Siemenistä perennoja?

puutarha.net keskustelupalstat: Kasvihuone: Siemenistä perennoja?
Lisääjä heli, sunnuntai, 2. tammikuuta 2000 - klo 19.22 sunnuntai, 2. tammikuuta 2000 - klo 19.22:

Useita monivuotisia kasveja on helppo kasvattaa siemestä, mutta eteeni on tullut sellaisiakin kasveja, joiden kasvattaminen ei ole onnistunut useista yrityksistä huolimatta. Esimerkiksi Alppipiikkiputken (Eryngium alpinum) ja Isotähtiputken (Astrantia major) siemeniä en ole saanut ollenkaan itämään. Viime vuonna tein niille kylmäkäsittelynkin, mutta ei se auttanut. Tähtilaukan ( Allium christophii) siemenet sain kylmäkäsittelyn avulla itämään, mutta taimien kasvatus epäonnistui. En ole nähnyt edellämainittuja perennoja taimikaupassakaan, muuten olisinkin varmaan jo luovuttanut. Syyskylvöä en ole kokeillut siitä syystä, että unohdan kuitenkin talven aikana, mihin olen siemenet kylvänyt. Kertokaa, jos tiedätte jotakin poppakonsteja.


Lisääjä Hannele, sunnuntai, 2. tammikuuta 2000 - klo 21.02 sunnuntai, 2. tammikuuta 2000 - klo 21.02:

En ole itse kokeillut, mutta yksien ohjeiden mukaan sekä piikkiputki että tähtiputki itäisivät seuraavasti: kylvöstä pidetään ensin 2-4 viikkoa lämpimässä (n. 20 astetta), sitten 4-6 viikkoa kylmässä (-4:stä +4:ään) ja lopuksi siirretään viileään (5-12 astetta).


Lisääjä Leena, maanantai, 3. tammikuuta 2000 - klo 10.45 maanantai, 3. tammikuuta 2000 - klo 10.45:

Jos ei tuokaan vielä auta, niin ainahan voi viimeisenä keinona kokeilla lämpötilojen vaihtelua pitämällä kylvöstä viikko kellarissa, viikko viileässä taimikasvatushuoneessa, taas viikko kellarissa jne., niin kauan kuin alkaa itää - tai sitten ei. Tämähän nyt jotenkin jäljittelee niitä lämpötilanvaihteluita ulos kylvettäessä.


Lisääjä Maaonni, maanantai, 3. tammikuuta 2000 - klo 11.48 maanantai, 3. tammikuuta 2000 - klo 11.48:

Eläköön!! Postiluukusta kolahti juuri Habitecin siemenluettelo (siis Siemen Oy:n seuraaja). Vereni kiertää kuumemmin.

Tosin jäähtyy taas kun luen siitä että monivuotiset kukat pitäisi kylmäkäsitellä, ja helpoimmalla pääsisi kun kylväisi syksyllä. Ne siis alkaisivat kukkia vasta vuoden 2002 kesällä. Nyt täytyy ajatella positiivisesti ettei lannistu.

Taidan kyllä ostaa taimina ne mitkä saa.


Lisääjä Janita, maanantai, 3. tammikuuta 2000 - klo 12.41 maanantai, 3. tammikuuta 2000 - klo 12.41:

Vastaisiko tuo Hannelen kuvaama lämmin-kylmä-viileä-käsittely samaa kuin laittaisi syksyllä maahan? Kumpi olisi varmempaa?


Lisääjä heli, tiistai, 4. tammikuuta 2000 - klo 16.53 tiistai, 4. tammikuuta 2000 - klo 16.53:

Kiitos ohjeista!

Minulla on sellaiset kylmäkäsittelyohjeet, että siemenet kylvetään multaan ja laitetaan jääkaappiin muutamaksi viikoksi. Sitten otetaan kylvös lämpimään. Piikkiputki ja Tähtiputki eivät niillä ohjeilla itäneet, mutta Tähtilaukka ja Jättipoimulehti itivät.

Täytyypä kokeilla vielä tuota Hannelen ohjetta. Viileää huonetta on vähän vaikea järjestää. Minä olen kasvattanut taimia yleensä asuinhuoneissa ikkunalaudalla. Täytyy sitten kai kokeilla sitä syyskylvöä, jos taimien kasvatus vieläkään ei onnistu.

Kaikkia monivuotisten kukkien siemeniä ei tarvitse kylmäkäsitellä. Osa itää varsin helposti. Esimerkiksi Tataariviuhkoa, Sinipallo-ohdaketta, Kultakärsämöä, Helminukkajäkkärää ja Nukkapähkämöä pystyy kasvattamaan ihan normaaleissa ikkunanlauta -olosuhteissa. Siemenestä kasvattamisessa on se etu, että taimia tulee paljon ja niiden viihtyvyttä eri paikoissa voi kokeilla.

Tuli muuten mieleen vielä yksi kasvi, jota en ole onnistunut kasvattamaan, nimittäin Kissankäpälä. En muista, vaatiiko se kylmäkäsittelyn.


Lisääjä Hannele, tiistai, 4. tammikuuta 2000 - klo 21.12 tiistai, 4. tammikuuta 2000 - klo 21.12:

Kissankäpälästä tietolähteeni sanoo, että max +5 astetta, itäminen epätasaista, voi kestää useita kuukausia.


Lisääjä ulla, keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 07.20 keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 07.20:

Kissankäpälä tuntuu olevan tosi hankala; olen pariinkin otteeseen yrittänyt sitä.

Kylvin siemenet keväällä ulos; ekan kerran suoraan kasvupaikalle. Se meni ihan pieleen; mitään ei ilmestynyt.

Viime keväänä kylvin siemenet astiaan ulos = loppukesästä purkin pintaan ilmestyi pientä vihreää versoa. Siirsin koko paakun syksyllä kukkapenkkiin; saa nähdä nyt keväällä josko siellä on jäljellä mitään.

Ilmeisesti tämä kannattaisikin kylvää syksyllä ulos.

Seuraavaksi ajattelin kylmästi hakea lenkkipolun varresta muutaman taimen ja siirtää ne pihalleni...vaikka se nyt onkin kiellettyä...


Lisääjä heli, keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 10.11 keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 10.11:

Meilläpäin ei kasva Kissankäpälää luonnossa, eikä sitä ole myöskään näkynyt taimistoissa. Täytynee siis yrittää vielä sitä siemenkasvatusta.


Lisääjä Nanna, keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 11.06 keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 11.06:

Ainakin Särkän perennataimisto myy sekä punaista että valkoista kissankäpälää. Viihtyessään kasvupaikallaan se leviää aika hyvin, joten sitä pääsee vuoden - parin päästä jakamaankin halutessaan.


Lisääjä Aikku, keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 13.37 keskiviikko, 5. tammikuuta 2000 - klo 13.37:

Kissankäpälä kasvaa luonnossa teiden varsilla ja avonaisilla paikoilla pelkässä hiekassa, eli kasvuvaatimukset ovat täysi valo ja vähäravinteinen, hiekkainen maa.
Meilläpäin sitä onneksi kasvaa suuriekin kasvustoja juuri näillä hiekkaisilla alueilla. kasvin siirtäminen taitaa onnistua paremmin kuin siemenestä kasvattaminen; kasvinahan se on aivan ihana, läheltä katsottava.


Lisääjä Hannele, sunnuntai, 9. tammikuuta 2000 - klo 11.09 sunnuntai, 9. tammikuuta 2000 - klo 11.09:

Tässä on aika hyvä ohjeisto siemenenten kylvöstä ja käsittelystä:
http://cyberseeds.com/gdb/search.htm
Noin yleisesti ottaen olen pannut merkille sen, että yllättävän monet siemenet vaativat valoa itääkseen - yleisluontoisissa kylvöohjeissahan usein suositellaan pimeässä idätystä.


Lisääjä kamomilla, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 12.21 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 12.21:

Kun taimienkasvatustila näyttää totaalisesti loppuvan sisällä, mieleen tuli ajatus käyttää kasvihuonetta jo keväällä siementen idätykseen.
Voisikohan siemenet idättää myöhemmin, jolloin kasvihuonekin on jo lämpimämpi, vai käyttäisikö jotain lämmitintä, vai suojaisiko taimet yöksi peitteillä ? Mitähän taimet siitä tykkäävät, jos lämpötila välillä laskee?
Kuinka alhaisessa lämpötilassa taimet vaurioituvat, itsellä on vain kokemusta taimipoltteesta, enkä senkään syntymekanismista ole ihan päässyt jyvälle?
Se valoisuus ei varmaankaan pitäsi olla ongelma, paitsi pimeässä idätettävien, ne voisi suojata valolta.
Edellämainitut kysymykset koskevat ainoastaan perennoja, olen niitä aikaisempina kesinä siirtänyt sisältä kasvihuoneeseen, eivät ne välttämättä ole innostuneet huimaan kasvuun, liekö sitten kastelun epätasaisuus vikana.
Harmittaa joskus kun sisällä on kaikki paikat täynnä taimia ja kasvihuonee seisoo tyhjillään pitkälle kesään.


Lisääjä Ipa, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 14.12 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 14.12:

Tiäks, kamomilla, olen miettinyt ihan samaa. Ja varsinkin näiden kylmäkäsittelyä vaativien kohdalla, joita pitäis idättää jääkaapissa pusseissa, olis paljon kätevämpää viedä kasvihuoneeseen jo nyt. Aion ainakin kokeilla, muutama siemen joka pussista, sittenhän sen näkee...


Lisääjä heli, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 14.35 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 14.35:

Kasvihuoneista ei ole kokemusta, mutta ulkorakennuksen ikkunoille minulla on tapana siirtää kasveja sitten, kun sisällä tila loppuu. Siellä on melko kylmä, mutta ei kuitenkaan pakkasta enää keväällä. Jotkut kasvit siirrosta tykkäävät,jotkut eivät. Olettaisin, että jonkinlainen lämmitin olisi hyvä, mutta ei ole kannattavaa lämmittää isoa ulkorakennusta.

Taimilla menee oma aikansa ennen kuin ne sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Taimieni kasvu yleensä pysähtyy hetkeksi siinä vaiheessa, kun siirrän ne kylmään ulkorakennukseen ja lopulta ulos.

Tietääkseni monivuotisten kukkien siemeniä voi kylvää vielä kesän alussakin, riippuu vähän kasvista. Tärkeintä on kai se, että ne ehtivät tarpeeksi isoiksi syksyyn mennessä.


