Mitä Kompostiin?

puutarha.net keskustelupalstat: Lannoitus ja kompostointi: Mitä Kompostiin?
Lisääjä kurtturuusu, torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 18.08 torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 18.08:

Minulla on lämpökompostori, mutta nyt minua askarrutta sellainen että laitatteko kompostiin talouspareria?meillä tulee käytettyä talouspaperia hyvin moneen asiaan,kun on neljä pientä ja kaksi isoa syöjää jo jokapäivä, niin suunpyyhkimisestäkin tulee jo talouspaperia melkoisen monta palaa + muut käytöt.

Elikä kuinka paljon voi laittaa talouspaperia kompostiin?
Kompostori on Bio-Teho 280lt.


Lisääjä Mika Kytölä, torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 19.45 torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 19.45:

Hanki hyvä ihminen joku Vileda tai muu pöytärätti niin pääset eroon talouspapereista.

Ystävällinen neuvo :-))
M.K


Lisääjä Kesäkukka, torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 20.40 torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 20.40:

Mikan suorasukaisesta vastauksesta innostun minäkin.
Minulla on 5-vuotiaat kaksostyttäret ja täytyi oikein miettiä, miten meillä meneteltiin. Talouspyyhe vaihtui pehmeäksi luontoystävälliseksi WC-paperiksi tasa-arvoisena suunpyyhkimispaperina talouspyyhkeen rinnalle.

Se jälkikäytettiin vesiklosetissa esimerkiksi isomman hädän tullessa "vaimentamaan pudotusta".
Hirveää paljastaa itsestään tällaista, mutta minun nuoruudessa paperi oli arvossaan.
Oli paperinkeräystalkoita, jolloin siitä sai muistaakseni 3 penniä/kilo (1960-luvulla).

Eniten kuitenkin käytin sideharsovaippoja suun pyyhkimiseen, jotka olivat osoittautuneet tarpeettomiksi. Odotusaikana kuvittelin olevani super-eko-tupla-äiti. Uskoin kaikkeen muuhun kuin kertakäyttövaippoihin. Olin kuitenkin liian väsynyt harsovaippojen käyttöön ja jätin ne parin viikon kuluessa. No nyt voin vain ihmetellä, että mitä ne yksösten äidit oikein kitisevät;)

Tämä olisi sopinut Kielestä ja roolista-palstaan, mutta paperin haaskaus harmittaa valtavasti. Meilläkin se on mennyt siihen, että iskä on luvannut, että paperia saa ottaa suoraan printtikoneesta. Minä ainakin itken.
Toisaalta itken, kun käsinraivattu ja kaskettu pelto metsitetään. Toisaalta asianomaiset eivät onneksi sitä näe ja toisaalta uudet koneet eivät käsinraivaa.
Lopuksi totean, että liika paperi kompostissa ei ole hyväksi.


Lisääjä Mika Kytölä, torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 23.36 torstai, 16. joulukuuta 1999 - klo 23.36:

Edellistä primitiivireaktiotani hiukan anteeksipyydellen palaan vielä tuohon kompostiasiaan, joka jäi ihan kommentoimatta.

Kesäkukan kanssa aika samaa mieltä, että liikaa paperia ei kannata kompostiin tunkea, ainakaan talvella. Kesällä juttu saattaa olla ihan toinen. Paperin määrä pitää varmasti myös suhteuttaa kompostin kokoon.

Paperissa ei taida kompostoinnin kannalta olla enää kovinkaan paljon "ravinteita" jäljellä. Siitä
on pitänyt huolen puun pesu - paperinteossa käytetyt kemikaalit - paperin valkaisu - ja joskus vielä lopussa paperin värjäys.

Kehottaisin ihan vakavasti harkitsemaan pöytärättiä noiden papereiden tilalle.

Kesäkukan kanssa taitaa olla samat tuskantuntemukset tuon paperin tuhlaamisen kanssa. Itse koen sen joka aamu töihin tullessa kun käyn postia lävitse. Tämä muutama tuhat ihmistä työllistävä pulju tuottaa ihan mielettömän määrän suoranaista roskaa, joka menee lukematta roskiin. Omien lastesi asennekasvatus ei varmasti ole liian myöhäistä, mutta se pitänee aloitta lasten isästä.


Lisääjä Nanna, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 09.51 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 09.51:

Kahden aikuisen taloudessa sama talouspaperirulla nököttää sievässä hanhitelineessään viikkoja keittiön työpöydällä. Paperia käytän vain sellaisten kovin sottaavien tai tahmeitten aineitten pyyhkimiseen, joiden peseminen wettexistä kuluttaisi litroittain kuumaa vettä. Myös esim. rasvaisen kalan käsittelyn jälkeen pyyhin enimmät mököt paperiin ja sitten vasta pesen vedellä. Paperin tuhlaamisen lisäksi kauhistuttaa myös siis veden tuhlaaminen.
Keittiön nurkassa olevaan paperikoriin heitän puhtaat paperit, jotka voi polttaa, mutta käytetyt talouspaperit panen kompostiämpäriin, sinne menevät myös kahvin suodatinpussit. Paperiahan kompostiin ei panna kuvitellen sen lisäävän kompostin ravintoarvoa, vaan se on ekologinen keino hävittää likainen paperi. Ja kompostimullassa on merkitystä myös massan määrällä, ei vain sen ravintoarvolla.
Jos talouspaperin kulutus on vähäistä, muuta paperia menee sitäkin enemmän. Mutta niin härskiksi olen vanhemmiten tullut, että siistit, toiselta puolelta käyttämättömät kopiopaperit käytän uudelleen. Vastaanottaja saa sitten vapaasti ihmetellä nurjan puolen saksankielen akkusatiiviharjoituksia tai kankaan raidoitusrytmin testauksia. Toki on kirjeitä ja asioita, jotka vaativat puhdasta paperia.


