Muratti - Hedera helix

puutarha.net keskustelupalstat: Koristepensaat: Koristepensaat. lajeittain A - Ö: Muratti - Hedera helix
Lisääjä Kari, perjantai, 21. tammikuuta 2000 - klo 22.13 perjantai, 21. tammikuuta 2000 - klo 22.13:

Olen kuullut, että ainavihanta murattiköynnös saattaisi menestyä ulkona Etelä-Suomessakin. Kuulema jo Virossa murattia kasvaa ulkona luonnonvaraisena ja Suomessakin se on joissakin paikoin menestynyt vuosikymmeniä ulkona. Mistähän voisi saada kestävää murattikantaa?


Lisääjä Hannele, lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 10.48 lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 10.48:

Kauppilassa on ollut pariakin eri ulkomurattia ja Turun kasvitieteellinen myi viime kesänä omaa ainakin siellä kestävää sorttiaan. Minä ostin toissa kesänä Viherlandiasta tanskalaisen ulkomuratin, ja yhden talven se on nyt talvehtinut ihan hyvin (peiteltynä). Nyt sillä on kaverina "turunmuratti", tanskalainen on peitelty mutta turkulaisella on peittona vain lunta. Asun Jyväskylässä (III-vyöhykkeen pohjoisreuna), eikä muratti tietenkään täällä menesty kuin korkeintaan maanpeitekasvina.


Lisääjä Hannele, lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 15.27 lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 15.27:

Enpä nyt malta olla laittamatta tätä muratin kuvaa - on siis se "tanskalainen ulkomuratti" yhden talven jälkeen Jyväskylässä.

muratti


Lisääjä Nanna, lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 16.46 lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 16.46:

Tä? Mulle heti tota. Siis "Kauppilasta keväällä" -listaan...


Lisääjä Kari, lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 18.07 lauantai, 22. tammikuuta 2000 - klo 18.07:

Hyvä Hannele!
Tanskanmurattisi näyttää todella hyvältä!


Lisääjä kati, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 08.50 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 08.50:

Tahtoo kanssa! Kateellisena kuolasin ameriikassa, kun pensaiden alustat oli muratin peitossa lähes joka pihassa! Listoille siis...


Lisääjä arja2, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 09.16 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 09.16:

Tyhmä kysymys, mutta mikä/missä on Kauppila ? Muratti kiinnostaisi.


Lisääjä ulla, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 09.39 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 09.39:

Kauppila Oy on yksi meidän puutarhafanien Mekka eli se on Turussa toimiva puutarha, joka toimittaa mm. erilaisia harvinaisuuksia. Ruusut ovat maankuuluja.

Puh.nro 02-2761 500. He toimittavat postimyyntiluettelonsa pyydettäessä.


Lisääjä kurtturuusu, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 11.24 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 11.24:

Olettekos saaneet Kauppilan luettelon jo tänä keväänä, minä tilasin mutta ei ole tullut.


Lisääjä arja2, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 11.45 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 11.45:

Tilasin luettelon tänään (kiitos Ullalle numerosta) ja lupasivat lähettää luettelon huhtikuussa, kunhan luettelo on valmistunut.


Lisääjä Päivi, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 12.31 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 12.31:

Murattia puutarhaan! On noin miljoona paikkaa johon se olis just se oikea!!!

Onko kuinkakin hintava?

t: Päivi = )


Lisääjä Rasima, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 13.20 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 13.20:

Luettelo tilattu, ilmestyy maaliskuun puolen välin jälkeen ja postittavan sen sitten heti. Haluaa murattia puutarhaan.


Lisääjä Maaonni, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 16.23 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 16.23:

Tyhmä kysymys: myykö Kauppila siemeniä vai taimia?


Lisääjä Hannele, maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 20.49 maanantai, 24. tammikuuta 2000 - klo 20.49:

Postimyyntinä ainakin taimia ja syksyisin kukkasipuleita.


Lisääjä Lissu, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 07.24 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 07.24:

EG:n luettelossa oli muratin siemeniä (varmaankin siäkasveiksi) Kukkiikohan muratti jossain päin maailmaa vai miten nitä siemeniä saa:)
Onko kukaan kokeillut idättää?


Lisääjä Maaonni, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 07.44 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 07.44:

No muratintaimen tilaan Kauppilasta minäkin. Olen hulluna köynnöksiin. En ole vielä ehtinyt niitä hankkia kuin vaahteran rungolle karhunköynnöksen (viime autiomaakesänä eivät kasvaneet YHTÄÄN, hengissä näyttivät pysyvän) ja aitan nurkalle köynnöshortensian, jonka siirrän muualle.

Mihin kaikkiin paikkoihin olette panneet köynnöksenne kipuamaan? Miten köynnös todella vaikuttaa maalattuun lautavuoraukseen? Uskaltaisiko laittaa piippuköynnöksen talon varjoisalle puolelle? Siis siinä mielessä uskaltaisiko, että huonontaako se laudoitusta?


Lisääjä Maaonni, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 08.11 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 08.11:

Oijoi, otetaas uusiksi. En tiedä mihin piippuköynnöksen sotkin, mutta tarkistus Tammen suuresta osoitti, että a) piippuköynnös ei ole varjon kasvi, b) se kiipeää kiertymällä tukensa ympäri, joten seinää pitkin se ei kipua.


