Sivut 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8,

9, 10, 11, 12, 13, 14, 15
 Minna Kavander  
 RUUSUKYSELYN 2002 TULOKSIA  
   
 Vastaajia oli yhteensä 22. Vastaukset jaoteltiin kasvuvyöhykkeittäin paikkakunnan mukaan. I-kasvuvyöhykkeeltä vastauksia tuli 7, II-vyöhykkeeltä 4, III-vyöhykkeeltä 6, IV- vyöhykkeeltä 2, V- vyöhykkeeltä 3 ja VII-vyöhykkeeltä 1 kpl.
Kiitos kaikille vastaajille!		  
 Ruusuista havainnoitiin asteikolla 1-5 talvenkestävyyttä, terveyttä, kukinnan runsautta ja yleisvaikutelmaa.
Talvenkestävyys:
1 = kuollut,
2 = tyvelle asti paleltunut, (lähtee uudelleen versomaan),
3 = lumirajaa myöten paleltunut,
4 = oksankärkiä tai kärkisilmuja paleltunut,
5 = vaurioitumaton.
Terveys:
1 = kokonaan taudin saastuttama/syöty,
2 = _ kasvista saastunut/syöty,
3 = puolet kasvista saastunut/syöty,
4 = yksittäisissä lehdissä pientä vioitusta,
5 = täysin terve.
Kukinnan runsaus:
1 = ei kukkia,
2 = muutama kukka,
3 = kukinta keskinkertainen,
4 = kukinta melko runsas,
5 = kukinta erittäin runsas.
Yleisvaikutelma:
1 = ruma,
2 = mitätön,
3 = keskinkertainen (pensaalla on koristearvoa),
4 = hyvä,
5 = erittäin hyvä.
Kolme mieliruusua merkittiin numeroin 1 ­ 3 (1 = rakkain). Lisäksi kysyttiin ovatko ruusut omajuurisia vai perusrungollisia sekä käytettiinkö talvisuojausta.
Vastauksista koottiin tiedot laskemalla jokaisella ruusulla eri arvosanojen esiintyminen/yleisyys (frekvenssi) kasvuvyöhykkeittäin. Esimerkiksi vyöhykkeellä 2 neidonruusu 'Maxima' on saanut talvenkestävyydessä arvon 5 yhdessä vastauksessa, arvon 4 kolmessa vastauksessa ja arvon 3 yhdessä vastauksessa.		  

 SÄÄOLOT HAVAINTOVUOSINA

Talvi 2000-2001 oli leuto lähes koko maassa. Kesä 2001 oli lämmin; heinäkuussa hellepäiviä oli 8-16 kpl eli maan etelä- ja keskiosassa keskiarvoon verrattuna kaksin- tai kolminkertainen määrä. Ilmankosteus oli ajoittain hyvin suuri. Lämpimät säät jatkuivat syyskuulle asti. Sää kylmeni koko maassa vasta lokakuun puolivälissä. Kasvukausi oli maan etelä- ja keskiosassa 1-3 viikkoa keskimääräistä pitempi.
Maan eteläosiin rannikolle satoi merkittävästi lunta jo marraskuussa 2001, alkuvuosi 2002 oli jälleen leuto. Tammi-elokuussa 2002 oli keskimääräistä lämpimämpää koko maassa. Etelärannikko ja paikoin maan länsiosa kärsivät vähäsateisuudesta ja kuivuudesta. Kesä 2002 oli helteinen ja selvästi keskimääräistä pitempi, syksy taas poikkeuksellisen lyhyt koko maassa.

(Lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 12/2000, 12/2001 ja www-sivut)

 
 Sivulle 2