Lisääjä Kielo, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 10.27 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 10.27:

eli Nanna ymmärsinkö oikein, käytät kielioppiharjoituksiin ym puhdasta paperia, ja ystävillesi annat viestit suttupaperille. Siinähän sinänsä ei ole mitään pahaa kun paperit käyttää, toisenkin puolen, näin meillä on tehty täällä töissäkin jo vuosikausia, pomo ensin ja me muut perässä. Johtajamme vain on joskus kieltämättä hassu, paperin toisella puolella on ollut vaikka mitä yksityistä tietoa, työkavereiden palkankorotuksista ... hmmm kehtaanko sanoa mitä. Luulee raukka ettei kukaan käännä toista puolta.


Lisääjä Nanna, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 10.43 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 10.43:

Oikein ymmärretty, eikö olekin kaameaa!
Puhtaat tai siis vain toiselta puoleltaan käytetyt kielioppiharjoituspaperit ovat ylijäämää mieheni oppilailleen tekemistä monisteista, ja tälle kerran käytetylle on ihan oma lokero työhuoneen hyllyllä, josta sitä on helppo ottaa käyttöön. Tietysti sen verran katsotaan, että mitään henk.kohtaista sisältävää ei käytetä uudelleen, vaan sille taas on oma paikkansa, josta menee polttoon tai paperinkeräykseen.
Välillä oikein kadehtien katselen ihmisiä, jotka selvästikin pienintäkään tuskaa tuntematta voivat (minun näkökulmastani) tuhlaillen käyttää paperia, vettä, puhelinta, tavaroitakin. Itse juutun päiväkausiksi ahdistuneena miettimään, että kumpi nyt sitten on elinkaariajattelun mukaan ekologisesti kestävämpi pakkausmateriaali, pop corn vai styrox, enkä edes lähiaikoinakaan ole tietääkseni pakkaamassa mitään. Loppupäätelmäksi tulee aina sama. Meidän pohjoisen pallonpuoliskon vauraiden valkoisten tuhlaileva elämäntapa on muokkautunut sellaiseksi, että teemmepä melkein mitä tahansa, olemme enemmän haitaksi kuin hyödyksi ympäristölle. Siis tämä suo siellä vetelä täällä -ilmiö.
Ja mikäs se otsikko olikaan? Siis lannoitus ja kompostointi! No, molempia suosittelen, ensin mainittua tarpeen mukaan ja jälkimmäistä aina kun siihen on tilaisuus.


Lisääjä Kielo, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 10.55 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 10.55:

Ei Nanna en tarkoittanut kaameea. Annoinko jotenkin väärän kuvan? Paremminkin hauskoja tilanteita tullut, ainakin meillä.

Olen muuten sellaisen mielenkiintoisen seikan havainnut, perheet, joilla on lapsia eivät niinkään lajittele jätteitään ja kierrätä, kaikki vaan samaan roskikseen, kun yksin/kaksineläjät ajattelevat enemmän tulevaisuutta. No en yleistä. Mutta tätä olen huomannut.


Lisääjä Nanna, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 11.00 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 11.00:

Johtuu varmaan siitäkin, että lasten ollessa pieniä on elämässä niin paljon kaikkea tohinaa, että energia menee arkirutiinien pyörittämiseen eikä jaksa hirveästi ajatella abstraktimpia aiheita. Sikäli se on sääli, että kotona lapset oppisivat luontevasti ja helposti säästämiseen ja kierrättämiseen liittyvät jutut, jos ne olisivat osa jokapäiväistä elämää.


Lisääjä kurtturuusu, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.06 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.06:

No siksi vaan tässä kyselen kun olen tällähetkellä perhepäivähoitajana ja pöytätapojen opiskeluun mielestäni kuuluu suun ja käsien pyyhkiminen ruokailun jälkeen, ja jos minulla on 4-7muksua päivässä ja laitan aamiaisen- lounaan- välipalan, niin jo niistä tulee paperia monta palaa en viitsi ostaa servettejä vain sitä varten.
Käytän myös talouspaperia esim: paistinpannun pyyhkäisemiseen, kattilan pohjan pyyhkäisemiseen,joten paperia tulee aika paljon,onkohan siitä haittaa kompostissa?Lasten kanssa askarrellessa kuluu kyllä muutakin paperia reilusti , se onkin asia jota meillä ei säästellä.


Lisääjä Maaonni, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.15 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.15:

Kuiva heinä, Nanna, kuiva heinä! Latojahan maaseutu on täynnä. Mikä liikeidea! Muutamme heti maalle ja aloitamme pakkausheinän tuotannon!


Lisääjä pirkko, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.53 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.53:

Näistä konttoripaperien toisista puolista vielä:
Saksalaisethan ovat tunnetusti säästäväisiä (kai) ja täällä saksalaisessa päiväkodissa käytetään lasten piirrustuspapereina näitä "toisia puolia" (sitä piirtämistä ja lennokkeja tulee joskus niin tuhottomasti)
Lasten vanhemmat sitten kantavat työpaikoiltaan sellaiset "ei-salaiset" paperit ja virhekopiot, joiden taakse voi piirrellä.
Joskus niistä löytyy lisäksi niin hyviä kuvia "oikeilta puolilta" että lapset värittävät myös nämä kuvat.
Poikani mukaan ovat "tosi hyviä eskaritehtäviä" (kaikennäköisiä hampaan ja koeputkien kuvia yms.)

(Jaa, tulikohan noita lainausmerkkejä nyt käytettyä vähän liikaa?)