Lisääjä Hortensia, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 08.16 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 08.16:

Tahtoo tietää myös köynnöksistä! Meillä on keskellä pihaa suuri suomalainen mänty. Se on vähän orvon näköinen, mutta ei ole raskittu kaataa poiskaan. Olen istuttanut sen ympärille muutaman vuorimännyn, mutta ne ovat vielä kovin pieniä. Tuli nyt mieleen, voisiko männyn juurelle istuttaa jonkin köynnöksen kiipeilemään runkoa pitkin? Paikka on aurinkoinen, suorastaan paahteinen, onko liian kuivat olosuhteet? V-vyöhyke rajaa tietysti monta lajiketta pois laskuista, mutta ihan noin periaatteessa...?


Lisääjä Tara, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 08.31 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 08.31:

Kyllä siihen varmasti joku köynnös sopisi, mieleen tuli ensimmäiseksi kiinankärhö, joka viihtyy auringossa, jopa kuivassa maassa ja tuonne V-vyöhykkeelle astikin se sopii.
Juuri heränneenä aivot käy vielä vähän hitaalla, joten muuta ei tule mieleen, mutta ehdotuksia tulee varmasti lisää!


Lisääjä peukaloinen, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 10.32 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 10.32:

Meidän takapihalla on mänty, jonka juurelle olen istuttanut humalan. En ole poistanut edellisen vuoden varsia, vaan ne ovat antaneet lisätukea humalan seuraavan vuoden kasvulle. Nyt se on varmaankin ainakin viiden metrin korkeudessa, koska pääsee hyvin kiipeämään yhä ylemmäksi. Paikkaan käy sekä päivä- että ilta-aurinko ja paikka on melko kuiva. Se on viihtynyt siinä noin kahdeksan vuotta. Vyöhyke on III-IV rajamailla. Humalahan on vanha luonnonkasvi ja menestyynee lähes koko maassa. Vaikka sen varret kuolevat talvella, mutta ihmeen nopeasti se kasvaa seuraavana kesänä. Se on tosi kivan näköinen siinä ja se on peittänyt männyn rungon kokonaan alaosasta.


Lisääjä Ari, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 12.06 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 12.06:

Hieman outoa, jos puutarhakirja väittää, ettei piippuköynnös menesty varjossa. Itselläni on 3 vuotta vanha piippuköynnös pohjoisseinällä ja se on siellä menestynyt aivan hyvin. Siinä kirja on oikeassa, että se vaatii tukilankoja, joita pitkin se voi kasvaa ylöspäin. Tampereella on ainakin Nokian vanhan kaapelitehtaan pohjoisseinällä hyvin vanhan näköisiä piippuköynnösryteikköjä. Ilmeisesti niitä on kymmmeniä vuosia sitten lakattu tukemasta ja ne ovat käntyneet kasvamaan alaspäin.


Lisääjä Maaonni, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 12.17 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 12.17:

Ari, tämä "ei varjoisen paikan kasvi" on ko. kirjan kooditieto-osasta, jossa on täyden auringon kuva. Tekstiosassa todellakin sanotaan, että "menestyy parhaiten varjoisella tai puolivarjoisella seinustalla" - siitä minullakin oli muistikuva, pikatarkistuksessa tyydyin kooditietoon. Ilmeisesti väärä koodi.


Lisääjä SeijaHoo, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 12.33 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 12.33:

Joskus harmittaa, kun noita muratteja ja kelloköynnöksiä ja erikoisia puita ei täällä meillä asti kannata kasvatella, siis olen sellainen etten tahdo hankkia peiteltäviä ja suojeltavia kasveja. Mutta toisinaan sitä kadehtii kauheasti teitä eteläisempiä ihmisiä. Talvipuutarha olisikin yksi ratkaisu, että jahka tässä lotossa voitan, niin...


Lisääjä Seija Vee, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 22.10 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 22.10:

Maaonni. Olen todella käsittänyt, että piippuköynnös nyt juuri viihtyy varjossa/puolivarjossa ja sen omin silminkin todennut. Tuosta köynnös/lautaseinä-yhdistelmästä: tuttu eläkkeellä oleva rakennusmestari on hyvin tuomitseva kyseisen kombinaation suhteen. Sanoo seinää kiipeävien ja sen ajan mittaan valloittavien köynnösten ehdottomasti kuuluvan vain kivi/betoni/tiiliseinille. Sallivat kosteuden jäävän lymyämään liian pitkiksi ajoiksi itsensä ja seinän väliin, seuraus on tietty home ja vähittäinen lahoaminen. Rehevät köynnöksethän saavat jo itse kehitettyä oman mikroilmastonsa, kostean sellaisen. Ei hyvä, siis lautaseinää ajatellen.


Lisääjä Seija Vee, tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 22.19 tiistai, 25. tammikuuta 2000 - klo 22.19:

Hortensia, tuleepä mieleeni köynnöshortensia. Sille ei kuitenkaan kirjatietojen mukaan luvata kuin sulkeissa kolmosvyöhyke...Mutta ihana köynnös se kuitenkin on. Ja ihmettelempä taas, kun sillekin mainostetaan enempi varjoisaa olotilaa, niin viime kesänä (kaikkí muistaa sen paahteen..) näin sen Tukholmassa Rosendalin puutarhassa(legendaarinen paikka, suosittelen)avaralla paikalla kietotuneena johonkin pylvääseen eli todella aurinkoa saavana, ja hyvin näytti viihtyvän, kukki upeasti.


