Olen pitkään harkinnut itsekin kestävää ratkaisua tilanteeseen.Haluaisin säilyttää kasvimaani tällaisena, ettei sitä tarvitse kitkeä, ja taimien harvennus on ainoa rankempi alkukesän puuha siellä.Juurimattoa varasin jo viime kesänä ympäröidäkseni kasvimaan sillä.Sehän estäisi hietakastikan, ja muiden kohtuullisen lähellä pintaa etenevien pyrijöiden tulon.En vain tiedä, kuinka syvään se pitäisi kaivaa männynjuurien ja varsinkin tuon kortteen varalta.Todennäköisesti ainakin metri.Voi olla melkoinen homma, kun kasvimaan pituus on n. 50 metriä. Se sijaitsee hiekkarinteessä 15 metrin levyisellä tasanteella, jonka muinaisen Pielisen jääjärven pohjoinen reuna on siihen aikanaan liplatellut.Tuota "palomuuria" olen tässä kuitenkin nyt suunnittelemassa.

Jos häviän "taistelun" siirryn kateviljelijäksi.Ihastuin siihen jo 1980-luvulla luettuani kirjan Ruth Stout-Ingrid Olausson:
" Vaivatonta puutarhanhoitoa", jossa siitä kerrottiin. Löysin vain juuri silloin tämän nykyisen puutarhani paikan, eikä ollut tarvetta ottaa menetelmää käyttöön.Se tosin toisi kaipaamiani kaste- ym. matoja tähän madottomaan maahani :)(Kun ei ole lahoavia rikkaruohoja=matojen ruokaa, ei ole matojakaan.)

Rikkaruohomyrkkyjen kaltaisia aineita en käytä kasvimaalla, vain sen ulkopuolella.Määrät pidän hyvin pienenä sielläkin.(Pienellä käsisuihkulla tupsuttelen.)Tosin pienistäkin määristä voi aineita luontoon vähitellen kertyä, kun ne eivät nykytietämyksen mukaan Suomen happamassa metsämaassa hajoakaan sellaista vauhtia, kuin on aineita käyttöön hyväksyttäessä ulkomaisin tutkimustuloksin osoitettu.
Aikanaan työssäni jouduin mm. yhteiskunnan puolesta valvomaan metsissä silloin (-70 ja -80 luvuilla) suoritettuja vesakontorjunta-aineiden lento- ym. levityksiä asuinkuntani osalta, ja niiden jälkeen alueiden laidoille laitettavien varoitustaulujen riittävyyttä.Ne määrät, joita silloin metsiin levitettiin olivat sellaisia, että näistä pikkupuutarhureiden tupsutteluista ei niiden rinnalla juuri kannata suurempaa huolta kantaa.Se oli sen ajan muotia, jolla pyrittiin turvaamaan männyntaimien kasvu lehtipuiden kustannuksella.Luvat myönsi valtion viranomainen, myös niinä kertoina, kun muotoilemassani etukäteislausunnossa vastustettiin luvan myöntämistä.Onneksi ne ajat ovat kaukana takanapäin. Mutta voivat olla vielä edessäkin, jos asiat ovat noin, kuin HanneleRuattis tuolla ylempänä kertoo.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjällemai-lee (5945 kpl) torstai, 4. joulukuuta 2003 - klo 9. 00 (yli 11 vuotta sitten)
jussa, unohda peltokortteen juurien läviämisen estäminen juurimaton avulla. kun itse aikoinani tuskailin sen kanssa, luin kirjoista, että vaakasuora juuri voi olla jopa noin 2 - 3 metrin syvyydessä. ei semmoista puskuria pysty tekemään, täytyy käyttää muita keinoja. perin hyvä on maan kalkitseminen. se on ainakin minulla hävittänyt kortteen kasvimaalta ja marjapensaiden alta. polkujen pielissä, joihin kalkkia en syydä, kortteet kitken pois mahdollisimman pieninä niin etteivät ne ehdi kovin vielä kerätä uutta kasvuvoimaa juurakkoonsa.

ja kun ei taistelua voi lopullisesti voittaa, olen oppinut käyttämään kortteen hyödyksi: kitkuujätteestä teen korteuutetta. on maan mainio lannoitelisä ja maanparantaja. nykyisin kortteet ja minä elämme sovinnossa pienellä tontillani.

ps. vaikka pysyisitkin voitolla taistelussasi, kateviljely kannattaa joka tapauksessa, sanoo monomaani...
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleInki (7432 kpl) torstai, 4. joulukuuta 2003 - klo 9. 24 (yli 11 vuotta sitten)
Totta on, että kortetta juurimatto ei estä, mutta siihenhän ei se myrkkykään auta, eikä mäntyyn:)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleInki (7432 kpl) torstai, 4. joulukuuta 2003 - klo 9. 37 (yli 11 vuotta sitten)
Ranskassa on tehty eurooppalaiset glyfosaattitutkimukset. Siellä alkuun todettiin, että hajoaa maaperässä vuodessa, kuten Monsanto lupaa. Nyt on löytynyt pohjavedestä ja huomattiin, että ei se mihinkään ole hajonnut, vaan karkeassa hiekkaisessa, soraisessa maaperässä se vaan on huuhtoutunut nopeasti syvemmälle. Sieltä sitä ei ensimmäisissä tutkimuksissa ilmeisesti edes haettu.

Suomessa happamuuden lisäksi maanpohjan tiiviys aiheuttaa sen, että jääkin pintakerroksiin pitemmäksi aikaa.