Lisääjä ulla, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 14.51 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 14.51:

Siirrän kylmää kestävät taimet (esim. kaalit, purjo) kasvihuoneeseen huhtikuun lopulla. Lämmittimenä on iso musta muovinen vesisaavi (vesi lämpiää päivällä, luovuttaa lämpöä yöllä) sekä pahimpiin pakkasiin auton sisälämmitin.

Koristekasveista en tiedä mitkä kestävät kylmää eli apuva... ekspertit kertokaa mitkä pärjäävät viileässä. Krassi ja auringonkukka ovat ainakin lämpöä vaativia.

Samaten kylvän kasvihuoneeseen pikkupurkkeihin esim. jäävuorisalaattia sekä parsakaalia=siemenet itävät ja saan taimet avomaalle jo toukukuussa.

Monille siemenille edesauttaa lämpötilojen vaihtelu itämistä = siemenhän ei ikinä palellu pilalle. Vähänkin kylmää sietävät kannattaa kylvää potteihin kasvihuoneeseen vaikka huhtikuun alkupuolella (etelä-Suomen huhtikuu). Viileässä kasvu on tanakampaa kuin huonelämmössä.

Taimipoltteeseen muuten auttaa puhtaat astiat sekä ennenkaikkea kylvöksen pinnalle ripoteltu hiekka.


Lisääjä SeijaHoo, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 18.20 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 18.20:

Herkästi paleltuvia pikkutaimia ovat tosiaan krassi ja ehkä auringonkukkakin, jos se on sisällä taimetettu, samettikukka, kurkut, kurpitsat.

Sisällä kasvatetut taimet ovat poikkeuksetta herkempiä eivätkä kestä pakkasasteita, jopa orvokki on arka karaisemattomana.

Jos kurkun kylvää ulos (tai kasvihuoneeseen) sen taimi kestää säätä paljon enemmän. Pakkasasteita kurkku ei silti kestä.

Mitä tuosta nyt voisi sanoa että paljonko se yölämpötila pitäisi olla. Jos kasvit ovat itäneet kasvihuoneessa, jossa yöllä laskee lämpö, ne kestävät melko pieniä lämpötiloja, lähes nollaa. No lähelle kumminkin. Kasvun kannalta 10 lämpöastetta yöllä olisi hyvä, siis ettei sen alle laskisi, kun kasvihuoneissa tuppaa yleensä olemaan monenlaista, että ei sinne joka kasville sitä optimikasvulämpötilaa voi järjestää.

Kannattaako niitä perennoja ikkunalaudalla kasvattaa? Kun kerkiäväthän ne niihin kasvihuoneisiin itämään ja kasvamaan ja jopa avomaalle. Kesäkukkia, joiden pitäisi ruveta aikaisemmin kukkimaan ja pitkän kasvuajan tarvitsevia vihanneksia (purjo, selleri, tomaatti) kannattaisi minusta sen sijaan mieluummin kasvattaa, mutta niissäkin on juuri tuo, että yölämpötilat ovat sisällä liian suuria, valoa on yleensä liian vähän ja ilma on kuiva.

Ikkunalaudalla ei tosiaan saa millään niin hyviä taimia, mitä kasvihuoneessa, ei läheskään. Monille kuitenkin kasvattamisen ilo on tärkeä, sitäpaitsi eivät kaikki omat ikkunalautakylvökset aina epäonnistu, toisinaan niistä kasvaa vaikka mitä.


Lisääjä Arja, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 19.22 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 19.22:

Minun ei ainakaan kannata kasvattaa perennoja ikkunalaudalla, riittää että kidutan kesäkukkieni taimia siinä. Siispä kylvän perennansiemenet syksyisin puulaatikoihin ja jätän ilmavasti suojattuna lumen alle, josta ne sitten luonnollisen kylmäkäsittelyn saatuaan itävät keväällä omia aikojaan. Näin kevättalvella ostamani perennansimenet kylvän laatikoihin ja vien kasvihuoneeseen odottamaan keväistä riehaantumista;-). Kosteudesta ja varjostuksesta on kyllä huolehdittava etteivät kylvökset kuivu kevätauringon porottaessa kasvihuoneeseen.


Lisääjä heli, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 19.29 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 19.29:

Syy siihen, miksi minä olen kasvattanut monivuotisia ikkunalaudalla on se, että kasvihuonetta ei ole ja ulkona pienet taimet katoavat rikkaruohojen joukkoon. Lisäksi kevättalvella on hyvää aikaa hyysätä pikkutaimia ikkunalaudalla. Silloin ei ole vielä juuri muita puutarhatöitä. On mukava seurata, minkänäköisiä taimia mistäkin siemenestä kasvaa. En tiedä kuvittelenko vain, mutta vaikuttaa siltä, että perennat eivät ole niin herkkiä venymään kuin yksivuotiset.

Ikkunanlautakylvökseni ovat yleensä onnistuneet melko hyvin. Suurin osa niistä on ollut yksivuotisia kasveja. Lievää venymistä on tapahtunut, mutta taimet vahvistuvat ja tulevat tanakammiksi, kun ne pääsevät kasvupaikalleen. Eivät venyneet taimetkaan siis välttämättä pilallisia ole.


Lisääjä kamomilla, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 19.41 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 19.41:

Nythän tämä meni helpoksi!
Kasvihuone on käytössä toista kevättä, joten tähän asti perennat on esikasvatettu ikkunalaudalla. Ovat nekin onnistuneet, ensimmäiset pensaat ovat jo 1 1/2-metrisiä.
Olen ymmärtänyt,että useimmat perennat samoin kuin kesäkukatkin vaativat esisvatuksen.
Mutta nythän voin "oikaista" ja esikasvattaa ne kesän mittaan ja siirtää vasta syksyllä maahan.
Ei ole tarkoituskaan,että niiden pitäisi ehtiä kukkia, tärkeintä on, että ne ovat syksyllä rittävän vahvoja kestäkseen talven yli.
Aionpa kokeilla...


Lisääjä Marika, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 22.16 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 22.16:

Hei! Kertoisitteko esikasvattajat vielä mitä lajeja olette saaneet ikkunalaudalla hyvin onnistumaan, ja minkä kanssa on ollut vaikeuksia? Minä (ja moni muukin varmaan) olen tässä siemenluetteloiden alle hautautumassa ja kiitollinen kaikista vihjeistä ennen kuin laitan tilaukset postiin.


Lisääjä Hannele, maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 23.36 maanantai, 10. tammikuuta 2000 - klo 23.36:

No ainakin ritarinkannukset, sinilatvat, päivänliljat ja neilikat on onnistuneet, samoin erilaiset mansikat ja yrtit.


Lisääjä ulla, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 07.11 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 07.11:

Kasvimaalle menevistä kurkut, tomaatti, paprika, ananaskirsikka, maissi, yrtit, kesäkurpitsa ovat onnistuneet ikkunalla. Tomaatti ja paprika ovat joinain vuosina olleet vähän hankalia = itävät hyvin mutta kasvu pysähtyy kuin seinään. Kasvihuoneessa viimeistään on kasvu jatkunut.

Yksivuotisista olen kasvattanut krassia, matalaa auringonkukkaa, peikonkakkaraa, lobeliaa, ruusupapua, hajuhernettä.

Perennojen kanssa olen tehnyt kuten Arja eli olen kylvänyt ne joko syksyllä tai sitten huhti-toukokuulla ulos laatikoihin eli niitä ei kannata ainakaan minun kasvatella rajallisissa sisätiloissa.


Lisääjä Ipa, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 07.19 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 07.19:

Arja/Ulla, onko ne perennat mitä ootte keväällä kasvihuoneeseen kylvännyt, niin kylmäkäsittelyn vaativia vaiko eikö.


Lisääjä ulla, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 07.27 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 07.27:

Sekä että eli riippuu lajista. Omistani tyrni ja pioni ovat vaatineet kylmäkäsittelyn. Perennoja en ole kylvänyt kasvihuoneeseen vaan ulos vajan nurkalle pieneen laatikkoon (kasvihuone on jo toukokuussa turhan lämmin idätykseen).

Nyt syksyllä kylvin useampaa sorttia ulos laatikkoon; muistaakseni ainakin ritarinkannusta ja jotain anemone-sukua jotka käsittääkseni vaativat kylmäkäsittelyn.

Mikäli siemen vaatii kylmäkäsittelyn ei se keväällä kylvettynä idä kesän mittaan. Silloin olen kaivanut laatikon/ruukun syksyllä maahan ja kas, seuraavana keväänä itivät esim. pionintaimet.

Kärsivällisyyttähän tämä vaatii mutta kyllä tämä puutahatouhu on muutenkin opettanut pitkäpinnaisuutta...
Siemenpussien kyljessä olevat kylmäkäsittelyohjeet(huoneenlämpöön, jääkaappiin) nopeuttavat tätä luonnollista käsittelyä.


Lisääjä kamomilla, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 08.06 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 08.06:

Kylmäkäsittelyä vaativat olen pitänyt kosteassa kylvömullassa jääkaapissa, ovat joskus jopa itäneet jääkaapissa.
Ikkunalla olen esikasvattanut hopeakurhoja, lännenheisiangervoja, siperianhernepensasta, väriminttuja, malvoja, unikkoja, lupiineja, maksaruohoja, kiinankärhöjä, siperiankärhöjä, alppikärhöjä, jalopähkämöä, ritarinkannuksia, palavaa rakkautta, poimulehteä ym. ym.
Kaikista on jotain tullut, vaikka osa taimista väkisinkin kuolee jossain vaiheessa.
Siemenistä kasvatettaessa on se hyvä puoli, että sitä materiaalia riittää sitten vaikka jaettavaksi, ei haittaa, vaikka muutama istutus epäonnistuisikin.
Vihannesten esikasvatus on vähän kinkkisempää, kasvavat niin nopeasti, että tulevat honteloiksi, ja ovat sitten hankalia istuttaa ulos tai kasvihuoneeseen. Kaatuilevat ja menevät maata pitkin.
Siemenkasvatus on hirvittävän mielenkiintoista, ja sitä pitkää pinnaa se kyllä kasvattaa.


Lisääjä Lissu, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 08.27 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 08.27:

Tomaateissa ei haittaa vaikka tulevat pitkiksi ja honteloiksi sisätiloissa. Nehän voi laittaa kasvihuoneessa makuuasentoon maahan, ja kääntää sitten vain latvuksen hiukan ylöspäin.