Lisääjä Tupu, keskiviikko, 26. tammikuuta 2000 - klo 15.22 keskiviikko, 26. tammikuuta 2000 - klo 15.22:

Minä ostin viime kesänä Anttilasta kaksi
Tanskalaista murattia a`13 mk. Ovat nyt pihalla
havuilla peitettynä.(I-vyöhyke)
Uskon ja toivon, että ovat vielä keväällä hengissä.
Pitäkää viheprpeukalonne pystyssä!


Lisääjä Ville, lauantai, 29. tammikuuta 2000 - klo 23.01 lauantai, 29. tammikuuta 2000 - klo 23.01:

Moikka Tupu!
Olen hengessä mukana Sinun murattikokeilussasi. Minäkin olen istuttanut kerrostaloni takametsään pari murattia ja toivon niiden villiintyvän siellä. Misteli on myös kiinnostava kasvi. Kuka osaisi kertoa sen kasvatuksesta Suomessa. Tukholmassa misteliä näkee "villinä" kasvavana omena- yms puissa.


Lisääjä Jari, maanantai, 28. helmikuuta 2000 - klo 13.45 maanantai, 28. helmikuuta 2000 - klo 13.45:

Muratti yleisemmäksi!
Jos sinulla kasvaa talvenkestävää murattia puutarhassasi ja haluaisit jakaa tämän kasvin kaikkien erikoisuuksien harrastajien kanssa niin silloin tämä viesti on tarkoitettu juuri sinulle.
Opiskelen hortonomiksi ja olisin halukas keräämään mahdollisimman monta kestävää murattikantaa joita voisin yrittää lisätä eteenpäin. Eli jos omistat kestävän muratin niin haluaisin että otat yhteyttä minuun sähköpostilla
jari.poutanen.lp9@lepaa.hamkk.fi niin utelisin sinulta muutamia asioita. Tarkoituksenani on saada kotisivut (http://student,lepaa.hamkk.fi/~poutjar) joilla kaikki muratti-fanit voisivat jakaa tietojaan, ja samalla voisin kertoa onko minulla jotain uutta kokemusta, mikäli alkuja jostain saan. Ja jos voisin vielä yhtä palvelusta pyytää, niin kertokaa minusta kaikille tutuillenne jotka kasvattavat tätä kasvia pihallaan.
Eli ei muuta kuin kirjoittelemisiin terveisin Jari Poutanen


Lisääjä Puuihminen, keskiviikko, 8. maaliskuuta 2000 - klo 09.48 keskiviikko, 8. maaliskuuta 2000 - klo 09.48:

Hei Jari!
Kannatan yritystäsi Suomessa kestävän murattikannan keräämiseksi. Minä olen koeistuttanut metsikön reunaan ilmeisesti Virosta peräisin olevaa murattia, mutta ne ovat ulkona vasta ensimmäistä talvea. Ostin ne Sofianlehdon puutarhakeskuksesta Helsingistä viime kesänä.


Lisääjä Jari, maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 12.23 maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 12.23:

Terve Puuihminen
Voisitko ottaa yhteyttä minuun sähköpostin kautta. Haluaisin kuulla heti keväällä miten kasvi on reagoinut muunmuassa kevätaurinkoon yms. Osoitteeni on
jari.poutanen.lp9@lepaa.hamkk.fi


Lisääjä Maaonni, maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 12.34 maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 12.34:

Seija Vee, kiitos vastauksestasi 25.1. kysymykseeni köynnöksestä ja lautaseinästä! Se jäi jostakin syystä lukematta kunnes nyt katselin että mistä sitä murattia pitikään ostaa. En taida seiniä pitkin laittaa kiipeämään mitään sittenkään. Mietintää, mietintää - mieleni tekee hirmuisesti köynnöksiä!


Lisääjä Puuihminen, maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 20.28 maanantai, 13. maaliskuuta 2000 - klo 20.28:

Moi Jari,
kyllä vaan mielihyvin otan yhteyttä Sinuun murattiasiassa keväämmällä, sitten kun selviää, että onko murattini selvinnyt talven yli. Voi olla, että siirsin sen liian myöhään metsän reunaan, syyskuun puolivälissä.


Lisääjä Puuihminen, sunnuntai, 2. huhtikuuta 2000 - klo 14.54 sunnuntai, 2. huhtikuuta 2000 - klo 14.54:

Kävin äsken katsastamassa syksyllä ulos istuttamani muratit. Vihreitä olivat ja muutenkin näyttivät hyviltä. Mutta kun maa on vielä jäässä, niin koskaan ei voi tietää miten ne selviävät loppukevään auringosta... Ne ovat noin metrin mittaisia ja pari vuotta vanhoja.


Lisääjä Puuihminen, perjantai, 21. huhtikuuta 2000 - klo 14.20 perjantai, 21. huhtikuuta 2000 - klo 14.20:

Hyvältä näyttävät hederani ulkona vaikka viime päivinä on ollut melkein hellettä.