Lisääjä Nanna, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.58 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 12.58:

Tänne vaan maalle, tervetuloa! Maalla on kyllä laulunkin sanojen mukaan ihanaa, määrätyin edellytyksin.
Saksalaisesta Manufactum -postimyyntifirmasta, josta kesällä joskus oli puhetta, tuli viime jouluksi paketti, joka sisälsi ne kaikkein himoituimmat joululahjat. Mukana oli särkyvääkin tavaraa, ja pehmusteena oli se vanha kunnon lastuvilla, muistatteko? Kesällä oli sitten ystävän 40-vuotissyntymä-
päivät, ja tavalliseen pahvilaatikkoon ladottiin oluen ystävälle 40 pulloa erilaista olutta, ja väliin mehevästi pursuilemaan tuota lastuvillaa. Laatikko ojennettiin avoimena, ja lastuvilla antoi jotenkin käsittämättömästi arvokkaan ja iäkkään vaikutelman laatikolle, ihan kuin jostain kellareiden kätköistä olisi kallistakin juomaa noudettu.
Kurtturuusu, kompostoitavan paperin määrä riippuu muun kompostoitavan määrästä. Kokeilemalla saat selville, paljonko paperia kompostisi syö.


Lisääjä Kesäkukka, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 13.16 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 13.16:

Ohoh hohh!!! Minä puolestani olen huomannut sen, että meidän alueella yksin- ja kaksineläjät vähemmän lajittelevat jätettään.

Usein ajattelen, miksi juuri minä pienten lasten äitinä joudun raahaamaan pitkiäkin matkoja (varsinkin lastenvaunuaikaan) mehu- ja maitotölkkejä, paristoja, lasipurkkeja ym. jätteiden lajittelupisteisiin, joissa sitten tapasin lähinnä toisia pienten lasten vanhempia.

Minä ainakin uskon, että se on sattumaa, millaisia jätteenlajittelijoita kotiympäristössäsi asuu.

Jätteiden lajittelu on arvokysymys, josta poikkeaminen tuo minulle ainakin pahoitetun mielen

Jätteiden lajittelu voidaan nähdä ympäristön suojelun kautta sosiaalisena arvona kuten esim. isänmaallisuus. Erik Allardt määrittelee ne 1)ympäristöstä opituiksi, 2)yleisiksi, 3)pysyviksi, 4)tavoitteita koskeviksi 5)valintataipumuksiksi.
Tätähän se on, eikö vain?

Kyllä se on ihmisestä kiinni, eikä perhesuhteista. Se ei ole myöskään kiinni sosiaalisesta asemasta, eikä sukupuolesta, uskonnosta, iästä...


Lisääjä Lissu, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 14.56 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 14.56:

Kurtturuusu, noinkin suuren lapsikatraan ruuan tekemisessä tulee varmaan aika paljon vihannesten kuoria ja ruuantähteitäkin niin eiköhän sinne kompostiin voi aika huoletta viskasta paperipyyhkeetkin.

Meilläpäin on nyt tullut uusi käytäntö jätehuollolle, samaan roskispussiin laitetaan kompostitavarat (musta, pieni pussi)(jos ei ole omaa lämpökompostia) ja sitten kuivajäte muun väriseen muovipussiin. Pussien suut pitää huolella sulkea. Sitten nämä pussit lajitellaan muualla. Saas nähä miten tämä homma tulee toimimaan.


Lisääjä kurtturuusu, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 17.29 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 17.29:

Kyllähän sitä jätettä tulee, muovisanko on tyhjennettävä joka toinen päivä kun on ihan täynnä,ajattelin vaan että kun olen laittanut paperit sinne mukaan että saanko multaa ollenkaan vai tuleeko sieltä hesari.


Lisääjä Aikku, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 19.13 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 19.13:

6-kappaleisena lapsiperheenä tiedoitan , että meillä varmasti lajitellaan ja kierrätetään, kompostoidaan ja käytetään uusiksi varsinkin paperit ja vaatteet ympäri sukua. Näin tehdään jo kolmannessa polvessa, on siis imetty ajatus jo äidinmaidosta.SE, tehdäänkö se käytännön pakosta rahan puutteessa vai ekologian periaatteita noudattaen, vaihtelee, mutta tulos on sama.
Talouspaperista kompostissa: luin vasta tänä syksynä kompostointiohjeita, joissa sanottiin, että talouspaperit voi kompostoida. Joten sinne on heitetty, tuloksen näkee vasta vuoden kuluttua.Itsekseni ajattelen kyllä, ettei se vallan mahdottoman hyvä aine kompostoinnissa ole, ainakaan jos kompostia käytetään kasvimaalle.
Kompostoidaanhan sitä kaatopaikkojakin ja tuotetaan biokaasua hyötykäyttöön; mikä on varmasti parempi tapa kuin vain haudata jätekasat. Mutta sitä tulosta täytyy sitten käyttää harkiten.


Lisääjä Aikku, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 19.20 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 19.20:

Mikalle: Meillä tämä postijäte/kopiojäte ajetaan silppurista ja pannaan muovipussiin.Paikallinen lastentarha hakee pussit askartelumateriaaliksi.Ja olen tätä silppurijätettä nähnyt käytettävän sen popcornin tilalla pakkausmateriaalina.


