1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9Minna Kavander:
|
|
| Vastaajia oli yhteensä 25: 18 Etelä-Suomesta,
6 Pohjanlahden rannikolta ja yksi Itä-Suomesta. Etelä-Suomen
vastauksista suuri osa on lounais-ja etelärannikolta ja
pohjoisin läheltä Virtoja. Pohjanlahden rannikko tarkoittaa
tässä tapauksessa rannikkoa Vaasasta pohjoiseen ja
sisämaahan päin suunnilleen linjalle Seinäjoki
- Haapajärvi asti. Itä-Suomen havainnot tulevat Lappeenrannan
eteläpuolelta. Kiitos kaikille vastaajille! |
|
| Diagrammikuvia tuloksista on seuran www-sivuilla. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että joistakin lajeista ja lajikkeista on useita havaintoja, joistakin vain yksi. Tämä vaikuttaa tietenkin tulosten luotettavuuteen. |
|
| Ruusuista havainnoitiin asteikolla 1-5 talvenkestävyyttä,
terveyttä, kukinnan runsautta ja yleisvaikutelmaa. Talvenkestävyys: 1 = kuollut, 2 = tyvelle asti paleltunut, 3 = lumirajaa myöten paleltunut, 4 = oksankärkiä tai kärkisilmuja paleltunut, 5 = vaurioitumaton. Terveys: 1 = kokonaan taudin saastuttama/syöty, 2 = _ kasvista saastunut/syöty, 3 = puolet kasvista saastunut/syöty, 4 = yksittäisissä lehdissä pientä vioitusta, 5 = täysin terve. Kukinnan runsaus: 1 = ei kukkia, 2 = muutama kukka, 3 = kukinta keskinkertainen, 4 = kukinta melko runsas, 5 = kukinta erittäin runsas. Yleisvaikutelma: 1 = ruma, 2 = mitätön, 3 = keskinkertainen (pensaalla on koristearvoa), 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä. Kolme mieliruusua merkittiin numeroin 1-3 (1 = rakkain). |
|
| SÄÄOLOT HAVAINTOVUOSINA | |
|
Vuonna 1998 talvi (lunta ja pakkasta) tuli koko maahan marraskuussa.
Joulukuussa lauhtui, mutta lumipeite säilyi kohtuullisena
vuodenvaihteen yli maan lounaisosaa lukuunottamatta. Talvella
1999 lunta oli etelässäkin runsaasti. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset: 12/1998, 12/1999, 1/2000, 2/2000, 3/2000, 8/2000) |
|
| Sivulle 2 | |