Lisääjä Arto, lauantai, 17. kesäkuuta 2000 - klo 15.52 lauantai, 17. kesäkuuta 2000 - klo 15.52:

Hei puutarhaväki!
Miten teidän murattinne ovat selviytyneet Suomen talvesta ulkona? Minun ulos istuttamaani ovat villiintyneet rehevään kasvuun. Muratti siis menestyy ainakin yykkösvyöhykkeellä ja miksei muuallakin (talvehdittuaan lumen suojassa). Minun murattini ovat alunperin kotoisin Ruotsista Uppsalasta. Kertokaa kokemuksistanne!


Lisääjä Hannele, III-vyöhyke, lauantai, 17. kesäkuuta 2000 - klo 22.31 lauantai, 17. kesäkuuta 2000 - klo 22.31:

Minulla talvisuojattu (ja jo yhdestä talvesta selvinnyt) "tanskalainen ulkomuratti" kuoli, mutta sen suojaamaton pistokastaimi kasvaa terhakkana. Elossa ja hyvässä kasvussa on myös Turun kasvitieteellisestä viime kesänä ostettu pieni muratintaimi. Sitäkin suojasi vain lumi.


Lisääjä Hannele, lauantai, 17. kesäkuuta 2000 - klo 22.34 lauantai, 17. kesäkuuta 2000 - klo 22.34:

Tarkemmin sanottuna se suojattu muratti homehtui/mätäni. Laitoin kai suojan liian aikaisin tai liian tiiviisti.


Lisääjä Puuihminen, sunnuntai, 16. heinäkuuta 2000 - klo 00.40 sunnuntai, 16. heinäkuuta 2000 - klo 00.40:

Nyt täytyy todeta, että muratti eli Hedera hekix on hyvä ainakin maanpeitekasvina eteläisessä Suomessa. Vuosi sitten istuttamani 2 murattia kasvavat tosi reippaasti maata pitkin ja yrittävät alkaa kiipeillä kalliolle. Murattini täyttävät pian kolme vuotta.


Lisääjä silja lauantai, 19. elokuuta 2000 - klo 21.58:

Hei Jari Poutanen ja muut muratin ystävät!
Sain vuosi sitten kaveriltani muratin ruukussa ja istututin sen viime syksynä takapihalle. Se selvisi talven yli (välillä lumettomana) aivan hyvin ja on kasvanut rehevänä isoksi, yli puolet alkuperäisestä koostaan. Näyttää siltä, että muratti on aivan hyvä ainakin maanpeitekasvina ainakin 1-vyöhykkeellä.


Lisääjä Hedera helix lauantai, 30. syyskuuta 2000 - klo 17.15:

Hei muratin ystävät!
Miten rakkaat ulkona kasvavat murattinne jakselevat? Voiko siis Suomessakin (1-2-vyöhyke) kasvattaa murattia ulkona.


Lisääjä Marja-Leena sunnuntai, 1. lokakuuta 2000 - klo 05.00:

Minulla oli kerran ihana muratti jonka jouduin antamaan tutuille, kun matka jatkui. Siina oli pienehkot vahamaiset vihreat lehdet, joissa oli kermanvarisia laikkuja. Kukat olivat kuin keltaisia paivankakkaroita, ne lahtivat kasvin varresta ja kukkien varret olivat vain noin 2 cm. Se oli todella upea, ja haluaisin saada sellaisen uudelleen. Jos joku tormaa moiseen nettisivuilla tai siemensivuilla, niin pls. ilmoittakaa minulle sen nimi. Ostin sen sikalaisilta katupojilta, jotka antoivat nimeksi muratti - ei mitaan muuta.
Olen kaynyt lapi uskomattoman maaran hedera-sivuja netissa loytamatta ko. kasvia.


Lisääjä Hannele sunnuntai, 1. lokakuuta 2000 - klo 09.14:

Olisikohan kysymyksessä hyvin muratin näköinen kirjovillakko (Cape Ivy), Senecio macroglossus 'Variegatus'?


Lisääjä Marja-Leena sunnuntai, 1. lokakuuta 2000 - klo 15.41:

Suurkiitokset Hannele, sehan se on!! Kuinka ihmeessa teit sen??


Lisääjä Jaana J. maanantai, 2. lokakuuta 2000 - klo 10.44:

Minulla muratti kasvaa vanhan kaivon ympärillä, kuivassa varjoisassa paikassa isojen vaahteroiden alla. Hyvin on talvehtinut jo kolme vuotta ja kasvanut pituutta kaivon ympäri monta metriä. Viime talvena en enää suojannutkaan sitä millään lailla. Näin siis Helsingissä.


Lisääjä muratti-kvitteni tiistai, 3. lokakuuta 2000 - klo 08.34:

Meillä kasvoi tänä kesänä muratti kukkalaatikossa (kivinen sellainen) rakennuksen pohjoisseinustalla. Päätin ottaa riskin ja kokeilla menestyisikö se. Muratti juurtui laatikkossa tosi hienosti ja kasvaa rimpautti sellaiset vähintään parikymmentä senttiä pituutta (siis jokainen haara).

Purin laatikkoistutukset ennen syyskuun puoliväliä ja tökkäsin murattit rakennuksen eteläpuolelle pihlaja-angervojen alle. Lisäksi minulla on koko kesän ollut maassa eteläpuolella perennapenkin reunassa murattia. (ei kasvanut ihan niin hyvin kuin laatikossa olleet). Jännityksellä odotan juurtuuko siirrokkaat riittävästi talven varalle ja mitä keväällä käy. Kyseessä on ykkösvyöhyke ei niin suosiollisella makroilmastolla (vai oliko se mikro).