Lisääjä Marjatta, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 19.23 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 19.23:

Kun muutimme kymmenen vuotta sitten tänne maalle,aloitimme vimmatun jätteiden lajittelun ja kompostoinnin.Siihen aikaan naapureilla ei vielä ollut olenkaan kompostereita,nauratta oikein jälkikäteen,kun toimin kuin paraskin konsulentti ja annoin ymmärtää,että kompostori on jonkin- lainen status-symboli.Kyllä kunnankin toimenpiteet ovat tässä vuosien aikana tehostuneet.
Me käytämme vain luonnonystävän talouspaperia,se kompostoituu tosi nopeasti.Vaikka meillä on vain yksi kissa,sen hiekka on ongelma.Kissaneitimme suostuu käyttämää vain MissCat kissanhiekka,muut laadut ovat ilmeisesti poikien merkkejä.Kissalla on ulkona oma hiekkakasa,mutta märällä ilmalla se ei laske takamustaan maahan,vaan tulee omalle potalleen.Millaisia kokemuksia teillä on eri kissanhiekkojen kompostuitumisesta.MissCat kyllä hajoaa ,mutta hitaasti.


Lisääjä Mika Kytölä, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 20.05 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 20.05:

Aikku, kyllä meilläkin onneksi sentään paperi lajitellaan töissä. Salaiseksiluokitellut kerätään tietysti erilleen ja poltetaan.
Minun pitäisi siis olla tyytyväinen, mutta kun ongelma on syvemmällä. Miksi minun päydälleni kannetaan papereita, jotka ovat jonkun aivan toisen komitean tai työryhmän alaa. Onhan tavallaan ihan pakko olla edes jonkunlainen yleiskuva koko lafkasta, mutta olisin valmis vaikka erikseen aina pyytämään, tai hakeman netistä, tarvitsemani asiakohdat, dokumentit resoluutiot yms yms....
Suurta laivaa on kuitenkin vaikea kääntää. Lisäksi kultuurierojen ja taloudellisten resurssien takia kaikki hommassa mukana olevat eivät voi/osaa/halua käyttää nettiä. Pohjoinen nokiakansa ei mielestäni voi liputtaa viimeisimmän teknologian puolesta yhteistyökumppaneille, joilla kansa yrittää (edes) elää kädestä suuhun. Täydellä vatsalla on aina niin ihanan helppo puhua ekologiasta sun muusta kauniista, mutta kuinka pitkälle olemme tositilenteessa valmiita menemään?

Jatkaisin vielä pidempään, mutta lounas kutsuu.
Olisikohan uuden jutun paikka?


Lisääjä Kesäkukka, perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 21.17 perjantai, 17. joulukuuta 1999 - klo 21.17:

Mika K! Voisit mielestäni hieman valoittaa tuota elinympäristöäsi ja vakaumustasi.
Olen ymmärtänyt sen, että heräät Suomen aikaa viiden kieppeillä. Siis juuri silloin kun käyn katsomassa miten nokiat, sonerat, instrut ja pari muuta Wall Streetillä noterattavaa suomalaisyritystä heräävät pörssipäivään.

Ekologinen elämänkatsomuksesi USA:n markkinoilla (näin olen sijaintisi ymmärtänyt vai onko ollut asemapaikan vaihto) on täältä pohjolasta katsottuna "sisuhenkistä" ja täyttä puurtamista.

Norsunluunrannikolla aina Ghanan ja Nigerian läpi Kameruniniin elämä kohtelee omaa väestöään kaltoin. En mene esimerkiksi enää Shellille tankkamaan, koska ko. hallitus teloitti tuon toisinajattelijan. Nimen muistan 90%:sti, mutta en halua häväistä hänen muistoaan huonolla muistillani. (Kirjoitin sen kolmasti tähän, mutta en ollut kuitenkaan varma, joten pyydän anteeksi mikäli teen vääryyttä tuon oikeustaistelijan nimen suhteen (Ken Saro Viva? ja jätän sulun auki...

Täydestä vatsasta vielä se asia, että tuntemani hyvin paljon seilannut merimies piti tuota rannikkoa raakana esimerkkinä nälkäpulasta. Se oli ainoa paikka, jossa hän oli nähnyt ihmisten poimivan yksittäisiä riisiä maasta hengen pitimeksi...

Sitten vielä yksi huomio! Vaikka me näytämme rahanahneilta kapitalisteilta, niin suuri määrä selvää "riihikuivaa" ohjautuu hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta valvottuihin olosuhteisiin. Se, mikä on valvottua, on meidän saamastamma informaatiosta kiinni.

Siispä Mika, jatka vain edelleen käännytellen laivaa...


Lisääjä Mika Kytölä, lauantai, 18. joulukuuta 1999 - klo 00.21 lauantai, 18. joulukuuta 1999 - klo 00.21:

Kesäkukka. You made my day :-)) Iso pusu, koska jotenkin vaistosin samanhenkisyytemme viestisi välityksellä. Tuli minulle tosi tarpeeseen, koska....aurinkoisesta päivästä huolimatta, kaikki tuntui tänään kaatuvan niskaan. Suuri kiitos siis.

Juu, aikaerosta johtuen kirjoittelen näitä usein silloin kun moni teistä on jo nukkumassa. Sitä ei tässä istuessa oikein aina muistakaan. Viikonloppuisin pysyn kaukana koneista enkä kotonakaan avaa konetta jos ei ole ihan pakko. Silloin pyhitän kaiken ajan yhdelle oikealle elävälle ihmiselle, vaikka kyllähän moni teistäkin on jo ainakin mielessäni melkein lihaa ja verta.

Ekologinen, tai sanotaan nyt ainakin luontoystävällisempi elämäntapa ei tosiaankaan ole niitä helpoimpia asioita suurkaupungissa. Tai oikeastaan kaupungeissakin on eroja. Tämä paikka on myös tässä asiassa aika ääripää ja toisinaan kaikki turha kulutus saa minut ihan fyysisesti voimaan pahoin. En kuitenkaan ole mikään pyhimys joten toisinaan saan itseni itse teosta kiinni ,eli kulutan siinä missä muutkin. Silloin iskee morkkis. :-((

Yhdessä asiassa olemme kuitenkin tehneet periaatepäätöksen. Emme tue paikallista taksiautoilua vaikka se olisi kuinka halpaa. Miksi ottaa taksi kun metrolla pääsee 24h vuorokaudessa eikä tarvitse kuunnella kuljettajan solvauksia tai valituksia liian pienestä tipistä....joka pitää antaa vaikka on itse neuvonut hänelle nopeimman ja lyhimmän tien!!

