Pihapuiden suojelu
Jano
Talon perustukset kaivetaan yleensä syvälle maahan ja salaojitetaan, että perustukset pysyvät kuivana. Pohjaveden pinta alenee. Juuret eivät ehdi tarpeeksi nopeasti alenevan veden perään ja puut kuolevat janoon. Jos pintavedet ohjataan juuristoalueelle, ja puita kastellaan parina ensimmäisenä kesänä, puut voisivat pelastua.
Kolhiminen
Rakentamisen aikana, lumitöitä tehdessä ja ruohoa rungon viereltä ajettaessa puut saavat kolhuja runkoonsa. Kuoren lisäksi kolhaisu vahingoittaa kuoren alla olevaa jälsikerrosta, jota pitkin kulkevat ravinteet ja vesi juurista latvaan. Jällen parantuminen vie vuosikymmeniä. Koko toipumisajan kasvu on häiriintynyt. Tuhohyönteiset ja sienitaudit tekevät lopulta heikentyneestä puusta selvää. Jos puiden rungot ja juuristoalue suojataan rakentamisen ajan aidalla, puut säästyvät kolhuilta.
Saasteet
Puiden juuriston päälle kaadetut rakennusjätteet kuten öljy, maali ja betonimyllyn huuhteluvesi tappaa maan pieneliöstön, joka on puiden juuristolle elintärkeä. Myös muovin ja painekyllästetyn puun poltossa irtaantuvat kaasut tappavat, ne tunkeutuvat myrkkyinä puiden neulasien ilmaraoista sisään. Puut alkavat kitua, ne saattavat kituuttaa monta vuotta, kuori irtoilee ja neulasto harvenee, kunnes jäljellä on pelkkä puun torso.
Juuriston repiminen
Juuret ovat puun jalat, joilla se pysyy pystyssä. Juurten pienimmillä osilla, hiusjuurilla, puu ottaa maasta ravinteita ja vettä. Kun rakennettaessa katkotaan puun juuria, kuivatetaan tai palellutetaan niitä kauan auki olevissa kaivannoissa, ne menettävät toimintakykynsä. Puu kaatuu tai kuolee pystyyn samana vuonna tai vasta muutaman vuoden kuluttua. Jos auki kaivettujen juurten päät suojattaisiin turpeella ja pressulla ja ruhjottujen juurten päät sahattaisiin ja veistettäisiin sileiksi, voisivat puut juuriston vähenemisestä huolimatta selvitä. Kun typistetään juuristoa, pitäisi myös juuriston elättämää latvaa typistää. Puoli juuristoa kykenee elättämään vain puoli latvaa.
Tukehtuminen
Joskus rakentaja hautaa puut elävinä. Kun juuristoala - joka on yleensä yhtä laajalla kuin puun uloimmat oksat - peitetään täytemaalla esim. puolen metrin paksuudelta, juuret eivät saa enää happea ja tukehtuvat. Joskus viisikin senttiä tiivistä maata tai asvalttia tappaa varsinkin koivun ja kuusen, joiden juuret tarvitsevat paljon happea. Jos täytemaata lisättäessä huolehditaan juuriston hapensaannista vaikkapa ilmastointiputkilla tai ilmavalla täytemaalla, puut voivat jäädä henkiin.
Tallaaminen
Tallaaminen tiivistää maan, estää hapen pääsyn maan sisään ja tukehduttaa puut. Ensin tallaus tappaa ja yksipuolistaa maan pieneliöstön. Sitten maan pintakasvillisuus vähenee ja muuttuu lajikoostumukseltaan mm. varvut, jäkälät ja sammalet väistyvät heinien ja ruohojen tieltä. Tässä vaiheessa puut tukehtuvat. Mutta sinnikkäimmät jatkavat elämäänsä. Ja tallaus jatkuu. Seuraavaksi koko pintakasvillisuus ja maan eloperäinen humuskerros kuluu kokonaan pois ja puiden juuristo paljastuu. Juuret kolhiutuvat, puiden kasvu heikkenee ja tuholaiset ja taudit hyökkäävät niiden kimppuun. Puut muuttuvat raiskiintuneen näköisiksi ja kuolevat lopulta pois. Tähän kehityskulkuun voi mennä kymmenen vuotta. Rakentamalla kunnon kulkuväylät juuristoalueiden ulkopuolelle, vaidaan tallaantumista ehkäistä. Juuristoalueelle voi myös levittää suojaavia ilmavia katteita mm. kuorihumusta ja hiekkaa.
Hyönteiset
Kun puu on huonossa kunnossa, tulevat tuhohyönteiset viimeistelemään tuhotyön. Ensin ne hyökkäävät heikoimman yksilön kimppuun, lisääntyvät siinä ja hyökkäävät lopulta kutakuinkin terveidenkin kimppuun. Jos sairaat puut kaadettaisiin heti ja loppujen terveydestä huolehditaan, voi tuholaisarmeijan tulon ehkä välttää.
