Kamala ruusukevät

puutarha.net keskustelupalstat: Ruusujen aika: Yleistä ruusujen hoidosta: Muu ruusutieto: Kamala ruusukevät
Lisääjä europeana torstai, 7. kesäkuuta 2001 - klo 08.01:

Talvesta selvisivät kaikki ruusut leikiten, mutta kylmän ja päivä-ja yölämpötilojen suuren vaihtelun toukokuu tappoi huhtikuun lämpimässä kasvuunlähteneitä ruusuja.
yhtäkkiä kiireisen toukokuun lopussa havaitsin, että ruusut kuivuivat hyvää vauhtia, kokonaisia lehdessä olevia versoja kuivui pystyyn: Papula, Kakva, Maija Hesperia.Kokonaan kuivahti viime kesänä kovasti kukkineet: Hurdal, Sweet Adelaine, Apteekkarinruusu, Nevada, Flammentanz japohjantähti.Saa nähdä, saako niitä edes juuresta vesomaan. Itkua lykkää.


Lisääjä helena torstai, 7. kesäkuuta 2001 - klo 09.06:

Sama vika Rahikaisellakin... Flammentanz menetti 70% oksistaan, onneksi vielä muutamassa oksassa on lehtiä (niistäkin kuivui latvat), juurelta lähtee uutta kasvua mutten vielä tiedä onko se villiverso vai mikä. Fairyt katkoin parikymmen senttisiksi tyngiksi, samoin jouduin tekemään viimekesänä istutetuille Mme Plantierille ja Margaret Hillingille. Rokokot kuoli kokonaan ja päätinkin laittaa tilalle vanhaa juhannusruusua kun se ei ole moksiskaan huonosta talvesta tai kuivuudesta!


Lisääjä ulla torstai, 7. kesäkuuta 2001 - klo 10.16:

Minulla ovat ruusut talvehtineet yllättävästi, esim. mielestäni talvenarka "Muscosa" (2 v) on talvehtinut loistavasti, kaikki versot jo täydessä lehdessä. Vieressä oleva "Henry Martin" on menettänyt lähes kaikki versonsa, parissa oksassa on alhaalla muutama lehti. Viime kesällä istutettu "Rosa Mundi" on talvehtinut hyvin,
4 vuotias "Maiden Blush" on menettänyt 30% versoistaan...

Ikävä että kuivuus pääsi yllättämään, toivotaan että versovat vielä. Kastele kuolleita ruusuja ja lannoita ruusulannoitteella (eräs puutarhuri antoi aikoinaan tämän neuvon, hän sanoi että lehtiä saattaa puhjeta yllättävän myöhäänkin).


Lisääjä Merja maanantai, 25. kesäkuuta 2001 - klo 14.11:

Tämä sama vaivako selittää sen, että pääsiäisen aikoihin (täällä Etelä-Karjalassa oli lämmintä) alas leikkaamani vanha Hansa-ruusupensas teki kyllä reilusti uusia versoja, mutta nyt juhannuksena huomasin, että monet niistä olivat tyvestään poikki. Ruusun lehdissä oli paikkapaikoin ruskeita kuivia kohtia.


Lisääjä Liisa Maria maanantai, 25. kesäkuuta 2001 - klo 17.04:

Eilen huomasin kauhukseni, että ryhmäruusujen versot ja nuput olivat aivan kirvojen peitossa. Ruiskutin ne kiireesti kylmällä vedellä melkoisella paineella. Käyn harvemmin kasvimaalla, jolla ruusut kasvavat. Olen kuullut, että kirvat kuolevat, kun joutuvat maahan. Pitääkö paikkansa? Muita neuvoja?


Lisääjä ulla tiistai, 26. kesäkuuta 2001 - klo 07.31:

Kylmä vesi karkoittaa kirvat, mäntysuopaliuksella saat ne luonnonmukaisesti hengiltä. Itse käytän toluvettä (litraan vettä n. 1/2 dl tolua).

Toluvettä saa suihkutella usein, kuivanakin aikana parin päivän välein. Järein ase on malasiini mutta se tappaa sitten kaikki muutkin elollliset.

Leppäkertut ovat kirvojen luontaisia vihollisia joten niitä kannattaa suosia.


