Havupuiden istuttaminen
Lehtipuiden ja -pensaiden lisäksi kannattaa havupuita istuttaa pihaan. Niitä arvostaa etenkin talvella, puiden ja pensaiden ollessa lehdettömiä.
Kuusista löytyy paljon vaihtoehtoja pihaan istutettavaksi. Isolle pihalle voi istuttaa kookkaita kuusia. Tavallinen metsäkuusi (Picea abies) viihtyy koko maassa. Luonnossa se sopeutuu hyvin erilaisiin valo-olosuhteisiin. Kuusi pysyy hengissä vähässä valossakin, mutta kasvu on hidasta. Pihaan istutettaessa kasvupaikaksi kannattaa valita valoisa paikka. Näin kuusesta tulee tuuheampi. Varjossa alaosan neulaset kuolevat.
Erikoisuuksista kiinnostunut voi istuttaa pihaansa etenkin keväällä katseita keräävät purppurakuusen tai kultakuusen. Purppurakuusen (Picea abies f. cruenta) vuosikasvainten neulaset ovat keväällä punaiset, vihertyen kesän aikana. Kultakuusella (Picea abies f. aurea) vuosikasvaimet ovat keväällä kullankeltaiset.
Hopeakuusi (Picea pungens), jonka lajikkeita ovat mm. ’Glauca’, ’Moerheim’ ja ’Fat Albert’) ja sinikuusi (Picea pungens), jonka lajikkeita ovat mm. ’Hoopsii’ ja ’Koster’), ovat olleet muodissa etenkin 70- ja 80-luvulla pihoja perustettaessa. Ne ovat okakuusen (Picea pungens) värimuotoja. Ne ovat hidaskasvuisia ja täysikasvuisinakin vain 5 - 10 metriä korkeita. Hopeakuusen neulaset ovat hopeansiniset ja sinikuusella nimensä mukaisesti siniharmaat.
Serbiankuusi (Picea omorika) on metsäkuusta kapeampi ja tiheä kasvuisempi. Sen neulaset ovat litteät ja alta vaaleat. Sen kasvutapaan kuuluu myös oksan kärkien taipuminen ylöspäin. Serbiankuusi menestyy IV-vyöhykkeellä asti. Pienelle pihalle sopivat pienikokoiset kuusen erikoismuodot. Ne ovat parhaimmillaan muiden havukasvien kanssa istutettuna tai useampi samaan ryhmään istutettuna.
Serbiankuusen ’Nana’-lajike kasvaa 2 - 3 metriä korkeaksi ja sen kasvutapa on kartiomainen.Sen ominaisuuksiin kuuluu useamman latvan kasvattaminen. Kilpalatvoja voi halutessaan leikata poiskin, mutta ne sopivat kasvin tiheään ulkomuotoon.
Kääpiöserbiankuusi menestyy samoilla vyöhykkeillä kuin serbiankuusikin.
Kartiovalkokuusi (Picea glauca ’Conica’) on tiheäoksainen kartionmallinen 0,5 - 1 metrin korkuiseksi kasvava valkokuusen kääpiömuoto. Sen menestymisestä on vaihtelevia kokemuksia, mutta pienin varauksin sitä voi suositella istutettavaksi III-vyöhykkeellä asti.
Kuusista löytyy paljon vaihtoehtoja pihaan istutettavaksi. Isolle pihalle voi istuttaa kookkaita kuusia. Tavallinen metsäkuusi (Picea abies) viihtyy koko maassa. Luonnossa se sopeutuu hyvin erilaisiin valo-olosuhteisiin. Kuusi pysyy hengissä vähässä valossakin, mutta kasvu on hidasta. Pihaan istutettaessa kasvupaikaksi kannattaa valita valoisa paikka. Näin kuusesta tulee tuuheampi. Varjossa alaosan neulaset kuolevat.
Erikoisuuksista kiinnostunut voi istuttaa pihaansa etenkin keväällä katseita keräävät purppurakuusen tai kultakuusen. Purppurakuusen (Picea abies f. cruenta) vuosikasvainten neulaset ovat keväällä punaiset, vihertyen kesän aikana. Kultakuusella (Picea abies f. aurea) vuosikasvaimet ovat keväällä kullankeltaiset.
Hopeakuusi (Picea pungens), jonka lajikkeita ovat mm. ’Glauca’, ’Moerheim’ ja ’Fat Albert’) ja sinikuusi (Picea pungens), jonka lajikkeita ovat mm. ’Hoopsii’ ja ’Koster’), ovat olleet muodissa etenkin 70- ja 80-luvulla pihoja perustettaessa. Ne ovat okakuusen (Picea pungens) värimuotoja. Ne ovat hidaskasvuisia ja täysikasvuisinakin vain 5 - 10 metriä korkeita. Hopeakuusen neulaset ovat hopeansiniset ja sinikuusella nimensä mukaisesti siniharmaat.
Serbiankuusi (Picea omorika) on metsäkuusta kapeampi ja tiheä kasvuisempi. Sen neulaset ovat litteät ja alta vaaleat. Sen kasvutapaan kuuluu myös oksan kärkien taipuminen ylöspäin. Serbiankuusi menestyy IV-vyöhykkeellä asti. Pienelle pihalle sopivat pienikokoiset kuusen erikoismuodot. Ne ovat parhaimmillaan muiden havukasvien kanssa istutettuna tai useampi samaan ryhmään istutettuna.
Serbiankuusen ’Nana’-lajike kasvaa 2 - 3 metriä korkeaksi ja sen kasvutapa on kartiomainen.Sen ominaisuuksiin kuuluu useamman latvan kasvattaminen. Kilpalatvoja voi halutessaan leikata poiskin, mutta ne sopivat kasvin tiheään ulkomuotoon.
Kääpiöserbiankuusi menestyy samoilla vyöhykkeillä kuin serbiankuusikin.
Kartiovalkokuusi (Picea glauca ’Conica’) on tiheäoksainen kartionmallinen 0,5 - 1 metrin korkuiseksi kasvava valkokuusen kääpiömuoto. Sen menestymisestä on vaihtelevia kokemuksia, mutta pienin varauksin sitä voi suositella istutettavaksi III-vyöhykkeellä asti.