Lisääjä Arja, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 09.07 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 09.07:

Huomenet, vien kylmäkäsittelyä vaativat siemenet kasvihuoneeseen kevättalvella ja siirrän huhtikuussa pakkasten mentyä laatikot ulos itämään. Itävät melkein yhtähyvin kuin syksyllä ulos laatikkoon kylvetyt. Pionini kukkivat kolmen vuoden kuluttua kylvöstä, mutta kannatti.


Lisääjä kamomilla, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 09.11 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 09.11:

Ei sekään haittaa, olen myöskin onnistunut kasvattamaan ryömivää auringonkukkaa ja maanpeittomaissia.
Erikoisuutena siemenestä kasvatettu valvatti!
(jouduin luopumaan siitä kuitenkin pitovaikeuksien vuoksi )


Lisääjä Päivi, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 10.16 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 10.16:

Siis kysyisin nyt tarkennuksen vuoksi uutena kasvihuoneellisena (sain sen viime kesäkuussa) että voinko periaatteessa taimettaa kaikki taimeni (vihannekset ja kukat) siellä? Aikaisemmin on olohuone pyhitetty maaliskuusta lähtien taimille kahden ikkunan edessä suuret pöydät täynnä, toiset onnistui, toiset sitten taas ei. Perhe tulisi ainakin iloiseksi kun ei tarttisi niitä potteja kaiken aikaa katsella...

Eli koska voin kasvihuoneeseeni laittaa esim. sellaisia siemeniä, missä sanotaan, että esikasvatus aloitetaan maaliskuussa, ei kait niitä nyt ihan vielä silloin, vai? Ja mitä luulette, minun kasvihuoneeni lattia on eristetty styroksilla jonka päällä on n. 20 cm hiekkaa jonka päällä on punatiiliä koko pohja (paitsi penkkien kohdalla, jotka kulkevat seiniä pitkin) sekä penkkien reunakivet. Riittääkö näiden kaikkien tiilien sitoma lämpö vai pitäisikö sinne laittaa vielä esim. lämpölamppu tms.

Näitä kyselee Päivi = )


Lisääjä ulla, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 10.55 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 10.55:

Parhaiten tämä Päivi selviää varmaan kokeilemalla eli karskeimpia yksivuotisia kylväisin varmaan kokeeksi huhtikuulla kasvihuoneeseen. Jonkinlainen lämmitys olisi kyllä paikallaan, toukokuussa on yleensä muutama hallayö.

Kotikonsteja ovat vesipytty, kynttilät, lyhdyt ja sitten tietysti varsinaiset lämmittimet.

Arimmat kasvimaakasvit eli tomaatti, kurkku etc. kylvän edelleen sisälle ja vien kasvihuoneeseen toukokuussa.

Daaliat siirrän kasvihuoneeseen toukokuulla ruukuissaan.

Kaalit, purjot yms. kylvän sisälle ja vien kasvihuoneeseen jo huhtikuun puolella.

Perennat kylvän ulos. Arjan keino kylvää perennat jo kevättalvella kasvihuoneeseen kuulosti hyvältä.

Kasvhuoneen avulla voin vähentää taimipottien määrää sisällä mutta ei niistä kokonaan eroon pääse...


Lisääjä SeijaHoo, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 10.57 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 10.57:

Päivi, jos sinulla ei ole maaliskuussa lämmitystä kasvihuoneessa, niin tietenkään et voi aloittaa esikasvatusta silloin. Jos on, maaliskuu on silloin hyvä niille, joiden esikasvatus käsketään maaliskuussa aloittaa.

Päivällä lämmittämättömässäkin huoneessa voi olla lämpöä tarpeeksi mutta jos yöllä on pakkanen, lämmitys tarvitaan. Maaliskuussa on niin kylmiä öitä, ettei mikään styrox tai tiili yms. riitä, pitää olla lämmitin.


Lisääjä Leena, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 11.27 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 11.27:

Meillä on piippakasvatuksen aikaan vähennetty lämpöä yhdestä asuinhuoneesta, jonka ikkunan edusta on linnoitettu piippapöydillä. Vielä jos on mahdollista pitää tuuletusikkunaa auki, niin johan tulee tanakoita taimia! Toukokuusta lähtien roudaan piippalaatikoita ulos ja sisään sään salliessa. Mies ei näistä hörhöhommista ja piippatouhuista kyllä yhtään tykkää… kaikki paikat mudassa ja kevätsiivoukset tekemättä ja vessan lavuaari TAAS tukossa…


Lisääjä Päivi, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 12.51 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 12.51:

Kiitos, kokeilen siis tänä vuonna eri kasveilla, jos vaikka laittaisin muutamia siemeniä itämään kustakin kasvista viikottain ja merkkailisin ylös lämpötiloja, kasvuunlähtöjä, paleltumisia jne. jotta olisi sitten ikäänkuin ohjetta tuleville keväille... Täytyykin viedä vihko ja kynä kasvihuoneeseen.

Leena: piippa=taimi? Ihana sana!

t. Päivi = )


Lisääjä Ipa, tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 14.21 tiistai, 11. tammikuuta 2000 - klo 14.21:

Hienoa, kasvihuonetta voi siis käyttää hyödyksi, niinkuin ajattelin. (Kylmäkäsittelyn vaativat perennat). Isot reiälliset muovilaatikot, pohjalle vähän sanomalehtiä, puhdas kukkamulta (puolet hiekkaa) niin eiköhän se siitä. Ilmeisesti ne perennansiemenet, joita täytyy pitää ensin lämpimässä, täytyy laatikko sitten olla huoneenlämmössä ensin?
Koemielessä aion laittaa myös jääkaappiin, mielenkiintoista nähdä miten eri paikassa kasvanut kasvaa, ja onpahan sitten 'varataimet' jos toisessa paikassa jostain syystä kuolee.


Lisääjä heli, torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 13.09 torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 13.09:

Tässä vastaus Marikan kysymykseen.
Taimia, joiden kasvatus on onnistunut ikkunalaudalla.
Monivuotisia: Jättipoimulehti, Kultakärsämö (helppo), Tataariviuhko, Hopeaikiviuhko, Koreakärsämö (helppo), Sinipallo-ohdake (helppo), Tähkätädyke, Pikkuolkikukka, Nukkapähkämö (helppo), Punainen siankärsämö (helppo), Helminukkajäkkärä, Mansikka, Harjaneilikka, Hopeakurho, Karpaattienkello (lieviä vaikeuksia).
Yksivuotisia: Päivänsini, Sini-ikiviuhko (helppo), Jättiolkikukka (helppo), Avomaapetunia, Härmesalvia, Revonhäntä (vaatii viileyttä, venyy helposti), Tähkäikiviuhko (viileät olosuhteet, hiukan vaikea), Paperikukka.

Epäonnistuneita: Kissankäpälä, Piikkiputki, Tähtiputki, Orvokki, Jaloangervo, Kukonharja ja onhan niitä enemmänkin, mutta en nyt muista.


Lisääjä Pulla, torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 15.15 torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 15.15:

Heippa kaikki piippahullut!
Ihanaa kuulla etten olekaan hulluuteni kanssa yksin. Siemenhinnastot ovat jo monta viikkoa olleet suosituinta iltalukemista, vielä vähän vertailuja vain, sitten alkaa ikkunalaudat rehottaa.
Tuosta tähtiputkesta piti sanomani, että olen kymmenkunta vuotta siirrellyt sitä paikasta toiseen ja aina joka paikkaan on ilmaantunut jälkeläisiä ihan oma-alotteisesti. Siitä päätellen se tykkää joko syyskylvöstä tai ainakin kylmäkäsittelystä.
Ikkunalautataimetuksessa iloisia yllätyksiä ovat olleet ahkeraliisa ja leijonankita, jotka eivät ole ollenkaan innostuneet liikaa pituutta kasvamaan, tosin aika uskollisesti ulkoilutin niitä heti kun sää alkoi sen sallia.
Perennoista taimettui ja kasvoi hyvin ainakin valkoinen kellopeippi, sinivaleunikko on juonikkaampi, kymmenistä pikkutaimista tuli 5-6 istutusvalmista. Mutta siinähän se tämän homman riemu piilee, jos kaikki olisi yhtä idioottivarmaa kuin voikukkien kukinta keväällä, niin ei meitä taitaisi näin paljoa olla!
Hyvää kevään odotusta!


Lisääjä SeijaHoo, torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 15.25 torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 15.25:

Olen visusti päättänyt etten tilaa tänä keväänä yhtikäs mitään ylimääräistä ikkunalautakasvatettavaa, mutta eilen syyhytti jo huolestuttavasti sormia.

Pääsin itseni kanssa sopimukseen, että tilaan kaksi pussia kesannointikasveja, toisen mansikkamaata varten, se kun oli jo nokkosen, juolavehnän ja villivadelman valtaama ja toisen viimekesäistä sipulimaata varten. Sipuleihin tuli naattihome ja se maa on muutenkin huonokuntoinen, tarvitsee toimenpiteitä.


Lisääjä Hannele, torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 18.35 torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 18.35:

Minä en vissiin voisi olla tilaamatta uusia siemeniä vaikka aseella uhattaisiin - juuri äsken piipahdin Impectan sivuilla, hekin näyttävät avaavan nettikaupan...


Lisääjä Leena, torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 21.53 torstai, 13. tammikuuta 2000 - klo 21.53:

Poikkeaako Impecta juurikaan Exotic gardenista? Odotan kärsimättömästi Exoticin luetteloa.


Lisääjä Hannele, perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 08.51 perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 08.51:

Ainakin ensimmäinen EG-luettelo oli (huonosti suomennettu) kopio Impectan luettelosta, paitsi että hinnat ja toimitusmakksut oli niin paljon suuremmat, että tuli halvemmaksi vaihtaa kruunuja (I:lle ei käynyt visa) ja ostaa Impectalta, tilaukseni teki silloin kaikkine kuluineen n. 100 mk, EG:ltä hankittuna hinnaksi olisi tullut n. 150 mk. Vaikea suosia suomalaista kun on kukkarosta kysymys ja siemenet kumminkin on samoja ulkomaisia, tässä tapauksessa vieläpä juuri samoja siemeniä samankokoisina annoksina.


Lisääjä Kesäkukka, perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 10.58 perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 10.58:

Aagot Jungin puutarhaohjelmassa haasteltiin kerran EG:n TeeJiitä. Hän kertoi yrityksensä hankkivan siemenensä tunnetuilta ulkomaisilta toimittajilta (siis monikko tuli useammassa lauseessa esille). Lisäksi haastattelussa korostui "tarmokas siementen etsintä".
Ihmettelin tätä jo silloin, koska EG:n siemenluettelo oli/on lähinnä kopio Impectasta, kuten Hannele kertoi.