Talon perustukset kaivetaan yleensä syvälle maahan ja salaojitetaan, että perustukset pysyvät kuivana. Pohjaveden pinta alenee. Juuret eivät ehdi tarpeeksi nopeasti alenevan veden perään ja puut kuolevat janoon. Jos pintavedet ohjataan juuristoalueelle, ja puita kastellaan parina ensimmäisenä kesänä, puut voisivat pelastua.
Kolhiminen
Rakentamisen aikana, lumitöitä tehdessä ja ruohoa rungon viereltä ajettaessa puut saavat kolhuja runkoonsa. Kuoren lisäksi kolhaisu vahingoittaa kuoren alla olevaa jälsikerrosta, jota pitkin kulkevat ravinteet ja vesi juurista latvaan. Jällen parantuminen vie vuosikymmeniä. Koko toipumisajan kasvu on häiriintynyt. Tuhohyönteiset ja sienitaudit tekevät lopulta heikentyneestä puusta selvää. Jos puiden rungot ja juuristoalue suojataan rakentamisen ajan aidalla, puut säästyvät kolhuilta.
Saasteet
Puiden juuriston päälle kaadetut rakennusjätteet kuten öljy, maali ja betonimyllyn huuhteluvesi tappaa maan pieneliöstön, joka on puiden juuristolle elintärkeä. Myös muovin ja painekyllästetyn puun poltossa irtaantuvat kaasut tappavat, ne tunkeutuvat myrkkyinä puiden neulasien ilmaraoista sisään. Puut alkavat kitua, ne saattavat kituuttaa monta vuotta, kuori irtoilee ja neulasto harvenee, kunnes jäljellä on pelkkä puun torso.
Juuriston repiminen
Juuret ovat puun jalat, joilla se pysyy pystyssä. Juurten pienimmillä osilla, hiusjuurilla, puu ottaa maasta ravinteita ja vettä. Kun rakennettaessa katkotaan puun juuria, kuivatetaan tai palellutetaan niitä kauan auki olevissa kaivannoissa, ne menettävät toimintakykynsä. Puu kaatuu tai kuolee pystyyn samana vuonna tai vasta muutaman vuoden kuluttua. Jos auki kaivettujen juurten päät suojattaisiin turpeella ja pressulla ja ruhjottujen juurten päät sahattaisiin ja veistettäisiin sileiksi, voisivat puut juuriston vähenemisestä huolimatta selvitä. Kun typistetään juuristoa, pitäisi myös juuriston elättämää latvaa typistää. Puoli juuristoa kykenee elättämään vain puoli latvaa.
Tukehtuminen
Joskus rakentaja hautaa puut elävinä. Kun juuristoala - joka on yleensä yhtä laajalla kuin puun uloimmat oksat - peitetään täytemaalla esim. puolen metrin paksuudelta, juuret eivät saa enää happea ja tukehtuvat. Joskus viisikin senttiä tiivistä maata tai asvalttia tappaa varsinkin koivun ja kuusen, joiden juuret tarvitsevat paljon happea. Jos täytemaata lisättäessä huolehditaan juuriston hapensaannista vaikkapa ilmastointiputkilla tai ilmavalla täytemaalla, puut voivat jäädä henkiin.
Tallaaminen
Tallaaminen tiivistää maan, estää hapen pääsyn maan sisään ja tukehduttaa puut. Ensin tallaus tappaa ja yksipuolistaa maan pieneliöstön. Sitten maan pintakasvillisuus vähenee ja muuttuu lajikoostumukseltaan mm. varvut, jäkälät ja sammalet väistyvät heinien ja ruohojen tieltä. Tässä vaiheessa puut tukehtuvat. Mutta sinnikkäimmät jatkavat elämäänsä. Ja tallaus jatkuu. Seuraavaksi koko pintakasvillisuus ja maan eloperäinen humuskerros kuluu kokonaan pois ja puiden juuristo paljastuu. Juuret kolhiutuvat, puiden kasvu heikkenee ja tuholaiset ja taudit hyökkäävät niiden kimppuun. Puut muuttuvat raiskiintuneen näköisiksi ja kuolevat lopulta pois. Tähän kehityskulkuun voi mennä kymmenen vuotta. Rakentamalla kunnon kulkuväylät juuristoalueiden ulkopuolelle, vaidaan tallaantumista ehkäistä. Juuristoalueelle voi myös levittää suojaavia ilmavia katteita mm. kuorihumusta ja hiekkaa.
Hyönteiset
Kun puu on huonossa kunnossa, tulevat tuhohyönteiset viimeistelemään tuhotyön. Ensin ne hyökkäävät heikoimman yksilön kimppuun, lisääntyvät siinä ja hyökkäävät lopulta kutakuinkin terveidenkin kimppuun. Jos sairaat puut kaadettaisiin heti ja loppujen terveydestä huolehditaan, voi tuholaisarmeijan tulon ehkä välttää.
