Sven Engblom:Ruusujen tautien ja tuholaisten torjuntaVeronica Sundmanin lyhennelmä, Suomen Ruusulehti 2/1995 1, 2 |
|
|
Jotta ruusu viihtyisi ja siten parhaiten vastustaisi tauteja
ja tuholaisia, sen tulee kasvaa sopivasti kalkitussa ja lannoitetussa
humuspitoisessa maassa. Liiaksi kalkitussa maassa PH yli 7 - Ravinnetasapainon tai vesitalouden häiriöt voivat esimerkiksi aiheuttaa nuppujen halkeamista (kuivuus) tai mätänemistä (lliiallinen lannoitus eloperäisellä typellä). Tällaisia häiriöitä saattaa seurata hometuho. |
|
A. SIENITAUDIT |
|
| Edellä mainitun hometuhon aiheuttaa usein
harmaahome (Botrytis cinereaniminen sieni) jonka kemialliseen
torjuntaan soveltuvat Ronilan tai Topsin M. Ruusujen tavallisin
hometauti lienee härmä. Sen aiheuttaa Sphaerotecasuvun homesieni, joka peittää lehdet, versot ja kukkanuput valkeaan huntuun. Lisääntymistä edistävät kosteus ja valottomuus, ja leviämistä tuulinen, poutainen sää. Härmaa on vaikeata estää sen kerran saatua jalansijan. Ennaltaehkäisy onnistuu parhaiten; Saprol on siihen tehokas aine. Härmälle alttiit yksilöt tulee ruiskuttaa perusteellisesti läpimäriksi jo alkukesästä ennen härmän esiintymistä. |
|
| Yleisen sienitautiryhmän muodostavat erilaiset
ruosteet (Phragmidiuinsuvun useat lajit). Lehtien alapuolelle
ja versoihin muodostuu aluksi keltaisia, lopulta mustia ruostelaikkuja.
Paras suoja ruostetta vastaan on hygienia. Kaikki sairaat lehdet
ja kasvinosat kerätään poltettaviksi. Keväällä kaikki keltalaikkuiset oksat ja varret olisi leikattava pois ja poltettava. |
|
| Laikkutaudeista mustalaikkutauti on yleisin,
joillakin lajikkeilla jopa riesana, Sen aiheuttaa sieni Marssonia
rosae. Lehtien yläpuolelle ilmaantuu sinipunertaviaruskeanmustia,
reunoiltaan risaisia mustia laikkuja, lehdet kellastuvat ja putoavat
aikaisin. Tässäkin hygienia on paras apu. Toistettu
runsas Saprol-ruiskutus vielä terveisiin lehtiin auttaa
myös. Benomyyli ja Zinebi-valmisteet ovat tautiin vaikuttavia torjuntaaineita. |
|
| Sivulle 2 | |
| ARTIKKELIT | |