Positiivisesti olen kyllä yllättynyt, hallaöitähän on ollut useita, mutta ei se muratti näyttänyt hirvittävän hölmistyneeltä niistä. Mitenkähän kannattaisi talvisuojaus järjestää ja koska????

Murattia on kahta eri versiota. Toinen on sellainen suht tasaisen vihreä ja toisessa on pieniä kermanvaaleita raitoja. Se tasaisen vihreä on kasvanut huomattavasti enemmän.

Huh-huh, olipa purkaus..mutta olisi todella muka muidenkin kokemuksia murateista.


Lisääjä herneenvarsi tiistai, 3. lokakuuta 2000 - klo 10.57:

Mihinkähän katosi äskeinen murattijuttuni. Ilmeisesti en edes lähettänyt sitä (voi pääparka). Siispä tässä uusiksi: Vohkin murattini n. 12 vuotta sitten Mallorcalta. Istutin sen ison fiikuksen juurelle, siis sisälle. Keväisin siihen tulee ötököitä uusiin lehtiin, mutta kasvin leikkaamalla pienenä niin saan elukat pidettyä kurssissa eikun kurissa. Nytpä taidan juurruttaa kevääksi ulos istutettavaksi latvuksen, saa nähdä tuleeko siitä Suomen kelit kestävä. Istutan sen pensaan tai puun juurelle, johonkin puolivarjoon, niinkuin se kasvoi alkuperäisessä paikassaankin (tosin palmujen katveessa). Ihanhan tässä rupes sormet syyhyämään mullan kimppuun.


Lisääjä Jaana J. tiistai, 3. lokakuuta 2000 - klo 13.26:

Talvisuojausta ei kannata asetella liian aikaisin, sillä eivät muratit kärsi ensimmäisistä pikkupakkasista, vaan kevättalven ahavasta ja paisteesta kun maa on vielä tanakassa roudassa - ihan niinkuin muutkin ainavihannat kasvit. Olen peittänyt juuristoalueen havuilla joskus joulun tienoilla tai tammikuussa, jos on ollut leutoa. Talven aikana viskon päälle lunta, jos ei sitä muuten kerry. Muratin lehdet muuttuvat kylmällä jännittävän punertavankirjaviksi, vaikka lajike onkin ihan tavallinen tummanvihreälehtinen hedera helix.


Lisääjä miina keskiviikko, 4. lokakuuta 2000 - klo 08.57:

Onko tuhoon tuomittu yritys koettaa muratin kasvattamista ulkona III vyöhykkeellä???


Lisääjä Villa Tupala keskiviikko, 4. lokakuuta 2000 - klo 09.03:

Hautasimme vuosi sitten pergolan seinustalle maahan tavallisen huonemuraatin, semmoisen kirjavalehtisen. Lokakuussa peittelimme maanpäälliset osat sahanpurulla.
Keväällä jäätyneen sahanpurun alta löytyi paleltuneita ja kuivuneita versoja.
Mutta kesälläpä sieltä puski maan pinnalle muraatti, joka todin ei paljon pituutta kasvanut, muutaman lehden kumminkin, eli hengissä on edelleenkin. Vyöhyke on II/III alavalla savimaalla, jossa yöpakkasia riittää kesäkuulle ja ekat hallat tulevat jo syyskuun puolivälissä.


Lisääjä Jaana J. keskiviikko, 4. lokakuuta 2000 - klo 09.52:

Miina, kannattaa kokeilla! Eihän tuo suurikaan tappio olisi, jos kokeileminen epäonnistuisi (taimesta voi ennen istuttamista ottaa pistokkaat, joiden kautta elämä jatkuu, vaikka istutettu taimi kuolisikin). Paljon riippuu mikroilmastosta, valitse suojainen ja lämmin paikka niin onnistumisen todennäköisyys kasvaa entisestään. Esim. kiven, muurin tai jonkin muun lämpöä keräävän rakenteen vieri saattaisi olla hyvä. Ehkä istuttaminen kannattaisi kuitenkin jättää kevääseen. Olen käsittänyt että kirjavalehtiset muratit ovat arempia kuin yksiväriset.


Lisääjä ahkeraliisa keskiviikko, 4. lokakuuta 2000 - klo 15.35:

Minä tökkäsin vuosi sitten syksyllä kukkapenkin reunaan, aurinkoiseen ja suorastaan kuivaan paikkaan kaksi tavallista, aiemmin sisätiloissa kasvanutta murattia. Ei mukamas ollut enää tilaa ikkunalaudoilla sisällä, enkä raaskinut poiskaan heittää. Iloinen yllätys oli, kun molemmat olivat keväällä hengissä ja lähtivät pikkuhiljaa kasvamaan. Eivät tosin mitenkään ryntäilleet keväällä, vaan vasta keskellä kesää kasvu selvästi kiihtyi. Toinen on kirjavalehtinen ja toinen yksivärisen vihreä. En suojannut muratteja talveksi, eikä ko. paikassa räystään alla kovinkaan paljoa lunta talvella ollut. Tästä innostuneena olen haalinut lisää muratteja sieltä täältä ja aion jatkaa kokeiluja! Onnekseni asun I-vyöhykkeellä.


Lisääjä ow maanantai, 23. lokakuuta 2000 - klo 19.44:

mitä lajiketta kirjavalehtiset murattinne olivat ?