Lisääjä Humulus tiistai, 26. kesäkuuta 2001 - klo 09.47:

Tolu-tuotenimellä löytyy useampaakin eri tököttiä kaupan hyllystä. Joidenkin pullojen kyljessä lukee, ettei se nimenomainen aine sovellu kasvien tuholaistorjuntaa. Katsokaa siis minkä pullon valitsette.


Lisääjä Liisa Maria tiistai, 26. kesäkuuta 2001 - klo 11.28:

Kiitos neuvoista...


Lisääjä Tiitti tiistai, 26. kesäkuuta 2001 - klo 12.28:

Puu-Tolu on sopivaa tolua tuholaisia hävitetäessä. Purkin kyljesä on lantrausohje. Eilin juuri suihkuttelin lumipalloheisiä...


Lisääjä Miiru lauantai, 5. tammikuuta 2002 - klo 17.59:

Olen toistaiseksi onneton, epäonninen, masentunut mutta taas kevään kunniaksi innostunut ruusunoviisi. Talon ympärillä on juhannusruusua, pari anopilta saatua ryhmäruusua (?) ja kaksi pohjantähteä. Viime kesänä tekivät vihreät toukat totaalisen invaasion kaikkiin ruusuihin ja söivät kaikki, mitä syötävissä oli. Muut kasvit eivät kelvanneet, vain ruusut. Yritin toluruiskutusta laihoin tuloksin. Lopulta täynnä pyhää raivoa otin puutarhasakset ja leikkasin kaikki ruusut paitsi pohjantähdet maat myöten poikki. Kaikki lähtivät uudestaan kasvamaan mutta toukat iskivät uudelleen, sitten en enää välittänyt.

Juhannusruusujen nuput eivät auenneet vaan muumioituivat.

Nämä ovat varmasti perusmokia mutta kun ei osaa niin ei osaa.. Kamalaa, alkaa taas harmittaa, ja otan vielä koko jutun henkilökohtaisesti. Viime kesä oli kaiken kaikkiaan (2. kesäni oman puutarhan kanssa) täynnä epäonnistumisia, syksyllä en meinannut saada syystöitäkään tehtyä, jostain kumman syystä olen taas intoa täynnä ja istun illat siemenluetteloiden kanssa...

Miiru


Lisääjä Aurora lauantai, 5. tammikuuta 2002 - klo 19.56:

Hei Miiru, älä vaivu epätoivoon ruusujesi kanssa. Niin inhottavalta kuin saattaa kuulostaakin, niin kunnon myrkkysuihkautus ( pyretriiniinipohjainen luonnossahajoava) on ehkä ainoa tehoava noihin tuholaisiin. Itse ruiskutan pimpinellat ennen kukintaa, ettei kukkaperiä syötäisi poikki, ja tarvittaessa muut ruusut pari kertaa kesässä. Pieni vaiva, mutta kun toimii ohjeiden mukaan, niin voi rauhallisin mielin nauttia ruusujen kukoistuksesta. Ruusuista tulevaa kesää toivotellen Aurora


Lisääjä Pikkupiha maanantai, 7. tammikuuta 2002 - klo 12.10:

Miiru, älä lannistu. Kuten Aurora jo sanoikin, kokeile esim. Malationia, jota saa ihan tavarataloistakin (ainakin kesäpihoilta). Kunnon ruiskutus alkukesästä, sitten silloin tällöin tarkistat lehtien alapintoja ja nuppuja ja toistat suihkutuksen. Vielä syksymmälläkin kannattaa tarkistaa tilanne, niin eivät jää talvehtimaan. Kyllä ne sillä tavalla pikkuhiljaa vähenevät. Kunnon käsittelyn kun teet 2-3 kertaa kesässä, niin lopun ajan voit vaalia leppäkerttuja ruusuissa, niin ne huolehtivat kirvoista.


Lisääjä ulla maanantai, 7. tammikuuta 2002 - klo 14.23:

Leppäkertut kannattaa pelastaa keräämällä ne pois ennen myrkkykäsittelyä. Samoin perhosten ja kimalaisten suojaamiseksi kannattaa myrkytys tehdä myöhään illalla kun ne eivät enää lentele.