Nyt on kiva, kun näitä asioita ei tarvitse yksin ihmetellä.
Oletteko muuten huomanneet, että Korpikangaskin on tullut asiakkaitaan vastaan T&M -luettelon hinnassa. Hyvittävät luettelon hinnasta 20,00 mk, mikäli tekee siitä tilauksen. Onko näin ollut ennen?
Tässä näkee, kuinka tärkeää on täydellinen informaatio siemenistä, niiden hinnoista ja toimitusmaksuista. Kukaan rationaalinen ihminen ei maksa ylimääräistä hintaa.

Pian voitaisiin vaikka luoda uusi keskustelu aiheesta: Suomalaisen siemenpostimyynnin kohtalo?
Kohta ei ehkä tarvita siemenluetteloitakaan, kun kaikki on netissä.


Lisääjä Leena, perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 11.56 perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 11.56:

Näin vilauksen samasta Aagot Jungin ohjelmasta ja minulle syntyi sellainen käsitys, että tämä herra on omasta innostuksestaan ja alkuun hyvinkin tappiollisesti, (edelleen ilman voittoa) pyörittänyt EG:tä!?

Mielestäni kuitenkin verrattuna T&M:n hintoihin EG:n siemenet on edullisia. Tuli kyllä juuri tilattua Impectan luettelo netistä. Erityisen ihastunut olen EG:n/Impectan puuvartisten siemenvalikoimaan. Jostain olen myös saanut sellaisen käsityksen, että nämä siemenet olis kerätty mahdollisimman pohjoisilta leveysasteilta. Olikohan tuo vain jokin harhakäsitys?

Mitä muuten tarkoittaa tuo, että hankkii siemeniä useilta toimittajilta. Olen saanut Exoticista kahdenlaisia pusseja: Impecta Handelsin ja Lord Nelsonin. Mutta aivan yhtä hyvin itse Impectakin voi hankkia Lord Nelsonin siemeniä. Eli siis EG hankkii siemenensä Impectalta, joka on hankkinut ne useilta eri toimittajilta?


Lisääjä Kesäkukka, perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 13.30 perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 13.30:

Leena! Tuo ensimmäinen lause osui aivan nappiin. Miehen oma harrastus oli "laajentunut" siementen toimittamiseksi innokkaille puutarhaharrastajille.

Ohjelman edetessä huomasin kyseessä olevan EG:n ja mielessäni yhdistin Impectan niihin kuvioihin, tuli vähän epätodellinen olo. Miksiköhän luettelossa ei mainita näitä kytköksiä? Ihan kuin jotain salattaisiin jonkin asian vuoksi. Voisihan sitä suoraan ilmoittaa olevansa Impectan maahantuoja/agentti. Hämärältä vaikuttaa... Voin silti olla väärässä.


Lisääjä Marika, perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 14.47 perjantai, 14. tammikuuta 2000 - klo 14.47:

Minäkään en ikinä kuvitellut tilaavani siemeniä Ruotsista, en edes osaa yhtään ruotsia, niin että Impectan luettelon lukeminen on ollut vaivalloista, mutta hinnat minäkin ymmärrän! Niin että kun samaa siementä myydään jopa yli 100 % kalliimmalla suomalaisessa luettelossa, niin ei ole vaikeuksia valita mistä tilaan.


Lisääjä Hannele, sunnuntai, 16. tammikuuta 2000 - klo 23.16 sunnuntai, 16. tammikuuta 2000 - klo 23.16:

Sain tämmöisen erittäin lupaavan ja mielenkiintoisen idätysohjelinkin, uskon että tästä tulee olemaan paljon hyötyä ja iloa:
http://cyberseeds.com/gdb/search.htm


Lisääjä Ipa, maanantai, 17. tammikuuta 2000 - klo 08.52 maanantai, 17. tammikuuta 2000 - klo 08.52:

Ottaako Korpikangas jotain välistä, jos tilaa heidän kauttaan T&M:ltä?


Lisääjä Janita, tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.04 tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.04:

Hei Kesäkukka, saitko Korpikankaalta TM:n luettelon? Mikä siinä on kerroin, millä ne toimittaa?


Lisääjä Kesäkukka, tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.28 tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.28:

Janita ja Ipa, tilasin Hannelen neuvomana T&M-luettelon suoraan heiltä itseltään sähköpostitse. Ei maksanut mitään, sillä ensimmäinen luettelo tulee maksutta ja sen jälkeen se tulee, jos heiltä jotain tilaa.

Korpikankaalla luettelon hinta on 30,00 ja se onkin niin, että he hyvittävät kympin, jos tilaa samalla siemeniä. Edellisessä viestissäni väitin virheellisesti hyvitykseksi 20,00.
Mitä sitten tarkoittaa, että tilaat samalla siemeniä? Pitääkö ne tilata jo silloin kun tilaa vasta T&M -luettelon. Tuskin. Ilmeisesti tämän kaiken päälle tulee vielä 25,00.

Tässä kyllä pitäisi jo keksiä jokin arkistointi-systeemi siemenluettelon vuosikerroille.


Lisääjä Janita, tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.40 tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.40:

Aha, selvis, hämäsi juuri tuo 20,- hyvitys, luulin että tilasit KK:n kautta TM:n luettelon.
Tein samoin kuin sinä, sain suoraan TM:ltä luettelon, ja lähetin sähköpostitse kysymyksen KK:lle mitä TM:n siemenet maksaa heidän kauttaan, ja he vastasivat että TM:n luettelon mukana tulee "kerroinlista" millä selviää siementen hinta. (Olipas sekava selvitys. Ottaa tästä nyt tolkkua.)
Mut täytyy kysellä heiltä uudestaa, että selviää tämäkin asia. Kiva olis tietää etukäteen onko kerroin paljonkin yli kurssin...palaillaan asiaan.


Lisääjä Janita, tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.47 tiistai, 18. tammikuuta 2000 - klo 14.47:

Tarkennus (laho pää), KK puhu muunnostaulukosta, eikä kerroinlistasta. hah, eikös ollutkin hauska synonyymi.


Lisääjä Janita, perjantai, 21. tammikuuta 2000 - klo 09.26 perjantai, 21. tammikuuta 2000 - klo 09.26:

Elikkä, jos ostaa Korpikankaan kautta Thompson&Morganilta, ovat hinnat mm seuraavia:
0,99 puntaa ... 11,90 mk
1,99 ... 23,90
2,99 ... 35,90

Jonkin verran siis ottavat itselleen, no ei nyt sentään kaksin kertaisia hintoja, niinkuin alkuun pelkäsin.


Lisääjä Kesäkukka, perjantai, 21. tammikuuta 2000 - klo 11.45 perjantai, 21. tammikuuta 2000 - klo 11.45:

Kyllähän punta on vahvistunut parin vuoden takaisesta arvostaan. Erityisen vahvaksi Korpikangas sen kuitenkin noteraa.
Punta on heillä 24 % korkeampi yleistä markkinahintaa. He käyttävät kuitenkin tilivaluuttakursseja, jotka ovat setelikursseja alhaisemmat. Ja vaikka he salkku täynnä seteleitä tilittäisivät T&M:lle tulonsa, olisi kurssissa vieläkin runsaasti ilmaa...
Ihan tässä alkaa omaa "matikkapäätä" epäilemään, mutta kahdella eri tavalla laskien sain saman tuloksen.


Lisääjä Janita, maanantai, 31. tammikuuta 2000 - klo 12.08 maanantai, 31. tammikuuta 2000 - klo 12.08:

Neuvoja kaipaisin. Jos on kyseessä kylmäkäsittelyä vaativa perenna/puu, joka itää valossa. Lämpötila -4...+4 välillä. Jääkaappi on pimeä,joten ajattelin laittaa ulos laatikkoon, lunta päälle, hyvä konsti, mutta saako ne siitä valoa? Entä ystäväni parveke? Haittaako liika kylmyys/päivällä liika lämpö?


Lisääjä Nanna, maanantai, 31. tammikuuta 2000 - klo 12.23 maanantai, 31. tammikuuta 2000 - klo 12.23:

Kylmäkäsittelyä tarvitaan rikkomaan siemenen lepotila, siinä vaiheessa valoa ei tarvita. Varsinainen itäminen tapahtuu vasta, kun sekä lämpöä että valoa on riittävästi. Joten ihan hyvin voit suorittaa kylmäkäsittelyn jääkaapissa ja siirtää kylvökset ilmoitetun ajan jälkeen valoon ja lämpöön itämään.


Lisääjä trollius, tiistai, 1. helmikuuta 2000 - klo 16.09 tiistai, 1. helmikuuta 2000 - klo 16.09:

Heippa !
Sormien syyhyäminen mullan kaivamiseen on äitynyt vallan mahottomaks. Kertokaa mitä mie saan jo panna jo multhan? Olen pienen tuntuman ottanu. Verenpisaran ja tohvelikukan siemenet ovat mullassa saunan lattialla lattialämmityksen lämpimässä. Kasvit itävät tosi nopeasti, parissa päivässä. Pitää vain olla tarkkana ja vahtia aamuin, illoin milloin itävät etteivät ehi venyä.

Joko ahkeraliisat saa laittaa? Mie tykkään eritoten punaisista kukista. Meinasin pelargonioita siemenestä, mutta onnistuvatko ne ikkunalaudalla ja niiden osalta taitaa olla jo myöhästä...
Koska riippapetuniat saa laittaa? Olen yrittänyt myöhentää kylvöaikaa, mutta on käynyt usein niin, että kun petuniat ovat upeimmillaan elokuun puolessa välissä, niin halla-aika on alkanut jo. Täällä "oikea" kesä alkaa heinäkuun alussa ja loppuu elokuun lopulla.

Mie en voi laittaa ulos kasveja ennenkuin kesäkuun puolessa välissä. Täällä on vielä lumi maassa kesäkuun alkupäivinä. Juhannukseks kukkivat tulppaanit. Narsissit, likakaivon ansiosta, aiemmin.

Olen lämmittänyt kaminalla pientä muovihuonetta, mutta jäävät yöunet vähiin, kun jatkuvasti pakko rampata puita lisäämässä. Sähköäki olen kokeillu, mutta tuli yli tonnin lisälasku jatkuvasta lämmittämisestä. Kuinkahan paljon valmiita taimia olisin saanut samalla hinnalla....?
No, joka tapauksessa joka kevät purkkiarmeija valtaa kaikki ikkunalaudat ja kuistin ikkunat ovat kokonaan hyllyjen peitossa.