Noihin juttuihin Nigerista, Gambiasta ja muista en näin yleisellä foorumilla oikein voi ottaa kantaa. Arvannet kuitenkin asenteeni.
Kenin sukunimeä en mene minäkään yrittämään, mutta kehoitan lukemaan Nigerian hienon miehen Wole Soyinkan kirjoja. Tapasin Soyinkan muutama vuosi sitten ja vakuutuin silloin, että hänestä tulee vielä maansa presidentti.

Kylläpäs nyt ollaan kaukana talouspaperista ja kompostista. Tuo lajittelu ei varmasti ole iästä, sukupuolesta tai muista tuolla luetelluista tekijöistä kiinni. Jotenkin ymmärrän vanhemman väen kielteisen asenteen koko hommaa kohtaan, koska heillä ei tietoa. Näin yleistäminen on tietysti heikoin tapa selittää, enkä siis halua tällä loukata ketään. Jotenkin vain kauhistuttaa katsoa nuoria (itsekin olen!), varsinkin äitejä ja isiä, jotka eivät tippaakaan välitä lajittelusta, kierrätyksestä yms. Luulisi jo jonkinlaisen äidinvaiston sanovan sen olevan kannattavaa omien lastensa tulevaisuuden tähden. Nämä asiat eivät mielestäni ole, eivätkä saa olla Nannan mainitsemia abstrakteja asioita vaan yhtä arkipäiväisiä kuin hampaidenpesu.

Oho, kylläpäs taas olen sormi pystyssä neuvomassa muita. Jotta nyt voisin vetää jotenkin asian yhteen ja alkuperäiseen, niin kysyisinkin kokemuksia ja mielipiteitänne matokomposteista. Itselläni oli sellainen joskus parvekkeella. Hain sinne jopa oikeita tunkielieroja kierrätyskeskuksesta. Sitten tuli muuttu jonnekin ja ero madoista. Yön pimeinä tunteina sanoin jäähyväiset madoille ja päästin ne ruusun juurelle yhdessä Tampereen puistossa.


Lisääjä Marika, lauantai, 18. joulukuuta 1999 - klo 20.29 lauantai, 18. joulukuuta 1999 - klo 20.29:

Olen perustanut matokompostin sisälle ruokailuhuoneessa olevaan hyvin isoon kukkaruukkuun, jossa kasvaa kolme huonekasvia. Kompostin perustaminen ei ollut tarkoituksellista, mutta ruukun oltua kesän pihalla sinne oli ilmeisesti itsekseen muuttanut ainakin kolme lieroa. Olen nyt ruokkinut niitä banaaneilla ja perunankuorilla, ihan suoraan mullan pinnalle. Lierot ovat silmämääräisesti arvioiden hyvinvoivan näköisiä, ruukku ei ole toistaiseksi haissut, eikä aviomies ole vielä huomannut mitään (tämä on tärkeintä, matokompostin perustaminen kukkaruukkuun on kyllä meillä hyvin ison perheriidan paikka). Odotan jatkoa suurella mielenkiinnolla.


Lisääjä pirkyt, sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 09.29 sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 09.29:

Mika, kirjoittelin sinulle eilen illalla pitkät pätkät kompostoinnista ja lajittelusta, mutta sitten ajattelin, ettei siinä jutussani kuitenkaan ollut mitään merkittävää, joten jätin lähettämättä.

Kyllä minua kuitenkin vielä vähän kaivelee lauseesi lajittelusta: "Jotenkin ymmärrän vanhemman väen kielteisen asenteen koko hommaa kohtaan, koska heillä ei tietoa." Olihan siinä alussa kyllä lievennys, ettei lajittelu ole kiinni iästä, sukupuolesta tai... Siis miten niin kielteisen asenteen? Näköjään se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Siis vanhempi väki. =)


Lisääjä kurtturuusu, sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 11.55 sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 11.55:

Kyllä tämäkin vanha(=49v) sitten älähtää, kompostoin kaiken mahdollisen minkä voin, en käytä myrkkyjä,lajittelen lasit-paperit-paristot,kierrätän vaatteet, jopa matonkuteiksi asti,kaiken tämän myös opetan toisten lapsille itsestään selvyytenä,mutta kun minulla on hoidossa 25-35vuotiaiden lapsia, niin yksikään heistä ei kompostoi eikä kierrätä mitään,vaikka asuvat omakotitaloissa ja ihmettelevät vain että kuinka jaksan ja viitsin .


No minä katson että olen oman osani tehnyt ja opettanut sen minkä pystyn, en opeta sormi pystyssä vaan jokapäiväiseen elämään kuuluvana asiana.

Esim:kun menemme maanantai aamuna leikkipuistoon niin keräämme sieltä ehjät pullot pois ja, minä vien ne kauppaan ja rahat laitamme yhteiseen purkkiin jolla voimme sitten käydä ostoksilla kirpputorilla.