Lisääjä Pikkupiha maanantai, 7. tammikuuta 2002 - klo 15.26:

Juu, niitä kannattaa suojella. Itsekin yritän mahdollisimman vähän käyttää tuollaisia hyötyeläimiä tappavia myrkkyjä, mutta noihin matoihin ei näytä muu tepsivän. Ehkä sitten, kun ruusut ovat isompia, niin niissä olisi syötävää madoillekin, mutta viime kesä oli vasta niiden toinen, joten madot saivat tylyn tuomion. Harmi kun pihassa on paljon pikkulintujakin, mutta ne eivät noita mokomia ilmeisesti huomaa.


Lisääjä Humulus tiistai, 8. tammikuuta 2002 - klo 10.17:

Miten voimakkaita myrkkyjä nämä nykyiset kauppavalmisteet, esim. Malation, ovat? Miten niitä ruiskuttaessa pitäisi suojautua?

Jostain lapsuuden ajoilta muistan uutisia Bladanin aiheuttamista kuolemista, se taisi olla aika ärjyä ainetta. Muistaakseni jonkin leipomon asiakkaita kuoli syötyään myrkyllisestä hillosta tehtyjä omenaleivoksia.


Lisääjä Henrika tiistai, 8. tammikuuta 2002 - klo 15.25:

Malation on kai vaikuttava aine, valmisteen nimi on Malan. Malanilla on 14vrk:n varoaika, mikä kai on lyhyt. Mun "kasvienhoitoaineiden" pienessä kirjasessa se on merkitty "hälsoskadligiksi" eli terveydelle huono suunnilleen. Ei myrkylliseksi kuten jotkut muut aineet. Anyway, en tiedä paljon koska käytän vaan pyretriiniä joskus. Yritän olla myrkytön.


Lisääjä Pikkupiha keskiviikko, 9. tammikuuta 2002 - klo 12.16:

Itse asiassa sen valmisteen nimi taitaa olla Malasiini. Sotken ne aina, mutta sillä nyt ei ole käytännön merkitystä... Sen kanssa ainakin suositellaan käsineitä ym. suojavarustusta. Voimakkuudesta en tiedä muuta, kuin että tappaa kyllä kaikki pikkumönkiäiset.


Lisääjä Tolkku keskiviikko, 9. tammikuuta 2002 - klo 12.40:

Eikös Bladan ollut ddt:n kauppanimike?


Lisääjä Humulus keskiviikko, 9. tammikuuta 2002 - klo 18.23:

Ei ollut, ddt on aika vaaratonta siihen verrattuna. Googlella löytyi Parathion, jolla kauppanimikkeellä tätä myrkkyä näköjään myydään edelleen Amerikan maalla. Suomessahan kaikki myrkylliset myrkyt tai sellaisiksi epäillytkin ovat kiellettyjä ja hyvä niin. Supsutellaan me vaan Tolua kirvoille.


Lisääjä Tolkku torstai, 10. tammikuuta 2002 - klo 08.25:

No vot,hiukan meni väärin, tämä Bladanhan se vasta poikaa on! Käypää myös hermokaasuna, jokaisen naapureiden kanssa vihaa pitävän puutarhurin peruskemikaali siis... Juu, ehkä vasta-aineeksi käyvän atropiinipiikin kanniskelu puutarhatöitä tehdessä hiukan hidastaa kitkemistä.


Lisääjä Henrika torstai, 10. tammikuuta 2002 - klo 12.29:

Enpä oikein usko että Malasiini ja Malan olisivat sama juttu, tässä mun pikku kirjasessa on nimittäin kuva ja kaikki Malan-valmisteesta. Eikö Malasiini ole kevätruiskute? Voi olla että Malan on nykyään Malasiini, mun tieto on vuodelta 1996.
Inhottavalta toi Bladan vaikuttaa! Mua inhottaa taas Suomessa käytetty Bladafum (vieläkin? kaupallisessa viljelyssä siis). Vaikuttava aine sulfotep, sitä käytetään kaasupatruunoilla kasvihuoneissa. Erittäin myrkylliseksi se on merkitty ja seuraavana päivänä saatetaan päästää ihmisiä kasvihuoneeseen kertomatta että viime yönä oli kaasutus.