Lisääjä Marika, tiistai, 1. helmikuuta 2000 - klo 17.36 tiistai, 1. helmikuuta 2000 - klo 17.36:

Ihailla täytyy yrittämistä siellä pohjoisessa. Vaikea on täältä käsin edes kuvitella olosuhteita. Täällä etelärannikolla jo odottelen pakkasten loppumista, että voisin laittaa ensimmäiset ullakolla talvilevossa olevat ulos. Kiwiköynnökseni talvehditus on mennyt pieleen, se on jo avannut silmuja ja siirrän sen terassille heti kun mahdollista. Ei kai nyt sentään vielä ole liian myöhäistä pelargonioille ja ahkeraliisoille? Minä aion myös niitä kylvää, mutta siementilaukseni ei ole vielä edes saapunut.


Lisääjä Ipa, torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 08.31 torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 08.31:

Voiko Impectalle lähettää rahaa tilauksen yhteydessä kirjeessä?


Lisääjä Hannele, torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 09.04 torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 09.04:

Ainakin muutama vuosi sitten onnistui hyvin.


Lisääjä Leena, torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 10.56 torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 10.56:

Minä lähetin Impectalle tilauksen mukana rahat. Sumplin summan niin, että siemenien hinnaksi tuli tasan 120 kruunua ja lisäsin siihen fraktkostnadin, joka hinnaston mukaan oli 20 kruunua. Siemenet ja kuitti tulivat sitten postissa. Jäin ihmettelemään ainoastaan sitä, että kuintin mukaan postituskulut olisivatkin olleet 25 kruunua. Ehkä se sitten oli postituskulut ulkomaille, mutta siitä ei kyllä siemenluettelossa mainittu mitään. Joka tapauksessa sain sen 5 kruunua anteeksi tai sitten kuitissa oli painovirhe postituskulujen kohdalla.


Lisääjä Marika, torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 11.21 torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 11.21:

Minä en lähettänyt rahaa, vaan merkkasin postiennakon maksutavaksi. Siemenet tulivat kuitenkin suoraan postilaatikkoon, lasku oli mukana.


Lisääjä separaattori, torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 23.10 torstai, 17. helmikuuta 2000 - klo 23.10:

Hannele tai joku muu. Kerrotko paljonko siementen postitus Chilternseedsiltä maksaa ? Eli, kun luettelossa on hinta vaikka 1,50 £, niin sehän lienee ilman postikuluja ?


Lisääjä Hannele, perjantai, 18. helmikuuta 2000 - klo 07.49 perjantai, 18. helmikuuta 2000 - klo 07.49:

Chilternillä on halvat postimaksut, yli 20 punnan tilaukset ilman mitään maksuja, pienemmistä tilauksista £1.


Lisääjä heli, keskiviikko, 1. maaliskuuta 2000 - klo 22.16 keskiviikko, 1. maaliskuuta 2000 - klo 22.16:

Loistotädyke (Veronica teucrium 'königsblau'), tietääkö kukaan, millä vyöhykkeellä se menestyy?
Entä tähkähelmikkä (Melica ciliata)? Siemenpusseissa ei kerrottu kasvuvyöhykettä.

Löysin niitä rikkakukonkannuksen siemeniäkin kaupasta, Tuurista. Muistelin, että joku oli kaivannut niitä. Ja tietysti niitä sitten piti ostaa ihan vaan siksi, että niistä oli puhuttu puutarhanetissä.


Lisääjä Maaonni, torstai, 2. maaliskuuta 2000 - klo 06.09 torstai, 2. maaliskuuta 2000 - klo 06.09:

No jopas jotakin! Heli, rikkakukonkannusten voittokulku läpi Suomen ilahduttaa minua syvästi.


Lisääjä Hannele, torstai, 2. maaliskuuta 2000 - klo 17.45 torstai, 2. maaliskuuta 2000 - klo 17.45:

Täytyy tunnustaa, että minullakin on rikkakukonkannusta, vieläpä kahta eri sorttia: "true wild form" ja 'Blue Cloud'. Täällä saa tartunnan milloin mistäkin - yhdestä keskustelusta aloin himoita pieniä havupuita ja punalehtiruusu on nyt pakko saada ja Alocasian kuvat sykähdyttivät niinikään.
Sorry, taisi mennä vähän ohi otsikon...


Lisääjä Una, torstai, 2. maaliskuuta 2000 - klo 18.37 torstai, 2. maaliskuuta 2000 - klo 18.37:

Onko kellään kokemusta pasuunakukan kasvattamista siemmenistä? Kertokaa onko alkuunlähtö vaikeaa.


Lisääjä heli, sunnuntai, 5. maaliskuuta 2000 - klo 00.04 sunnuntai, 5. maaliskuuta 2000 - klo 00.04:

Kun itse kysyy ja itse vastaa niin ei tule jälkipuheita. Löysin vastauksen kysymykseeni vanhoista puutarhakorteistani. Loistotädykkeen viihtymisalueet ovat I-VI vyöhykkeet. Minua on ruvennut kaduttamaan se, että aikoinani lopetin puutarhakorttien keräämisen sen jälkeen kun ensimmäinen laatikko tuli täyteen. Tarkoitan Mestarikustannuksen Puutarhan ABC -kortteja. Nuoremmat eivät ole varmaan sellaisista ikinä kuulleetkaan. Tähkähelmikkää ei korteista löytynyt.

Maaonni, muistelinkin, että juuri sinä herätit mielenkiintoni rikkakukonkannusta kohtaan. Aikaisemmin en ollut kuullutkaan koko kasvista. Siemenpussissa luki: sopii myös kuivattavaksi. Ne sanat sinetöivät ostopäätöksen. Blue Cloudia tulee kasvamaan minunkin kukkamaassani.

Jaa, että eikö minulla ole parempaa tekemistä kuin selailla puutarhakortteja keskellää yötä. No ööö...tuota...


Lisääjä heli, sunnuntai, 5. maaliskuuta 2000 - klo 00.13 sunnuntai, 5. maaliskuuta 2000 - klo 00.13:

Niin, muuten, en minä mikään vanha ole.


Lisääjä Majken, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 08.35 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 08.35:

Tervehdys kaikille kollegoille!
Onko teistä kukaan kasvattanut kynäkatajaa tai kevätruusuleinikkiä? Tilasin niiden siemeniä ja kevätruusuleinikin laitoin ohjeen mukaan jo viikko sitten itämään. Jatko-ohjeessa käskettiin kylvös viedä kahden viikon kuluttua ulos ja peittää lumella. Nyt on kuitenkin jo yksi pieni piippa tullut pintaan, joten en kyllä malta sitä viedä ulos. Katselen nyt mitä tämän toisen viikon aikana tapahtuu.
Kynäkatajan siemenille en ole vielä tehnyt mitään.
Jos teillä on kokemuksia ko kasveista olisin kiitollinen neuvoista ja vinkeistä.


Lisääjä Lissu, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 09.11 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 09.11:

Joskus lähtee joku taimi heti kasvamaan, jo ennen kylmäkäsittelyä. Ota se yksi kevätruusuleinikin taimi erilleen, ja siirrä loput ulos. Mulle kävi juuri samoin harmaamalvikin (Lavatera arborea) kanssa.
Kynäkatajan siemenet laitoin helmikuun alussa multaan, mutta ei ole tullut vielä pintaan.


Lisääjä Taina, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 09.19 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 09.19:

Lissu! Tarvitseeko halmaamalvikki kylmäkäsittelyn? Siemenpussissa ei puhuttu mitään kylmäkäsitelystä.


Lisääjä Lissu, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 09.41 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 09.41:

Lavatera arborean kylvöohje:
18-22° 2-4 vko,
+/- 4° 4-6 vko,
itää 5-12°

No, yksi iti jo viikossa. Soma pieni kirjavalehtinen.


Lisääjä ulla, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 10.31 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 10.31:

Mites kun minä olen löytänyt harmaamalvikille nimen L. thuringiana...eli tämä on se ikivanha pihaperenna...

Tämä ei tarvitse kylmäkäsittelyä, olen keväällä kylvänyt siemenet ulos ja niin vaan tuli malvoja...Tämähän saattaa levitä liiankin kanssa.


Lisääjä lagurus, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 10.35 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 10.35:

Lavatera thuringiaca- harmaamalvikki ei kaipaa kylmäkäsittelyä.


Lisääjä sariva, maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 13.32 maanantai, 6. maaliskuuta 2000 - klo 13.32:

Meikäläisen kokemukset harmaamalvikista. Ei ole ainakaan meillä äärettömästi levinnyt. Ainakaan kun vertaa jaloritarinkannukseen, jonka siemenkodat kerran unohdin poistaa ajoissa. Taimia nousi kuin sieniä sateella.


Lisääjä Nanna, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 10.25 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 10.25:

Kylmäkäsittelystä on monenlaisia yleisohjeita, nyt on yksi asia ruvennut mietityttämään. Luin jostakin varoituksen, että pakastimeen ei missään tapauksessa saa kylvöksiä panna. Mitä eroa on ulkona ja pakastimessa paukkuvalla pakkasella? Jos kylvökset ovat ulkona tai kylmällä verannalla, niin kuin minulla nyt, niin eikös olosuhteet ole hyvässä lykyssä melkein samat kuin pakastimessa? Pakkasta tosin on verannalla vähemmän ja päivällä aurinko lämmittää niin että lämpötila voi nousta plussankin puolelle. Onko tällaisesta lämpötilojen voimakkaasta vaihtelusta haittaa? Olisiko tasainen parin asteen lämpötila ehdottomasti paras? Luonnossa itsekseen kylväytyvät kylmäkäsittelyn vaativat siemenet joutuvat sietämään monenlaisia vaihtelevia olosuhteita ennen kuin kevät ja itämisaika koittaa. Oletteko huomanneet eroa meillä itsestäänkin kylväytyvien perennojen (esim. akileija) ja eksoottisempien lajien vaatimuksissa kylmäkäsittelyn suhteen?
Minullahan on kellarikin, mutta tällä hetkellä metristen hankien takana, joten ajattelin päästä vähemmällä ja pitää kylmäkäsiteltävät kylvölaatikoissaan verannalla. Onko nyt olemassa vaara, että öisestä jäätymisestä ja päivittäisestä sulamisesta johtuen kylvökseni ovat tuhoon tuomitut?