Lisääjä Nanna, sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 12.19 sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 12.19:

Hienoa, kurtturuusu, toivottavasti hoitolastesi vanhemmat jonain päivänä tajuavat, miten arvokkaan asian heidän lapsilleen olet opettanut.
Vanhemmalla väellä ajattelin tarkoitettavan näitä yli seitsemänkymppisiä, joista monet ovat eläneet kovan elämän sotineen ja puutteineen ja raskasta työtä tehden. He ovat edistyksen nimissä toivottaneet sydämellisesti tervetulleiksi kaikki elämää helpottavat koneet ja vempaimet. Siinä sitten on mennyt mukana monta hyvääkin asiaa, esim. puu-uunit, ulkovessat, kompostit jne. Eräskin emäntä täällä maalla ei tiennyt, millaisia roskia kompostoriin voi panna, vaan heitteli sinne mm. muovipussit. Me keski-ikäiset kompostoimme, lajittelemme ja kierrätämme, nuoret perheet taas minunkin kokemukseni mukaan eivät sitä tee. Mutta siis ei pidä yleistää.
Tämä maaseudun kunnallinen jätehuoltokin on vähän kaksipiippuinen juttu. Nyt, kun jäteauto käy portilta noutamassa roskat, ei lajitella eikä kompostoida senkään vertaa kuin ennen. On niin kätevää panna kaikki samaan pussiin ja auto vie. Toisaalta sitten omat kaatopaikat takapihoilta ja metsistä ovat vähentyneet, kun jätteistä eroon pääseminen on niin helppoa. Meillä oli kova työ saada vapautus kunnallisesta jätehuollosta sillä perusteella, että kaatopaikalle menevää roskaa tulee niin vähän, että sitä ei kannata meiltä hakea. Kirjallisen anomuksen jälkeen kunnan rakennustarkastaja tuli katsomaan, miten erilaiset jätteemme hoidamme, ja vasta sitten lupa heltisi. Kunpa kaikkia luvan varaisia asioita tässä maassa valvottaisiin yhtä huolellisesti, olisi tämä hyvä paikka elää.


Lisääjä Kesäkukka, sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 15.30 sunnuntai, 19. joulukuuta 1999 - klo 15.30:

Hienoa, että Nanna tarttui tuohon maaseudun jätehuoltoon. Meilläkin Mäntyharjun kunta teki melkeinpä karhunpalveluksen määrätessään loma-asukkaille pakollisen jätepalvelun ja siihen maksun. Lasku on halpa, alle 100,00/vuosi, mutta se ohjaa ihmisten käyttäytymistä ihmeellisen paljon.
Se, että kunta ei myönnä alennusta, jos loma-asukas kompostoi eloperäisen jätteen, on johtanut siihen, että roskikset pursuavat esimerkiksi kalanperkuu ym. jätettä.
Minä toki puutarhaihmisenä kompostoin kaiken mahdollisen, mutta harva "mökkiläinen" on innostunut vihannesten viljelystä. Meilläkin on oman järven rannalla vain yksi toinen samanlainen.

Myös muodostuvan jätteen kokonaiskoko on meidän taloudessa kasvanut, sillä nyt sitä ei tarvitse sulloa mahdollisimman pieneen tilaan.

Minäkin ajattelen kurtturuusua Nannan tavoin hyvänä esimerkkinä lapsille kompostiasioissa. Kyllä sinne pieniin päihin aina asiat jotenkin tallentuvat.

Kiitos Mika "esittäytymisestä" ja kirjavinkistä. Olen tässä keräämässä listaa luettavista kirjoista sitten, kun hälinä ympärilläni hieman rauhoittuu. Lähinnä pidän elämänkerroista, mutta myös muustakin kirjallisuudesta.
Poliittisuus ei minua oikeistolaista haittaa ollenkaan. Esimerkiksi turkkilainen kirjailija Yashar Kemal (yleensä nousee pinnalle mahdollisena Nobel-ehdokkaana) on poliittinen kirjailija. Silti luin 80-luvulla koko hänen suomennetun tuotannon. Aion lukea nyt 20 vuoden kuluttua uudelleen. Yleensäkin on hyvä lukea myös samoja kirjoja vuosien kuluttua uudelleen, sillä ne kokee myöhemmin niin eri tavoin.
Vaikka poliittinen näkökantani on siis oikealla, niin kyllä opiskeluaikana Karl Marx teki minuun syvän vaikutuksen. Hänen teorioitaan oli paljon taloustieteessä, mutta myös väestötieteessä, saati sitten ne, jotka lukivat valtio-oppia. Nyt en yhtään ihmettele, miten 60-luvun opiskelijoista tuli radikaalinuoria. Siispä minulle käy oikeisto, vasemmisto, vihreät, kristilliset...


Lisääjä pirkko, maanantai, 20. joulukuuta 1999 - klo 12.09 maanantai, 20. joulukuuta 1999 - klo 12.09:

Kyllä kai tossa kompostoinnissa ja lajittelussa toimii se sama kuin muussakin roskaamisessa. Ihmiset ovat niin laiskoja ja ajattelevat: miksi minun pitäisi nähdä vaivaa ja etsiä roskis kun kuitenkin maksan veroja että joku ne roskat siivoaa. Tai sitten roskaavat ihan kiusallaan. Tai sitten lajittelu on niiden mielestä vaan tavallisten ihmisten kiusaamista?
Tai sitten ei kehdata kuljettaa mitään kierrätyspisteeseen, ettei vaan leimaudu luonnonsuojelijaksi?
No itse asiassa minunkin tuttavapiirissäni kyllä lapsiperheet lajittelevet ja kierrättävät ja keräävät niitä pulloja.... Kouluissakin käyvät muuten aika tarkkaan läpi lajittelua.