Kuitenkin alunalkaen Monsanto on luvannut aineen hajoavan nopeasti haitattomiksi yhdisteiksi. Näin ei ole nykytietämyksen valossa.

Lähteitä täytyy vielä haeskella, mutta tieto on minulle tullut lähinnä luomuviljelyn kautta. Suomessahan harkittiin luomuun siirtymisen siirtymäkauden pidentämistä, kun huomattiin, että torjunta-ainejäämät ovat maassa pitempään, kuin on luultu.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleJussa (2031 kpl) torstai, 4. joulukuuta 2003 - klo 22. 51 (yli 11 vuotta sitten)
Mai-lee, peltokortetta ei todellakaan sitten kyllä kannata yrittää estää tuolla juurimatolla, kun se kulkee noin turkasen syvällä. Ilmankos en sitä kaivamalla löytänyt. Noihin lähempänä pintaa eteneviin hietakastikoihin ja muihin metsän "juurakkoetenijöihin" sitä kuitenkin voisi käyttää. Suolaheinä ja erilaiset varvut pyrkivät nimittäin myös kasvimaani reheville laitumille. Silloin niiden myrkyttäminenkin olisi tarpeetonta. Kalkkia pitää sitten kokeilla kortteelle, ja maa tarvitsee sitä muutenkin, kun on päässyt aika happamaksi.
Juurimatto ei kyllä ilmeisesti estä männynkään juuria. Näin olen päätellyt ystäväni kasvihuoneesta. Siinä on juurimatto pohjalla, ja silti vieressä kasvavan suuren koivun juuret tunkevat sieltä ylös juurimaton läpi.
Kateviljelyssä ongelma on vain siinä, että kun omaa leikattavaa nurmikkoa ei ole, niin muualta tuotuna se, tai minulle tarjottu olkisilppu ja ylivuotinen heinä toisivat rikkaruohon siemenet kasvimaalleni. Tällä hetkellähän niitä ei vielä siellä ole siementämässä. Tuo korte vasta on saanut yhden jalansijan siellä.

Niin, Inkivääri, me suomalaiset olemme vielä niin kovin sinisilmäisiä, niin kovin herkkäuskoisia. Nyt pitäisi jo oppia tajuamaan esim. se, missä arvossa tulee pitää tuotantonsa myyntiä edistämään pyrkivän laitoksen omia tutkimuksia tai sen muualla teettämiä ja maksamia tutkimustuloksia.

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleOutiV (19 kpl) lauantai, 14. toukokuuta 2005 - klo 21. 27 (yli 9 vuotta sitten)
Niittyleinikin näköinen toivottavasti rikkaruoho? Mikä on. Irrottelin tänään ison pinon villiintyneistä kukkapenkeistä sellaista joka näytti niittyleinikiltä, niinkun sen lehtiä mutta ei vartta. Voiko pujo olla sen näköinen? Juuret lähti kaikki samasta kohti ja oli valkeita ja suoria, olivat tiukassa kovassa maassa. Vai kitkinkö jotain fiiniä istutettua? Varmaksi kun tunsin vaan valvatin, pionit, helmililjat ym jo kukkivat, akilejan ja jonkun päivänkakkaran näköisen (päivänkakkara?). Lisäksi tiedän, että on liljoja, syysleimua ja jotain kellokukkaa... ja pujo, jonka viime kesänä syksyyn asti säästin kun en tuntenut.
Poistettu nimimerkki (id: 410) lauantai, 14. toukokuuta 2005 - klo 22. 20 (yli 9 vuotta sitten)
Rönsyleinikki on varreton.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleKasuariina (5146 kpl) lauantai, 14. toukokuuta 2005 - klo 22. 27 (yli 9 vuotta sitten)
...ja juurikuvauksesi on rönsyleinikkiin erittäin osuva ja on himskatin tiukasti maassa kiinni, sanoo kynsin hampain rönsiksiä repinyt.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleOutiV (19 kpl) sunnuntai, 15. toukokuuta 2005 - klo 11. 25 (yli 9 vuotta sitten)
Kiitos, siltä se just näyttää kun hain googlella kuvia. Laji kirjo vaan kasvaa! Pääasia joka tapauksessa että on rikkaruoho, kun sitä aikamoiset määrät revin pois.
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHanneleRuattist (3278 kpl) keskiviikko, 5. heinäkuuta 2006 - klo 11. 10 (yli 8 vuotta sitten)
arporaattori, jättitataren torjunnan keskustelu ei oikein sovi kateviljelyyn... :)
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHanneleRuattist (3278 kpl) keskiviikko, 5. heinäkuuta 2006 - klo 11. 11 (yli 8 vuotta sitten)
Täällähän se keskustelu jatkunut... tuplasti täällä. :[
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHanneleRuattist (3278 kpl) torstai, 6. heinäkuuta 2006 - klo 0. 59 (yli 8 vuotta sitten)
Mielenkiintoista..
Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälleHanneleRuattist (3278 kpl) tiistai, 11. heinäkuuta 2006 - klo 1. 12 (yli 8 vuotta sitten)
YES powerspray... tappaa ainaskin ruohon, kuulemma, jos grillin tiskaa ulkona.


Vain nimimerkin(profiilin) valinneet, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa keskustelualueelle


Valitse nimimerkki ->>

Sisäänkirjaudu- >>

Jos sinulla ei vielä ole omaa käyttäjätunnusta niin rekisteröidy tästä.