Lisääjä Lissu, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 10.37 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 10.37:

Niin, lumen allahan pakkasta ei niin kovin kamalasti ole, ja joillekin siemenelle juuri luin että kestää kylmää -15° asti. Pakastimessa on yleensä kylmempi, ja sitten on vielä sekin että siementen pitäisi saada "hengittää".


Lisääjä ulla, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 11.59 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 11.59:

Muutaman siemnepussin kyljessä on ohje, että itämistä nopeuttaa lämpötilan vaihtelu = juuri se mitä luonnossa tapahtuu.

Tärkeintä varmaankin on ettei lämpötila pääse liian aikaisin nousemaan (kasvihuone, parveke) sellaisiin lukuihin että itäminen tapahtuu = kylmyys tappaa pikkualut helposti.

Omat syyskylvöni ovat ulkona avonaisessa lavassa; välillä on lumi sulanut pois, nyt taitaa taas olla lunta. Laatikot olivat viimeeksi katsoessani umpijäässä. Uskon edelleenkin saavani taimia koska vaihtuva lämpötila (luonnonmukainen tila)
on itämisen kannalta eduksi.


Lisääjä Mika, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 12.26 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 12.26:

Mielestäni helpoin ja ainakin tähän asti varmin tapa on ollut pistää ruukut, laatikot sun muut muovipussiin ja sitten haudata ne hankeen.

Pussi estää kylvöksiä kastumasta, mutta samalla ulkona on myös sopivasti luonnollista kosteutta.
Lumen alla lämpötila taitaa olla aika tasaisesti nollassa.

Keväällä muovin voi poistaa, kastella kylvökset ja pian alkaakin itäminen. En ole kastellut kylvöksiä ennen ulosvientiä, koska vesi saattaa jäätyessään vahingoittaa joitakin siemeniä. Näin olen homman järkeillyt.


Lisääjä Leena, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 12.45 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 12.45:

Minua mietityttää sama asia kuin Nannaa. Eikös ne siemenet säilytetä geenipankeissakin aika kylmässä? Metsänviljelijät säilyttävät metsäpuiden siemeniä pakasteessa ja saavat itävyyden näin säilymään pitkään. Onko kyse nyt siitä, että märkä siemen "räjähtää" liian kylmässä kun taas kuivan siemenen solurakenne ei kärsi? Biologit taitaa nauraa näille mietinnöille.


Lisääjä ulla, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 12.46 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 12.46:

No mutta tuohan on hyvä vinkki; muovipussiin...

Yksi talvilaatikoistani oli viimeeksi katsoessani jääkuoren peittämä; saas nähdä tuleeko mitään vai ovatko siemenet tuhoutuneet.

Ensi vuonna muovipussiin ja ulos.


Lisääjä Nanna, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 14.14 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 14.14:

Eikös se muovipussi estä "hengittämisen"? Tehdäänkö tässä nyt yksinkertaisesta asiasta monimutkaista?
Näiden keväällä ilmojen lämmettyä itävien lisäksi on sitten näitä työläämpiä, jotka ovat ensin esim. pari viikkoa huoneenlämmössä, sitten kylmäkäsittelyssä ja sitten taas lämpimässä esikasvatuksessa ennen keväistä ulosistuttamista. Jälkimmäisistä lähinnä kannan huolta. Kun ne tuolla verannalla märkinä jäätyvät ja sulavat jne., niin voivatko siemenet siis vahingoittua?
Kai se on mentävä lumitöihin ja lapioitava polku kellarille, saa sitten samalla täydennystä juuresten ja hillojen käsivarastoon.


Lisääjä Mika, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 15.49 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 15.49:

No jos ei halua muovipussiin tunkea niin ainahan sen voi peittää myös jollainen vanerilevyllä tms. Onnistuu ihan hyvin.
Pussia ei myöskään kannata tiukasti sulkea vaan siten, että ei ummehdu talven aikana.


Lisääjä TAO, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 17.17 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 17.17:

Minä ajattelisin tästä asiasta niin että kun siemenen työntää tavalliseen pakkaseen, missä lämpötila on parinkymmentä astetta miinuksella niin soluilla ja soluissa olevilla nesteillä on mahdollisuus laajentua jäätyessään ja sehän täräyttää soluseinät halki. Jäätymispiste taas riippuu solun sisältämistä aineista (konsentraatioista), jotka saattavat laskea jäätymispisteen useitakin asteita alle nollan, eli siemenet voivat hyvinkin sietää pientä pakkasta. Jos taas käytetään nopeaa jäädytystä esim. nestemäisessä typessä niin näin ei ehdi käymään vaan solurakenne säilyy ehjänä. Katsoin tuossa yksi päivä ohikulkiessani yo:lla arkkupakastinta ja siinä luki kyljessä -79 astetta. Kyse lienee samasta asiasta eli nopeasta jäädytyksestä. Talvellahan lumihangen alla maanpinnalla ei pakkasta juurikaan ole, eiköhän lämpötila heilu nollan kahta puolta koko talven, eli siemenet eivät altistu samalla tavalla kylmälle kuin pakastimessa. Joku toinen voi jatkaa...


Lisääjä Marika, torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 20.07 torstai, 9. maaliskuuta 2000 - klo 20.07:

Voi hyvät hyttyset. Tämä asia näköjään mietityttää muitakin kuin minua, mutta en ole vieläkään ymmärtänyt mikä olisi turvallisin tapa kylmäkäsittelyyn, kun lunta ei ole. Ilmeisesti nyt jää ainoaksi mahdollisuudeksi jättää ne kylmästi terassille, tosin taidan kuitenkin vielä odottaa viikon, sillä tälle viikolle on luvattu kipakoita yöpakkasia. Ns. kylmävarastossani ullakolla lämpötila kohoaa aurinkoisina päivinä jo yli kymmenen asteen, joten se tuskin on enää mitään kylmäkäsittelyä.

Nyt on se aika keväästä, että en oikein enää ennätä lukea näitä nettisivujakaan, kun pikkutaimet vaativat jatkuvaa huolenpitoa. Kylvin juuri kymmenennen taimilavan täyteen ja kaikki vapaa-aikani menee juostessa ympäri ikkunalautoja sumutinpullo kourassa.


Lisääjä sirkkahelena, perjantai, 10. maaliskuuta 2000 - klo 08.40 perjantai, 10. maaliskuuta 2000 - klo 08.40:

Minä kylmäkäsittelen siemeniä monella tavalla, mutta yksi helppo tapa on panna kylmälaukkuun parvekkeelle/kuistille. Laukkuun ei sada eikä pääse elukatja se tasaa liiallisia lämmön heilahteluja esim. kevätauringon paistaessa. Kuitenkin pakkanen pääsee sinne ihan riittävästi, jos ei jätä liian myöhäiseksi kylvöä. Kylmälaukku korvaa minusta lumen. Ohikulkeissa on helppo tarkistella, että kosteus on riittävä jne.


Lisääjä Päivi, maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 10.53 maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 10.53:

Luuletteko että kylmäkäsittely onnistuisi siten, että laittaisin laatikkoon kosteaan turpeeseen siemenet ja laatikon sellaisenaan kasvihuoneeseen. Seurailin lämpötiloja ja yöksi menee pakkasenpuolelle ja päivällä käy jo lähellä 10 astetta, onko tässä vaarana liialliset vaihtelut tai se, että itävät liian aikaisin ja sitten pikkuset taimet jäätyvät? Olisiko parempi laitta ihan ulos ja peittää laatikko jollain levyllä ja lapioida lunta päälle?

t. nimimerkki ei koskaa kylmäkäsitellyt eli Päivi = )


Lisääjä Maaonni, maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 11.05 maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 11.05:

Keskustelussa Puutarhapalsta: Melkein luonnontilainen niitty SeijaHoo kertoi näpsän tuntuisesta kylmäkäsittelykikastaan. Otan vapauden lainata SeijaHoon tekstiä: "Tammenterhoja pidin kerran yhden talven hiekkaämpärissä kellarin portaissa, jossa lämpötila on pakkasen puolella. Että jos saat vielä kaivettua hiekkaa pussiin, siemeniä voi panna sinne ja kylvää ne keväällä hiekkoineen päivineen, kunhan pussi on talven ajan pakkasessa." Tämä siis sen korvikkeeksi että syyskylvö on jäänyt tekemättä.


Lisääjä KatariinaC, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 11.33 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 11.33:

Kasvaako punakukkaisen jouluruusun siemenistä jouluruusu? Onko kukaan kokeillut. Ei löytynyt ainakaan aikaisemmista teksteistä merkintöjä. Kukkakaupassa maksoi jouluruusu 200 mk, joten ajattelin vain lisätä omasta ruususta taimia.


Lisääjä Majken, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 11.37 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 11.37:

Haluaisin tietoa Lyhtykoison kasvattamisesta siemenestä.


Lisääjä ulla, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 12.32 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 12.32:

Olen kymmenisen vuotta sitten kasvattanut lyhtykoisoa ja onnistuin saamaan taimia ja kukkia eli kyseessä ei ole mitenkään erikoisen vaativa kasvi.

Olen varmaankin noudattanut pussin kyljessä ollutta kasvatusohjetta, kylvö keväällä sisälle ruukkuihin ja karaisun jälkeen alkukesästä ulos.
Normaali kastelu ja laimeaa lannoitusta alkukesästä.


Lisääjä lagurus, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 15.15 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 15.15:

Vielä siitä kylmäkäsittelystä... Minä olen kylmäkäsitellyt siemeniä jääkaapissa, kun edellisessä asunnossa ei ollut parveketta, ja edelleenkin jatkan samalla tavalla, kun havaitsin sen hyväksi ja selkeäksi tavaksi. Siemenet vaan muovipussiin kostean hiekan sekaan ja nimi ynnä muut tärkeät tiedot päälle. Pusseja pitää tarkkailla välilä, jos joku rupeaa kaapissa ennen aikojaan itämään... tai homehtumaan.


Lisääjä KatariinaC, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 15.25 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 15.25:

Anteeksi tyhmyyteni, mutta kun te puhutte aina tosta kylmäkäsittelystä, niin eikö kaikkia siemeniä sit voi kylvää suoraan maahan. Siellähän ne saavat kylmäkäsittelyn talven aikana. Sillä tavalla minä olen kylvänyt Maarian kelloja joka vuosi. Sit kerännyt pienet taimet jonnekin yhteen paikkaan kasvamaan rauhassa.