Lisääjä Lissu, maanantai, 20. joulukuuta 1999 - klo 13.30 maanantai, 20. joulukuuta 1999 - klo 13.30:

Lukutaidottomuusko ihmisiä vaivaa vai mikä kun lasinkeräykseen viskataan posliinia, paperinkeräykseen muovipusseja, rautaromujen joukkoon ongelmajätettä, tässä vain jotain...
Kerroin perjantaina tästä uudesta jutusta, eli kaatopaikkajäte ja kompostoitava jäte laitetaan samaan jätesäiliöön, vain erivärisissä pusseissa.
Taidan olla pessimisti, sillä kuinka tämä tulisi muka onnistumaan, kun jo montavuotta olleet systeemitkään ei toimi.
Nimimerkki penkoava roskisspyykkäri


Lisääjä tertturuusu, tiistai, 21. joulukuuta 1999 - klo 23.00 tiistai, 21. joulukuuta 1999 - klo 23.00:

Minusta on kyllä aika hyvä juttu, että maaseudulla pitää kuulua järjestettyyn jätteenkeräilyyn. Jos itse hoitaa eloperäiset kompostiin ja kierrättää niin, että jätettä tulee vähän, saa ainakin meidän kunnassa harvemman jäteastian tyhjennysvälin ja näin halvemman hinnan.

Nurkat ovat siistiytyneet kaikenlaisista roskanyssyköistä ja epämääräiset polttouunit pihoilla ovat käyneet harvinaisiksi. Muovintuoksuisia savuja ei enää niin usein laskeudu naapurin piipusta pihallemme. Luvattomat kaatopaikatkin ovat ehkä vähän vähentyneet.

Mutta komposteista puheenollen pitää kysyä puutarhaväeltä seuraavaa. Onko teillä kenelläkään kompostivessaa? Meillä on ns. Asila-malli, mutta olen nähnyt monenlaisia mainoksia ja esitteitä uudemmista malleista. Onko niistä kokemuksia? Millaisia huusseja teillä oikein on?


Lisääjä Aatami, tiistai, 21. joulukuuta 1999 - klo 23.22 tiistai, 21. joulukuuta 1999 - klo 23.22:

Kiva, että jotkut sentään muistavat pääaiheen, eli paperin ja kompostoinnin...
:=)

Uskoisin, että kohtuus tässäkin on oikea suhde.


Lisääjä höyry nousee sunnuntai, 18. marraskuuta 2001 - klo 19.57:

Jatkanpa tätä vanhaa rönsyilevää keskustelua...Eli.. meillä on vasta aloitettu kompostointi Biolanin 220 lämpökompostorilla. Lämpötila on jo noussut ja alku näyttää muutenkin sujuvan oikein luonnikkaasti. Vaan miehelläni ja minulla on erimielisyyttä siitä mitä kaikkea voi laittaa kompostoriin. Mies väittää ettei esim. liharuokien tai kissanruuan jämiä voi laittaa sinne.. tulee muuten matoja? Onko totta? Ja mihin ne sitten voi laittaa? Minulla on taas uskomus että mikä on ollut kerran elävää sen voi kompostoida. Kertokaa kokeneemmat!


Lisääjä Majblomma sunnuntai, 18. marraskuuta 2001 - klo 20.24:

Höyry, jos kompostori on hyvin eristetty, sinne pitäisi voida laittaa eläinperäisiä jätteitä. Muussa tapauksessa komposti houkuttelee rottia. Tämän takia kaupungessa ei saa kompostoida omalla pihalla muuta kuin puutarhajätteitä (ja varmaan salaattia ja perunankuoria). Neuvoisin etsimään vaikka Googlesta oman paikkakuntasi ohjeet. Hakusanat esim. biojäte tai kierrätys.
Toivottavasti vastauksesta on sinulle hyötyä.


Lisääjä hönni maanantai, 19. marraskuuta 2001 - klo 12.54:

Kyllä ainakin meidän kaupungissa saa kompostoida kaiken biojätteen omakotitaloissakin kaava-alueella. Tosin kaupunki on asettanut reunaehdot kompostorille ja niille pitää tehdä ilmoitus kompostoinnista.

Kaikki mikä on joskus kasvanut kelpaa kompostoriin. Hyvin on meillä ainakin lihanretkut kadonneet.


Lisääjä outi maanantai, 19. marraskuuta 2001 - klo 14.36:

Kyllä myös pääkaupunkiseudulla saa kompostoida eläinperäisiä jätteitä.

Kompostoinnista on tehtävä YTV:lle ilmoitus, ja kompostorin on oltava suojattu rotilta, esim. verkolla kompostorin pohjassa.

Matoja kompostiin kyllä tulee, kompostilieroja, mutta kai niitä siellä kuuluu ollakin!


Lisääjä Majblomma maanantai, 19. marraskuuta 2001 - klo 18.19:

Tarkistin asian tyttäreltä, joka on Helsingissä mm. Kierrätyskeskuksella töissä. Hän vahvisti että kompostoriin (luvallisen) saa laittaa mitä vain, avokompostiin vain ja ainoastaan puutarhajätettä, EI edes salaattia tms. ihmisten ruokaa.
Outi, me kompostilierot vasta ystäviä ovatkin!


Lisääjä Tiitti tiistai, 20. marraskuuta 2001 - klo 12.27:

Joo, ero kulkee tuossa kompostin ja kompostorin välissä.


Lisääjä tiipii tiistai, 20. marraskuuta 2001 - klo 12.40:

Minusta kuulostaa ihmeelliseltä, ettei salaattia saisi laittaa avokompostiin. Miten salaatinlehti poikkeaa esim. jonkun perennan lehdestä? Ja monet koristekasvithan on myös syötäviä, esim. krassit, kehäkukat. Jos oikein tiukkapipoisia oltaisiin, niin mihin näitä saisi laittaa maatumaan.