Lisääjä ahkeraliisa tiistai, 24. lokakuuta 2000 - klo 12.38:

Ei aavistustakaan - ostettaessa niissä ei kukkakaupoille tyypilliseen tapaan ollut mitään lajiketietoja.


Lisääjä Hannele tiistai, 24. lokakuuta 2000 - klo 22.24:

Vain kerran olen löytänyt lajikenimellä varustetun muratin - lajike oli 'Goldheart' ja sitä oli myynnissä Tampereella. Siitä on nyt pistokastaimi istutettu maahan, emo talvehtii kuistilla.


Lisääjä Marja-Leena perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 17.22:

Lissu kysyi vuosi sitten, etta kukkiiko muratti - tassa pikainen vastaus. Tama muratti kiipeaa isossa havupuussa, tosin lankojen avulla.
muratti


Lisääjä Marja-Leena perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 17.24:

Voi itku, tulipa iso ja epatarkka.


Lisääjä Hannele perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 18.14:

Eikös tuo ole murattivillakko, Senecio macroglossus? Muratilla on varsin vaatimattomat kukat, kellanvihreät, melko pyöreänä sarjana. Tosin kuva on hieman epätarkka, mutta tuo kumminkin vaikuttaa enemmän mykerökukkaiskasvilta.


Lisääjä Marja-Leena perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 18.31:

Paljon mahdollista - mina olenkin vain LUULLUT se olisi muratti. Se on kukkinut syyskuusta saakka ja kukkii edelleen, vaikka lampotila on oisin laskenut jopa nollan pintaan.


Lisääjä Hannele perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 18.31:

Kukkivan muratin piirroskuva on täällä. Sen lehdet näyttää vähän oudoilta, kukkahaarojen lehdet on eri malliset kuin kukattomien.


Lisääjä Marja-Leena perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 18.33:

Niin ja tamahan oli jo toinen "epa"muratti, jota tarjoan, taidan pitaa kaikkia kasveja muratteina :)


Lisääjä Hannele perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 18.36:

Jep - taisi olla saman kasvin kirjavalehtinen lajike silloin kysymyksessä, jos oikein muistan. Ilman noita kukkia olisin minäkin tuota murattina pitänyt.


Lisääjä Marja-Leena perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 18.42:

Vertasin kukkia naihin kuviin, ja luulin niiden olevan viela nupullaan. http://linnaeus.nrm.se/flora/di/aralia/heder/hedehel.html


Lisääjä Turvemuija perjantai, 26. tammikuuta 2001 - klo 19.53:

Jestas, Hannele se tietää kaiken. Meksikolaisetkin.


Lisääjä Huuhkaja lauantai, 27. tammikuuta 2001 - klo 12.50:

Mun muistoja luonnonvaraisista murateista:

1996 Italiassa: Talon pihalla kasvoi murattia pitkin seiniä, pensasaitoja ynm...

1997 Itävallassa: Metsässä meni pitkin puita ja talojen seiniä, taitaa olla aika suosittu kasvi siellä :-)

Nii ja sit viellä yks juttu italiasta: Illalla, kun käveli katulamppujen lähellä, ni niitä päin lenteli sellasia 2,5-4 cm kokosia kaskaita, arvatkaa olikokivoja, lamppujen alla oli niitä vaikka kuinka paljon kuolleina ja tajuttomina :-|
Italiasta on muuten vaikea löytää hedelmiä.

Mutta sieltä Bibionesta jäi kyllä mieleen ihana mehukas oliivisuolaleipä, jota sai joka aamu leipäkaupasta :-]

Nyt taisin kyllä vähän poiketa aiheesta, sori


Lisääjä Esa maanantai, 29. tammikuuta 2001 - klo 09.55:

Marja-Leena! Tuo muratinnäköinen villakkosi muistuttaa kovasti Madeiralla kasvavaa kapinvillakkoa, Senecio tamoides. Siitäpä tulikin mieleeni, että mistähän tämän köynnöksen siemeniä voisi saada?


Lisääjä Nemesia maanantai, 29. tammikuuta 2001 - klo 10.25:

Siis juurtumassa olevan kirjavalehtisen murattini. voisin istuttaa keväällä ulos, olisi lämmin etelän puoleinen seinä, jossa lumi sulaa jo huhtikuussa. Voisin kokeilla jättää sen talveksi, kesällä se on kuiva ja paahteinen paikka. Nimeä muratilleni en tiedä, kun se vaan lipsahti jostain käteeni.


Lisääjä Mika maanantai, 29. tammikuuta 2001 - klo 11.04:

Esa, minulla on talvehtimassa tuota kuvan kasvia. Kukkia en ole nähnyt,mutta lehdet ovat kyllä samanlaiset. Saat keväämmällä hoidettavaksesi jos tahdot.


Lisääjä Esa maanantai, 29. tammikuuta 2001 - klo 11.17:

Mika! Tottahan minä sen haluan. Kiiitos!!!!


Lisääjä Hannele maanantai, 29. tammikuuta 2001 - klo 16.47:

Voi se toden totta olla myös kapinvillakko. Sitten on semmoinenkin kuin murattimikania, Senecio mikanioides (S.scandens) (kuva kirjassa Madeira - kasvit ja kukat), sen kukat on kuvassa aika lailla muratinkukkien näköiset. Tuo villakkojen suku on muuten todella monimuotoinen.