Lisääjä Päivi, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 15.34 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 15.34:

Olet mielestäni aivan oikeassa, miksei voisi, mutta kun ei ehdi/viitsi/tms. syksyllä niitä siemeniä sinne maahan heitellä, niin on pakko jotain muuta keksiä. Mullakin on nyt jo parin vuoden takaisia siemeniä yrittämässä kylmäkäsittelyn avulla kasvuun kun en ole koskaan syksyllä niitä maahan saanut viskeltyä...

t. Päivi = )


Lisääjä KatariinaC, keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 16.55 keskiviikko, 15. maaliskuuta 2000 - klo 16.55:

Tyhmä kysymys tosiaan toi mun! Voihan niitä vaikka saada joltain siemeniä ja haluta kylvää ne seuraavana vuonna!!!


Lisääjä ulla, torstai, 16. maaliskuuta 2000 - klo 07.20 torstai, 16. maaliskuuta 2000 - klo 07.20:

Ei mikään tyhmä kysymys, KatariinaC,

kyllä tämä varmasti vähän sekavalta vaikuttaa...

Kylmäkäsittely tarkoittaa sitä, että tietyt lajit tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen (kerrotaan aina siemenpussin kyljessä).

Mikäli pussin kyljessä ei ole mitään mainintaa kylmäkäsittelystä niin siemenet voi mainiosti kylvää keväällä sisälle tai ulos (riippuen esikasvatusajan pituudesta, kerrotaan myös pussin kyljessä) ja taimia saadaan saman kevään aikana.

Ja monivuotisten kasvien siemenien kohdalla niin jos/kun en ehdi/muista kylvämään siemeniä keväällä niin ne voi mainiosti kylvää syksyllä ulos joko suoraan penkkiin tai laatikkoon (silloin löydän ne helpommin + muistan että tähän on kylvetty jotain..) ja sitten ne itävät keväällä saaden luontaisen kylmäkäsittelyn josta niille ei ole mitään haittaa vaikkeivat sitä tarvitsekaan.

Samaten nämä kylmäkäsittelyn tarvitsevat lajit voi aina kylvää syksyllä ulos (niinhän luontokin toimii). Nämä tekniset kylmäkäsittelykeinot (jääkaapissa pito yms) nopeuttavat siemenen itämistä = saamme heti samana keväänä taimia joita luontaisesti joutuisimme odottamaan seuraavaan kevääseen.


Lisääjä KatariinaC, torstai, 16. maaliskuuta 2000 - klo 08.02 torstai, 16. maaliskuuta 2000 - klo 08.02:

Nyt vasta selveni tuo varsinainen jippo!!Eli nopeuttaa siemenen itämistä. Tuota vastausta kaipasinkin. Kyllähän mä muuten vielä jotenkin kylmäkäsittelyn ymmärrän. Siis kiitos Ullalle.


Lisääjä Janita, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 07.58 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 07.58:

Mikä mahtaa yleensä olla taimien selviytymis-%?
Mul on hopeakurhoa (Carlina acaulis) kasvamassa (+12 asteinen paikka). Alkuun niitä oli 16, nyt on jo neljä kuollut. Kylvin ne helmikuun alussa. Onko tää ihan normaalia, että neljäsosa kuolee, noi loput näyttää ainakin vielä ihan hyvinvoivilta, vai pitäisikö huolestua? Koulin ne jotain kuukausi sitten (=olisiko siinä voinut mennä jotain vikaan?)


Lisääjä kamomilla, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 10.54 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 10.54:

Suhteellisen vaatimattomalla kokemuksellani voin sanoa, että taimista kuolee aina osa jossain vaiheessa, viimeiset siinä vaiheessa kun istutat ne maahan.
Omasta hopeakurhoviljelmästäni selvisi n. 7 tainta perille. Yleensähän se kotiviljelijällä on ongelma, että taimia tulee liikaakin. Sitten kun kurhosi kukkivat, saat niistä uudet siemenet, jos vielä haluat uusia taimia.
Harvemmin käy niin, että kaikki taimet kuolevat peräjälkeen, jos ne kerran ovat jo itäneet.
Koulimisvaiheessa osa taimista väkisinkin närkästyy, olisiko sitä sitten liian kovakourainen tai istuttaa väärään syvyyteen.
Semmoista se taimikasvatus on.
Taimikasvatuksessa on miljoona vinkkiä ja oikeata oppia.
Jossakin keskustelussa näistä taimikasvatusvinkeistä oli juttua.


Lisääjä Janita, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 11.01 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 11.01:

Joo no hyvä tietää että muillekin käy niin...en siis huolestu, ainakaan vielä.


Lisääjä Leena, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 14.06 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 14.06:

Janita, millaiseen multaan koulit taimesi? Joskus, jos käyttää liian voimakasta multaa tai jo kertaalleen käytettyä vanhaa multaa, saattaa taimet nuukahtaa yksi toisensa jälkeen ilman näkyvää syytä. Taimipoltteeksi taitavat sitä kutsua.


Lisääjä Angervo, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 14.36 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 14.36:

Voisiko joku vielä ottaa kanaa aiheeseen kylmäkäsittely: Aion idättää jaloangervoita, herttavuorenkilpiä ja kuunliljoja. En ole vielä siemeniä saanut ja nyt minua vaivaakin, että pitääköhän niille antaa kylmäkäsittely? Tietääkö muuten kukaan mistä saisi nimenomaan vaaleanpunaisen jaloangervon siemeniä?


Lisääjä Hannele, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 16.36 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 16.36:

Tietolähteeni kerovat, että Astilbet itäisivät ilman kylmäkäsittelyä mutta aika viileässä (n. +16 C), itämisaika melko pitkä (40-80 vrk.). Siemenet tarvitsevat valoa itääkseen.
Bergenialle 2 viikon kylmäkäsittely ja sen jälkeen n. +18 astetta, toisen lähteen mukaan ei tarvitse kylmäkäsittelyä, joten laita kahteen eri purkkiin ja raportoi meille kuinka kävi.
Hostien suhteen on vähän sama juttu, eli kylmäkäsittely on OK muttei ilmeisesti aivan välttämätön, melko viileä idätyspaikka (n. +10 astetta), itämisaika 30-90 vrk. Ja kuulin yhden aika hurjan ohjeen myös: Hostan siemenien päälle kuuma vesi ja kylvö sen jälkeen.

Nämä siis kaikki luettua tietoa, ei omakohtaista kokemusta. Hostia ajattelin kylvää, täytyy kokeilla eri menetelmiä.


Lisääjä oili, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 20.39 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 20.39:

Hostistan siemenistä pikkuisen...............
Tuo kuumavesi kokeilu on suoritettu omien siementen kanssa. Ne siemenet jotka laitoin kuumaan veteen oli itävyys huonompi kun niillä jotka laitoin 30 sekunniksi mikroon vesiastiassa.
Minulla on myöskin vaihtosiemeniä joiden kanssa en uskaltanut temppuilla ja ne ovat ihan tavallisessa makkaralaatikossa huoneenlämmössä.
Itävyys on ollut hyvä ja ne oli aluksi muovilla peiteltynä kosteuden säilyttämiseksi. Nyt on jo itävyyttä senverran että muovi on poistettu
Ensimmäiset omat siement on jo koulittu harvempaan edelleen makkaralaatikkoa hyväskikäyttäen.
Sapa nähdä jaksavatko kasvaa ja kehtiiyä sillä nyt alkaa 3 s pikkuruinen lehti puskemaan ylös
Jälkimmäiset ovat vielä odottamassa lisäkehitystä


Lisääjä lagurus, perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 21.24 perjantai, 17. maaliskuuta 2000 - klo 21.24:

Kylmäkäsittelen siemenet jääkaapissa siksi, koska pysyvät niin parhaiten järjestyksessä... tiedän kuka on mikä, kun menevät myyntiin...Kun kasvattelen omaksi iloksi, pistän vaan ulos laatikkoon, niin ei tarvitse niitä sen enempää hyysätä...

jääkaappi- käsittelyssä ovat suuremmassa vaarassa homehtua, tai muuten pilaantua, jos pussi on liian tiivis....


Lisääjä Susanna, tiistai, 4. huhtikuuta 2000 - klo 20.52 tiistai, 4. huhtikuuta 2000 - klo 20.52:

Olisikos kellään kokemuksia alppiunikon kasvattamisesta? Ihastuin kuvaan ja nyt on pikkutaimia yllin kyllin. Ovat vähän honteloita, joten toivottavasti edes jotkut selviytyisivät... En ole vielä päättänyt niiden lopullista sijoituspaikka pihalla, joten vinkit kasvuoloista olisi tervetulleita


Lisääjä tietämätön, torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 10.06 torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 10.06:

Ostin muutaman siemenpussin, ja ripottelin siemenet pieniin turveruukkuihin. Nyt siemenistä on kasvanut pieniä versoja, ja näyttäisi siltä, että turveruukuissa alkaa olla tilanpuute.
Tarkoittaako kouliminen sitä, että erottelen pikku versot kasvamaan hieman erikseen toisistaan?
Neuvoja kaivataan... (ei kehotuksia lukemaan alan kirjallisuutta - sitä on luettu, mutta...)


Lisääjä lagurus, torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 10.26 torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 10.26:

Hei "tietämätön", kerros vähän mistä kasveista on kyse, niin on helpompi neuvoa. Kaikkia ei taimikasvateta samalla tavalla.


Lisääjä tietämätön, torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 10.56 torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 10.56:

Yhdessä lootassa on Kiinanritarinkannus ja toisen nimeä en valitettavasti muista.


Lisääjä lagurus, torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 12.40 torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 12.40:

heh hauska yllärikasvi =) Itikö ritarinkannuksesi ilman kylmäkäsittelyä?


Lisääjä tietämätön, torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 16.42 torstai, 13. huhtikuuta 2000 - klo 16.42:

Iti oikein hyvin ja nyt kasvaa kauniita versoja :)... mutta pitäisikö minun siirtää ne kasvamaan vähän erilleen toisistaan multavampaan paikkaan? käykö turveruukut tähän? yksi verso per turveruukku?


Lisääjä ulla, perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 07.17 perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 07.17:

Nyt on koulimisen aika eli kouliminen tarkoittaa tosiaan sitä että taimet istutetaan harvaan = yksi taimi per ruukku.

Kastele taimet hyvin ennen koulimista ja sitten irroittele ne aina taimi kerrallaan esim. tikun tai pienen lusikan avulla kasvualustastaan.
Mikäli sinulla on hiekkaa niin kannattaa ripotella ohut hiekkakerros ruukun pinnalle = suojaa taimipoltteelta.

