Kuivakäymälälälle komeat kuoret
Aamu Song ja Johan Olin: Halkola
Miksi pihan perällä poikkeamisen pitäisi olla ikävä - ja haiseva - kokemus, kun huussi voi olla myös hauska ja hajuton?
Kuivakäymälä on hyvä ja taloudellinen vaihtoehto esimerkiksi loma-asunnoille. Erityisen tärkeää komposti- ja kuivikekäymälöissä on laitteen hyvä ilmanvaihto, joka pitää hajut loitolla, haihduttaa nesteitä ja mahdollistaa jätteen kompostoitumisen.
Markkinoilla on paljon erilaisia käymälämalleja, joten jo laitetta valittaessa kannattaa miettiä, mitkä ovat oman käymälän käyttövaatimukset ja tärkeimmät ominaisuudet. Kun kuivakäymälöitä suunnitellaan erilaisiin käyttökohteisiin, on tärkeää tutustua huolellisesti myös laitevalmistajien asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Biolanin kuivakäymälät ovat hajuttomia, siistejä ja helppokäyttöisiä.
Käymälän sisäviihtyvyyden ohella voi kiinnittää huomiota myös huussin ulkomuotoon. Perinteisen mallin sijasta voi suunnitella persoonallisen ja hauskan rakennelman, jota ei enää edes tarvitse piilottaa sinne pihan perälle. Tutustu villeihin ekohuussi-ideoihin!
Uuden ajan ulkokäymälöistä löytyy myös ripaus perinteitä
Vain taivas oli rajana, kun suomalaiset suunnittelijat ideoivat uudenlaisia huusseja. TARPEELLISTA! -huussinäyttely avattiin Mäntyharjulla Linkkumyllyssä yleisölle kesällä 2011. Näyttely on pysyvä.
Linkkumyllyn puuseet eivät ole mitä tahansa tusinahuusseja vaan suomalaisten huippusuunnittelijoiden uniikkeja ja ennakkoluulottomia luomuksia. Suunnittelun kantavina teemoina oli ekologisuus ja toimivuus.
Kolmessa näyttelyhuussissa on Biolan Kompostikäymälä. Laite löytyy Aamu Songin ja Johan Olinin Halkolasta, Kirsi Tapperin ja Ilpo Vuorelan Kelasta sekä Markku Komosen Taivaskattoisesta huussista.
Kela syntyi pikakelauksella
Kirsi Tapperille ja Ilpo Vuorelalla Kelan pääideat olivat selvillä heti ensimmäisessä suunnittelupalaverissa.
− Olin saanut päähäni jonkinlaisena kertaoivalluksena, että huussi voisi olla ison kaapelikelan muotoinen ja näköinen. Kirsi taas oli inspiroitunut afrikkalaista asumista esittelevän kirjan kuvasta, jossa savimajan seinästä työntyy eläinveistoksia, Ilpo Vuorela kertoo.
Hän sanoo, että kaapelikela ja eläinveistokset tuntuivat olevan riittävän absurdeja yhdistettäviksi suomalaiseen huussiin.
− Lähdimme jalostamaan ajatuksiamme. Itse luonnostelin huussia ja Kirsi ryhtyi työstämään veistoksia.
Viimeistelyvaiheessa suunnittelijat kävivät vielä paikan päällä. Ilpo Vuorela ohjasi muutamien detaljien rakentamista ja Kirsi Tapper asensi kirahvit paikoilleen sekä maalasi huussin sisältä.
− Seinien väriksi valittiin vaaleansininen, koska sen on todettu karkottavan kärpäsiä, Kirsi Tapper sanoo.
Ystävältä vinkki käymälävalintaan
Arkkitehti Markku Komosen Taivaskattoinen huussi on puhdaslinjainen. Käymälälaitteeksi valittiin Biolan Kompostikäymälä.
− Biolan Kompostikäymälään päädyimme, kun keskustelin asiasta kollegani ja hyvän ystäväni kanssa. Hän rakensi kesäpaikalleen Sammattiin uuden piharakennuksen, jossa on samanlainen ja hyvin toimiva kuivakäymälämalli, Markku Komonen toteaa.
Lisätietoa suunnittelijoista:
- Korealaissyntyinen Aamu Song on Suomessa asuva muotoilija. Johan Olin on graafikko ja sisustusarkkitehti. Työparille myönnettiin vuonna 2010 muotoilun valtionpalkinto. Heidän yhteisyrityksensä Com-pa-ny tuottaa omaa Suomen salat-mallistoa.
- Kirsi Tapper on kuvataiteilija. Hän on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista graafiseksi suunnittelijaksi. Ilpo Vuorela on koulutukseltaan arkkitehti. Hän toimii Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulussa arkkitehtuuriopettajana.
- Markku Komonen on tunnettu arkkitehti. Hänen työskentelyparinaan on Mikko Heikkinen. Yhdessä he muodostavat yhden kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista arkkitehtitoimistoista. Toimisto on suunnittelut muun muassa tiedekeskus Heurekan.
- Muut suunnittelijat: Barbro Kulvik, Sanelma Hihnala, Ristomatti Ratia, Simo Puintila.
Lisätietoa Linkkumyllystä löydät osoitteesta www.linkkumylly.fi