Lisääjä Marja-Leena tiistai, 30. tammikuuta 2001 - klo 03.45:

Olen tutkinut niita kukkia eri vaiheissaan, mutta siemenia en ole loytanyt, enka ole kehdannut sinne suurennuslasin kanssa menna (kasvaa pojan karate-koulun edessa). Tanaan kavin taas tutkimassa, ja jos ne mita loysin ovat siemenia, ovat ne kylla hirmuisen pienia. Aion koeluontoisesti laittaa muutaman multaan, ja jos ne itaa haen lisaa.. tosin kukinta on lopuillaan, puolessa viikossa havisivat melkein kaikki kukat.


Lisääjä Hilikka torstai, 12. huhtikuuta 2001 - klo 17.07:

miten murattinne talvehtivat? kävin äsken kurkkimassa omaani (Tanskal. ulkomuraatti) kasvupaikka koivunjuurella aurinkoisessa melko köyhässä maassa. Hyvin näyttää talvehtineen...taidanpa laittaa tänä kesänä lisää kasvamaan!!!


Lisääjä ow torstai, 12. huhtikuuta 2001 - klo 20.51:

Mulla on ainakin var. baltica -muratti hengissä. Tosin talvi oli hyvä kasveille, ja lunta riitti täällä II-vyöhykkeellä. Talven "kesyydestä" esimerkkinä toimii varmaan se, että uskon, että sinihibiskus ( Hibiscus syriacus ), neidonhiuspuu ( Ginkgo biloba ), aito sypressi ( siis ei valesypressi Chamaecyparis ) ( ilmeisesti suomenkielistä nimeä vailla oleva Cupressus arizonica ), japaninsypressi ( Chamaecyparis obtusa 'Nana Gracilis' ), japaninkellovaivero tai risteymä(Taiwanilaisen lajin kanssa)(Pieris japonica 'Mountain Fire') ja punakukkainen valeakaasia ( Robinia hispida/fertilis ) näyttäisivät olevan ilman vaurioita selvinneet talvesta ( osittain lumen ansiosta ).


Lisääjä Puuihminen perjantai, 13. huhtikuuta 2001 - klo 06.12:

Minulla on kolme vuotta ulkona kasvanut Upsalasta pistokkaana saatu muratti. Se kasvaa takapihalla 1-vyöhykkeellä, ja hyvin on talvehtinut. Muutama lehti on talvella muuttunut punertavaksi, mutta kesällä väri vaihtuu vihreäksi. Murattini on tosin maapeitekasvi. En tiedä miten se talvehtii, jos laitan sen vaikka sein vasten kiipeilemään. Eilen tarkistin kasvin kunnon ja hyvältä näyttää.


Lisääjä Puuihminen perjantai, 13. huhtikuuta 2001 - klo 06.14:

Minulla on kolme vuotta ulkona kasvanut Upsalasta pistokkaana saatu muratti. Se kasvaa takapihalla 1-vyöhykkeellä, ja hyvin on talvehtinut. Muutama lehti on talvella muuttunut punertavaksi, mutta kesällä väri vaihtuu vihreäksi. Murattini on tosin maapeitekasvi. En tiedä miten se talvehtii, jos laitan sen vaikka seinää vasten kiipeilemään. Eilen tarkistin kasvin kunnon ja hyvältä näyttää.


Lisääjä ahkeraliisa tiistai, 17. huhtikuuta 2001 - klo 11.39:

Hengissä ovat kaikki murattini, sekä tavalliset "kukkakaupan" muratit jotka ovat jo pari vuotta kukoistaneet että viime kesänä purjehdusreissulta Tanskan saarelta mukaan tarttuneet muratin pistokkaat!


Lisääjä Aatami tiistai, 17. huhtikuuta 2001 - klo 21.44:

Hauska kuulla - siis nähdä. Toin äskettäin Hollanninmatkalta Haagista puistosta nyppäisemäni murattilehväsen, joka teki vesiastiassa juuret ja on nyt istutettu multaruukkuun. Tarkoitukseni on istuttaa se ulos maanpeitekasviksi. Ans kattoo ny.


Lisääjä kaurahattu maanantai, 24. syyskuuta 2001 - klo 11.00:

Ostin viime keväänä sellaisesta pienestä puutarhamyymälästä Tampereen Prisman vierestä jonkinsortin murattia kesäkukkien kanssa yhdisteltäväksi englantilaiseen kukka-amppeliin. Muratti villiintyi kasvamaan aivan mahtavaksi, vaikka melkein kaikki muut siitä amppelista kuolivat ajan myötä. Kaivoin sen muratin nyt pois ja laitoin tavalliseen kukkaruukkuun ja toin sisälle. Ajattelin jos se vaikka viihtyisi sisäkukkana, kuten tavalliset muratitkin, mutta nyt aika monet lehdet ovat alkaneet ruskettua huolestuttavasti, onkohan se alun sopeutumisvaikeuksia, vai meinaako kuolla kokonaan!!

Murattini on erikoinen, suuret aivan tumman vihreät lehdet, ei näy mitään lehtiruoteja, lehtiä on tosi tiheästi, ja se haaroittuu helposti. Ja mikä erikoista, kasvin oksat napsahtavat helposti poikki, siis niin kuin jollain ahkeraliisalla tai begonialla. Tää mun yksilö on nyt yli metrin pituinen valtava vihreä ryöppy, voi kun saisin sen talvetettua, on se niin huomiotaherättävän komea.
Harmi, kun en tosiaan tiedä, onko se vaan joku ulkomuratti vai mikä ihmeen lajike..