Lisääjä Pikkupiha torstai, 10. tammikuuta 2002 - klo 12.52:

En tiedä ovatko sama, mutta Malasiini luki minun purkkini kyljessä, eilen tarkistin. Eikä siinä kyllä ollut mitään, että olisi erikseen kevätruiskute. Ja jos onkin, niin tuntuu tuo keväällä ja syksylläkin toimivan. :) Ihan Prismasta ostettua, ettei mikään erikoistuote.


Lisääjä Calendula torstai, 10. tammikuuta 2002 - klo 15.01:

Miiru - ihanaa, että muillakin jostain syystä tökki syystyöt. Luulin olleeni lähes ainoa. Mutta nyt on taas lehtipinot esillä ja kirjat kourassa ja suunnitelmat hurjat.


Lisääjä Pirjo torstai, 10. tammikuuta 2002 - klo 16.18:

Eikö syksyllä kuulu ollakin kyllästynyt
puutarhatöihin. Sitten on koko talvi aikaa
toipua. Keväällä sormet alkavat taas syyhyä.
Luetteloita on mukava selailla ja suunnitella
täydennyksiä.


Lisääjä ulla perjantai, 11. tammikuuta 2002 - klo 07.23:

Malasiini on tuotteen nimi, tuotteen vaikuttava aine on malation niminen myrkyllinen aine. Ilmeisesti Malan on myös tuotenimi ja sisällysluettelosta sitten ilmenee mistä ainesosista ko. tuote koostuu.

Malasiini käy hyvin monen tuholaisen karkoittamiseen joten sitä voi käyttää läpi kasvukauden.
Ikävä kyllä ainakin omassa puutarhassani joudun käyttämään Malasiiniä vaikka pyrin olemaan mahdollisimman myrkytön. Omenapuiden kukinnan jälkeiseen ruiskutukseen sekä ruusunnuppujen katkojatuholaisten torjuntaan en ole löytänyt myrkytöntä vaihtoehtoa.


Lisääjä Miiru torstai, 7. helmikuuta 2002 - klo 20.52:

Viime kesänä kaksi Pohjantähteäni joutui sekä
vihreiden matojen (mitä ne sitten onkaan) että ruusupistiäisen uhreiksi. Katkaisin taipuneet oksat ja matoja yritin häätää Tolulla. Jos niistä keväällä jotain lähtee vielä kasvamaan, ruiskutan edellä annetuin ohjein - Kiitos vinkeistä!!

Miten nopeasti ja rehevästi Pohjantähti kasvaa? Ajattelin nimittäin siirtää ne keväällä (Huono ajoitus?) ja rakentaa niistä ruusuportin puutarhaan. Eli siis tukikaari ja ruusut puolin ja toisin. Onko tässä mielestänne ideaa, onko tarpeeksi rehevä ruusu - talvenkestävyys kai on Pohjantähdellä riittävä (I-vyöhykkeellä!)

Muuten taidan luopua suuremmista ruusuhaaveista, kun se tuntuu olevan niin altis kaikille mahdollisille..


Lisääjä europeana. perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 09.28:

Rehevä on ja kasvaa nopeasti. Ja on tosi piikkinen.


Lisääjä Pikkupiha perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 09.33:

Pohjantähti menestyy muistaakseni V-vyöhykkeelle saakka. Minulla ei omaa pohjantähteä ole, mutta vanhemmilla on ollut vuosia. Sen kasvutapa on aika leveä (yksi ruusu on seinällä jotain 3 - 4 metriä) ja pituuttakin kasvaa aika reilusti, joten jos portin kaari on kapea, niin niitä oksia saa aika paljon sitoa. Kirvat näyttävät viihtyvän (siinäkin) aika hyvin. Voi kyllä johtua siitäkin, että vanhempani eivät sitä hirveästi suihkuttele. Kevät sopii ruusujen siirtoon oikein hyvin.


Lisääjä Krista perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 11.13:

Meillä Pohjantähdet istutettiin molemmin puolin kuivaneista kuusenrangoista tehtyä porttia. Hyvin alkoivat kasvaa (I -II vyöh.) mutta pikkuisen olen huolissani, jos oikein intoutuvat rehottamaan, kun ruusuporttini on vain 40 syvä ja aukon leveyskin on vain puolisentoista metriä.

Vaikka eipä olisi ensimmäinen kerta, kun meillä kasvit muuttavat penkistä toiseen...