Älä laita vastakoulittuja taimia suoraan auringonvaloon; anna niiden juurtua muutama päivä rauhassa.

Turveruukut käyvät hyvin kunhan vain muistat huolehtia kosteudesta = ne kuivuvat nopeasti ja sitten saattaa kuivua koko taimi.

Muoviruukut ovat myös hyviä, samoin kaikki viili-, jogurtti- yms. purkit kelpaavat hyvin kunhan vain teet reiän pohjaan.


Lisääjä Hannele, perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 08.37 perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 08.37:

Käytän koulimisessa vanhaa kiinteäteräistä perunankuorimaveistä, on vallan oivallinen apuväline.


Lisääjä ei enään niin hirveän tietämätön, perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 09.21 perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 09.21:

Kiitos neuvoista, huomenna on sitten meidän perheessä koulimisen aika :)


Lisääjä Soili, perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 18.25 perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 18.25:

Hammastikkukin käy koulimiseen...


Lisääjä Kesäkukka, perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 19.33 perjantai, 14. huhtikuuta 2000 - klo 19.33:

Minä puolestani käytän koulimiseen sellaista 2-piikkistä sillihaarukkaa. Se on mahtavan siro.
Hammastikkua käytän lobeliassa ja petuniassa.


Lisääjä ulla, maanantai, 17. huhtikuuta 2000 - klo 07.30 maanantai, 17. huhtikuuta 2000 - klo 07.30:

Hei Kesäkukka,

koulitko lobeliat?? eli jokaisen taimi omaan ruukkuunsa???

Minä olen aina kylvänyt lobelian pikkupotteihin; pikkupotin sisällön istutan sitten aikanaan isompaan pottiin ja ulos istuttaessa laitan ison potin sisällön puoliksi.


Lisääjä lagurus, maanantai, 17. huhtikuuta 2000 - klo 16.55 maanantai, 17. huhtikuuta 2000 - klo 16.55:

Lyijykynän kumipää on oiva lobelian kylvöväline. Sillä saa hyvin tökättyä sopiva määrä siementä ruukkuihin. Yhteen ruukkuun on kolme "tökkäystä" hyvä määrä, niin tulee tasapuolinen ja tarpeeksi tuuhea taimi.


Lisääjä Minatse, tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 11.05 tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 11.05:

Kuinka koulin palavan rakkauden? vai koulinko ollenkaan. Kasvusto on tiuhaa kuin rairuoho! Onko kellään hyviä ohjeita?


Lisääjä SeijaHoo, tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 12.03 tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 12.03:

Kylläpä se koulinnan tarpeessa on, jos on noin tiheää. Niistähän kasvaa ihan yhdestä taimesta tarpeeksi hyvä taimi, ehkä voisi kuitenkin koulia pari-kolme samaan pottiin ja myöhemmin nyppiä heikosti kasvavan pois tai ihan siltä varalta vain, että edes yksi alkaisi kasvamaan.

Helposti se kasvaa että eikun hajottamispuuhiin vain! Pottiin hiekkaturvetta, ei tiivistystä, sormella reikä töks ja taimi siihen ja hieman molemmin puolin tiivistystä, jotta taimi pysyy pystyssä. Potin kasvualusta tiivistyy riittävästi kastelemalla.


Lisääjä lagurus, tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 15.53 tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 15.53:

Tietääkö kukaan tarvitseeko humalan siemenet kylmäkäsitellä?


Lisääjä Minatse, tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 16.14 tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 16.14:

Kiitos vihjeestä. Täytyy ryhtyä tuumasta toimeen. Näen itseni satoine taimineni kauppaamassa niitä ohikulkijoille....Pikkuversoja on nimittäin todella P A L J O N.
Palava rakkaus on todella sikiävää lajia. Taidan kohta olla pulassa. Mutta kasvun seuraaminen on niin hauskaa.


Lisääjä Hannele, tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 16.39 tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 16.39:

Tämän ohjeen mukaan ei:

Species => Humulus
Type: Hardy Perennial
Sow : Late Winter/Late Spring and Late Summer/Autumn
Germination Days: 25-30
Germination Temp: 70-75
Light/Dark:
Media: Well drained
Sow Depth : 1/4"
Comments: Can be sown in situ.


Lisääjä lagurus, tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 17.34 tiistai, 18. huhtikuuta 2000 - klo 17.34:

kiitos hannele. Toivottavasti hukun kohta humalan taimiin :-D


Lisääjä KatariinaC, maanantai, 15. toukokuuta 2000 - klo 11.01 maanantai, 15. toukokuuta 2000 - klo 11.01:

Oletteko huomanneet, että viime kesä oli hyvä siemenkesä? Olen ilokseni huomannut, että kun en ole ehtinyt kovin aikaisin kitkemään kukkapenkkejä, on moni perenna saanut siementaimensa sen verran suuriksi, että ne pystyy tunnistamaan.

Löysin kukkapenkistäni jouluruusun taimia, joita en ole aikaisemmin ilmeisesti vain huomannut, koska jouluruusu on jo lähes 10 v. vanha. Miten oppisi tuntemaan kaikkien rikkaruohojen ensimmäiset muodot,koska siitä olisi ilmeisesti paljon hyötyä?


Lisääjä SeijaHoo, maanantai, 15. toukokuuta 2000 - klo 11.11 maanantai, 15. toukokuuta 2000 - klo 11.11:

Joskus on ollut kasvinsuojeluoppaissa (Berner, Kemira) kuvia rikkaruohojen pikkutaimista. Minulla ei taida olla tallessa, että en tiedä minkä vuoden oppaissa ja kenen olisi mitäkin.


Lisääjä pippuri perjantai, 21. heinäkuuta 2000 - klo 20.44:

Keräilin tässä toissapäivänä kirjopikarililjan siemeniä ja mietiskelen tässä, milloin olisi mahdollisesti sopivin aika kylvää ne, etten heininä nyki niitä pois.


Lisääjä Hannele perjantai, 21. heinäkuuta 2000 - klo 21.58:

Minusta luontoäiti tietää parhaiten - se kylvää siemenet heti kun ne on kypsyneet. Merkitse kylvöpaikka hyvin.


Lisääjä QiG sunnuntai, 4. maaliskuuta 2001 - klo 14.31:

Sininatan koulimisesta kaipaisin tietoa?
Kylvin sininataa avolavalle itämään. Nyt odotellaan sitten vain sitä itämistä. Sininatanhan pitäisi kasvattaa tuuheita tuppaita, mutta nyt tyhmänä ihmettelen, pitäisikö koulimisvaihessa istuttaa ruukkuihin useampi taimi, vai muodostuuko tupas yhdestäkin taimesta...
Jos taimet itävät ja kasvavat, jota kovasti toivon, aion täyttää niillä aurinkoisen seinustan, ja korvata sillä ruohomaton. Sekaan mahdollisesti kultatyräkkiä, jota sitäkin on itämässä... Alue on kohtuullisen suuri, jotenka aion pihinä ihmisenä vähän säästää kasvattamalla taimet itse, HEH! :D
Niin, siis jos jollakulla teillä on kokemuksia sininatan kasvatuksesta, kertokaa ihmeessä tuloksista....


Lisääjä Kesäkukka sunnuntai, 4. maaliskuuta 2001 - klo 16.55:

Olen aikoinani kasvattanut sininataa siemenistä ja hyvin se onnistui. Siitä yhdestä kasvista kasvaa kyllä se puolipallonmuotoinen tupas, mutta ehkä ensimmäisenä vuotena se saattaa jäädä sellaiseksi haituvaksi.
Sininata käsittääkseni kasvaa kauniiksi laihassa maassa ja tuolloin se saa myös voimakkaamman sinisen sävyn. Oikeastaan se on aurinkoisen ja kuivan paikan kasvi.

Sopii varmasti hyvin muotonsa puolesta kultatyräkin kaveriksi, mutta en tunne tätä tyräkkiä sen paremmin. Onkohan sillä samanlaiset kasvuvaatimukset?


Lisääjä QiG maanantai, 5. maaliskuuta 2001 - klo 18.01:

Kiitos Kesäkukka! Ehkäpä koulin taimet sitten kaikki erilleen. Hieman olen tässä aikataulussa etuajassakin, mutta jospa sitten olisivat paremmassa kasvussa siirtymään pihamaalle. Tutkiskelin kyllä etukäteen nettiä ja kultatyräkin vaatimukset vaikuttaisivat samanlaisilta, siis sopinevat juuri siihen seinustalle, joka on kyllä aurinkoinen ja kuiva, ja jos multaa ei nyt enempää tule paikalle kärrättyä, niin kyllä se aika laiha on. Odottelen innolla nata ja tyräkki taimien nousua...


Lisääjä Riki tiistai, 1. toukokuuta 2001 - klo 08.58:

Heippa!
Heli,kirjoitit n.vuosi sitten omistavasi kortiston
kukista!Minullakin on sellainen. Mutta vain yksi laatikko.Onko niitä muitakin??(se puutarhan abc)
Laatikkoni on aika täysi,ja on ollut kyllä erittäin hyvässä käytössä!

Mutta onko kukaan lähdössä Kukkamessuille Tallinnaan 10-13pv 05-01?? Kävin siellä viime vuonna ja aijon vastakin lähteä.Onko sinne mitään
yhteiskuljetusta??(paikkahan on Tallinnan laululavalla,aika lähellä satamaa,rannalla)
Ja sitten vielä:Onko kukaan tilaillut JELITTO-nimiseltä liikkeltä mitään? (saksalainen siemenfirma)On erittäin upea kataloki,käykääpä tilaamassa Jelitton sivuilta! (ilmainen)


Lisääjä kaval tiistai, 1. toukokuuta 2001 - klo 09.10:

Heitäpä se Jelitton URL niin on helpompi lähteä katsomaan


Lisääjä riki keskiviikko, 2. toukokuuta 2001 - klo 22.16:

Joopajoo ! kotisivut: www.jelitto.com
Ja sieltä kohta english,jos sitä kieltä yhtään taitaa.. Ja sitten vas.reuna (vihreäää) toiseksi
alin kohta: Catalogue. ja eiku osoitetta kirjottaa..


Lisääjä Kirsi-Marja Tuominen torstai, 3. toukokuuta 2001 - klo 08.49:

Hei, kannattaa tehdä yhteistilaus, sillä Jelittolla on aika suuri tuo minimitilaus. Myynnissä on myös kirjoja...

Kirsi-Marja