Lisääjä Mika maanantai, 24. syyskuuta 2001 - klo 12.20:

Onkohan se muratti ollenkaan?
Tuli vain mieleen kuvauksesta, että se vois olla SENECIO joku, en muista mikä. Murattimikania siis suomeksi.


Lisääjä Rypäle maanantai, 24. syyskuuta 2001 - klo 12.44:

Hauska lukea noista vanhoista viesteistä, että joillakin on tavallinen huonekasvimurattikin säilynyt hengissä ulkona. Mietin nimittäin juuri eilen asiaa ja olin jo kaivamassa niitä ylös ja sisälle ruukkuun talvehtimaan.

Piti kesällä saada kokeilla kaikenlaista. Eikä se mikään hirveä menetys ole, jos eivät selviäkään, kun samaa murattia kasvaa sisällä ruukussa. Täytynee kuitenkin täällä ykköselläkin laittaa jotain talveksi suojaksi ja suojata ne myös keväällä.


Lisääjä Hannele maanantai, 24. syyskuuta 2001 - klo 17.36:

Ei taida olla Kaurahatun kasvi muratti ollenkaan, muratilla on sitkeät, puumaiset varret jotka ei napsahtele poikki.


Lisääjä kaurahattu torstai, 27. syyskuuta 2001 - klo 10.27:

Hannele, kyllä se kasvi minulle murattina myytiin, ja ulkonäöstä päätellen siitä käykin, vaikka lehden malli muistuttaa enemmän vaahteraa kuin perinteistä murattia. Ainoa ihmeellisyys on kyllä tuo varren rakenne, kun napsahtelee sillälailla muratille epätyypillisesti poikki.Täytyis jostain katsoa millainen tuo Mikan ehdottama murattimikania oikein on.


Lisääjä Hannele torstai, 27. syyskuuta 2001 - klo 21.00:

Onpa vallan mielenkiintoiselta kuulostava kasvi. Kukkiiko? Murattimikania (Senecio mikanioides, Delacrea odorata) kukkii pienin keltaisin kukin, tosin en tiedä kuinka ahkerasti. Kunnon kuvaa oli hankala löytää, täällä on muutama kohtuullinen. Yhdellä saksalaisella sivulla jonka jo kadotin se kasvoi valtavan pitkänä roikkuvana amppelikasvina. On jossain päin maailmaa paha rikkaksvi, mutta viljellään ruukkukasvina pohjoisemmassa. En muista nähneeni kaupoissa, mutta toisaalta en huonekasveista kauheasti välitä, niin että on voinut jäädä huomaamatta.


Lisääjä kaurahattu perjantai, 28. syyskuuta 2001 - klo 09.02:

Nytpä selvisi sitten tämähin arvoitus. Mika oli aivan oikeassa epäillessään kasviani murattimikaniaksi, kuten sitten tuosta Hannelen antamasta linkista sain tarkistaa, ei kyllä ollut erehtymisen vaaraa, niin samannäköinen on itselläni. Ainoa on, ettei se ole kyllä kukkinut. Saa nähdä kuinka se sitten pärjää talven yli sisällä. On minusta jo rauhoittunut, ei tule enää niin paljon noita kuivia lehtiä, ja uutta pientä lehteä versoo koko ajan valtavasti.

Hannele, ostin sen kyllä sellaselta "torimyyjältä", joka myi ainoastaan kesäkukkia, ei mitään muuta. Kaikenlaisia löytöjä sitä sattuukin tekemään!


Lisääjä Helixboy maanantai, 22. lokakuuta 2001 - klo 15.22:

Kolme vuotta sitten ulos (Helsinki) istuttamani baltialainen muratti (Hedera helix var. balticum) menestyy hyvin. Se on tuuhea ja kasvattaa joka kesä uusia pitkiä versoja. Yrittää kiipeillä kalliollekin.


Lisääjä Janne torstai, 10. tammikuuta 2002 - klo 23.19:

Kokeilin viime kesänä istuttaa ulos H. hibernicaa, ja se lähtikin voimakkaaseen kasvuun. Nyt täytyy vain seurata löytyykö elon merkkejä vielä keväällä. Kylmää on ollut mutta luntakin toisaalta 30 cm suojaamassa täällä ykkösvyöhykkeellä, mikä olikin mukava yllätys tälle talvlle. Enää ei yleensä tänne meren rannalle paljon lunta maahan jää, vaikka välillä sataisikin.

Jotkut sanovat että tuo hibernica ei olisi yhtä kestävä kuin helix, mutta ostaessani sitä Sofianlehdosta kerrottiin että vaikea on mennä sanomaan kumpi on parempi. Asia on kai ennemminkin niin että paikalliset erot sekä jalostuksen vaikutus kestävyyteen on tuottanut monia vaihtelevan kestäviä muotoja. Niin ainakin on käynyt Buxus sempervirensille, jonka kestävää saksalais-pohjoismaista muotoa ei enää oikein saa.


Lisääjä Maaonni perjantai, 12. huhtikuuta 2002 - klo 10.11:

Voivoivoi, täällähän minäkin olen muratteja mieluillut jo aikoja sitten. blush