Lisääjä trekooli perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 12.24:

Miiru älä luovuta vaan osta sitä Malasiinia ja sille oma hyvin sumuttava pullo, apteekista saat mittaruiskun, jolla voit tehdä ohjeen mukaiset laimennukset. Viime kesänä sumutin pensasruusujani n.4 päivän välein nuppu- ja kukinta-aikaan eikä se mikään voimia vaativa homma ollut. Tolun kanssa lotraamisen jätin jo aikoja sitten pois, koska siitä ei ollut mitään hyötyä.

Homeet ovat sitten toinen riesa, mutta oikeilla lajivalinnoilla voi nekin välttää lähes kokonaan eikä minulla ole siitä mitään käytännön kokemusta. Mutta täällä jossain on jokin fairy+sooda tms-resepti, jolla hometta häädetään luonnonmukaisesti ja ellei se tehoa, puutarhaliikkeistä saa sitten siihenkin kunnon myrkkyjä.

Minullakin oli joskus Pohjantähti ja se kasvoi kesän aikana ihan älyttömästi ja teki myös sellaisia piiskaversoja, joita sitten sai kiinnitellä tukeen. En laittaisi sitä ainakaan kovin pieneen kaareen, esim. Helanan ruusu voisi olla parempi ratkaisu ruusuportiksi


Lisääjä Krista perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 12.34:

Helenan ruusu? Minkämoinen se on?


Lisääjä Tolkku perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 12.47:

Onko eteläseinusta liian raju paikka esim. Pohjantähdelle tms kiipeävälle ruusulle?


Lisääjä Krista perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 12.52:

Kuinka tukevan ristikon Pohjantähti muuten "haluaisi". Jos esim. siirrän omani ruusuportista talon seinustalle, niin minkälaisen neliömäärän kaksi taimea peittää? Sen jo tiedänkin, että kannattaa jättää tilaa ristikon ja seinän väliin ettei talo mätänne.

Eteläseinustalla minullakin on tilaa köynnökselle :-)


Lisääjä trekooli perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 15.09:

Pohjantähti viihtyy vähän varjoisammassakin, eteläseinustalla kannattaa juurelle istuttaa jotain suojakasvia. Kyllä niistä kahdesta varmaan aikaa myöden tulee aika runsaat. Leikkaamalla voit sitten kurittaa. Varaisin n. metrin molemmille.

Istutin viime syksynä Rosa Helenae pensaan,tai siis luulin sitä pensaaksi, mutta pienen selvitystyön jälkeen täällä sekä linkeissä sain todeta sen olevan "köyntelevästi" kasvava ja tarvitsee kehikon sekä paljon tilaa. Sellaiseen paikkaan, jossa liikutaan, sitä ei kannata istuttaa. Piikit suorastaan tarrautuvat hipaisustakin vaatteisiin.


Lisääjä Tolkku perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 15.40:

Hahaa, siis oiva turvalaite parvekkeen alle :)
Sillä vaan kyselin, kun se (eteläseinusta) on aika paahteinen. Siis varjostus ei ole ihan välttämätön? Tuo köyntelevä sana tuo kyllä aina mieleen sellaisen vähän suunnastaan päättämättömän kasvin: "Kasvaisko sitä nyt ylöspäin... ei kyllä mä taidan lähteä lamoamaa... ei ku sivuille sittenkin..."


Lisääjä Krista perjantai, 8. helmikuuta 2002 - klo 17.37:

Haha, Tolkku, tuo oli mainio kuvaus köynteliäästä.. mmm... josko tunkisin juureni tuonnepäin ja verson tänne... hihih


Lisääjä trekooli lauantai, 9. helmikuuta 2002 - klo 19.01:

Niinniin mutku ei sitä Helenaa köynnösruusuissa mainita vaan pensaissa. Minulla on vasta 2-vuotias alku ja kyllä tuo yllä oleva kuvaus siihen sopii, siis että versot ilman sitomista kasvavat vähän sun tänne ja jos ihan väärin muista, leikkaaminen vain villitsee entistä enemmän. No tuskin minun hoidossani tulee mitään erityisiä ongelmia rehottamisen kanssa, olen ihan tyytyväinen, jos saan edes menestymään.
Istutin sen kahden tuijan väliin, kunhan ne vähän kasvavat, saa Helena niistä vähän suojaa