Lisääjä Liisa Maria tiistai, 20. marraskuuta 2001 - klo 12.51:

Ne on kai vaan vetäny rajan johonkin. Samalla logiikalla salaattia ei saisi jättää ulos penkkiin eikä tietysti kaaleja kasvimaalle jne..
Jeps.


Lisääjä Majblomma tiistai, 20. marraskuuta 2001 - klo 17.31:

Kyllä, raja kulkee siinä mitä rotat muutenkin voivat napsia maassa, sanoi viisas tytär, kun esitin saman kysymyksen itsekin hänelle. Mutta kasvaahan salattikin ulkona.
En koskaan ole nähnyt jyrsijöitä sentään kasvimaalla ;-))En edes oravia.


Lisääjä Liisa Maria tiistai, 20. marraskuuta 2001 - klo 22.20:

Varmaankin rotat tykkää napostella lämpimässä kompostissa mieluummin kuin tuulisella, petoja vilisevällä avomaalla. Meilläkin on huuhkajaa ja kettua nähty pihan liepeillä. Tosin huuhkaja taisi napsia meidän ja naapurin kissat yksintein, kun katosivat kukin selittämättömällä tavalla vuoden välein - yhteensä kolme.

No vähän asian vierestä ehkä.


Lisääjä Majblomma tiistai, 20. marraskuuta 2001 - klo 22.30:

Voi Liisa Maria, kuinka surullista!

Telkussa oli juttu, mien kissa pelottelee ketun pihaltaan. SSSHHH vaan!
Toisaalta on hienoa kun joskus näkee metsän eläimiä läheltä. Kunhan jättäisivät lemmikit rauhaan.


Lisääjä Liisa Maria keskiviikko, 21. marraskuuta 2001 - klo 10.29:

No olihan ne hyviä pulskia kissoja. Meni luonnonsuojelun piikkiin.

Ei vaan paljon huvita ajatella sitä millä tavalla ovat henkensä heittäneet


Lisääjä Tolkku keskiviikko, 21. marraskuuta 2001 - klo 13.48:

Mikä on kantanne munakennoihin, niihin paperimassaisiin ? Itse olen laittanut kompostoriin, se kun on hyvää ainetta kosteuden kerääjäksi keräilyastian pohjalle. Anteeksi Liisa Maria, musta huumorintaju teki tepposet...kadonneet kissat ja Mitä Kompostiin?- palsta...hmmm...Ei kun tosissaan, rauha heidän sieluilleen.


Lisääjä ulla keskiviikko, 21. marraskuuta 2001 - klo 13.59:

Toki munakennot voi kompostoida samoin kuin talouspaperit ja kahvinsuodattimet.

Kennot kannattaa pilkkoa pienemmiksi mikäli laittaa ne kuivana kompostiin.

Omat kennoni olen käyttänyt saunan sytykkeiksi; kehittävät paremmin lämpöä kuin esim. sanomalehti.


Lisääjä Liisa Maria keskiviikko, 21. marraskuuta 2001 - klo 16.48:

En ole viitsinyt pahemmin kennoja pilkkoa, näyttävät häviävän ällistyttävästi muutenkin, samoin mm. kermapurkit. Ilman alumiinia tietenkin.

Kompostoinnista ja petoeläimistä vielä sen verran, että komposti kyllä tuo hiiriä ja rottia pyörimään ympäristöön, vaikka olisi kuinka hyvin suojattu. Ainahan niitä maalla on.

Huuhkajan viemillä kissoilla (jos se nyt ne vei, kukaan ei nähnyt) on yhteistä kompostin kanssa se, että kun on hiiriä, rottia ja myyriä niin on sitten huukajiakin (vai huuhkajoitakin?) ja myös muita petoja. Meidän huuhkaja on pesinyt tässä ihan vieressä jo monet vuodet ja arvatenkin kasvattanut monta pesuetta.


Lisääjä Huuhkaja keskiviikko, 21. marraskuuta 2001 - klo 18.26:

sitä ei koskaan tiedä mitä pahat huuhkajat vie.


Lisääjä tiipii torstai, 22. marraskuuta 2001 - klo 11.00:

Meille on tänä syksynä ilmestynyt hiiriä välikattoon rapistelemaan. Kompostorinhan hankimme viime keväänä, mutta en kuitenkaan ole laittanut hiirten ilmestymistä kompostorin syyksi. Hiiret on kuulemma naapureillamme vilistäneet välikatossa jo parin vuoden ajan, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia komposteja. Asuntoalueemme on peltojen keskellä, joten hiiriltä ei kai kokonaan voine mitenkään välttyä.


Lisääjä Humulus torstai, 22. marraskuuta 2001 - klo 11.56:

Majblomma, kyllä meiden hernemaassamme on yllätetty pupujusseja itse teossa.

Ja liiteriin jätettyjen mehupullojen kumikorkkeja on kalvettu, muutama saatu ihan puhki asti. Hiirulaisilla taitaa olla jano?


Lisääjä Tiitti torstai, 22. marraskuuta 2001 - klo 12.48:

tiipii, tänä vuonna hiiriä on paljon. Nyt kylmien tultua ja maan jäädyttyä ne pyrkivät sisään ihan joukolla. Pari viikkoa kun vielä jaksat taistella niin homman pitäisi olla ohi (mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät). Ilmeisesti ne löytävät jonkun muun kohtuullisen pesäpaikan toivuttuaan pakkaspaniikistaan.


Lisääjä Majblomma torstai, 22. marraskuuta 2001 - klo 18.02:

Tiedätkö Humulus, että hiiret taitavat saunoakin, söivät saunahunajatuubin muoveineen ja yrittivät kovasti päästä saunatippoihin käsiksi. Kova korkki melkein syöty. Vatsapuruja varmaan saivat. Ihan oikein!