• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kysymys köynnösruusun hoidosta

Rakentajan toimitus
Julkaistu 03.04.2014
14_P_77005.jpg

Kysymys köynnösruusun hoidosta*

Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.
Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.

* Kysymys vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.

Köynnösruusun hoitoon toivoisin neuvoja. Istutimme ruusut toissa kesänä ja mietin nyt miten sitä pitäisi leikata vai pitääkö ollenkaan? Ruusunen

- Köynnösruusut eivät kierry itsekseen tukeen, vaan ne ovat pitkäversoisia, piikeillään tukeen takertuvia pensaita. Ne kaipaavat siis hieman apua ja tukea kiivetäkseen ja kasvattaakseen tukevan kasvuston. Köynnösruusut ovat yleensä melko talvenarkoja ja tarvitsevat lämpimän kasvupaikan ja talvisuojauksen. Istutuksessa muistettava, että jalonnuskohta tulee 15 - 20 cm maanpinnan alle; näin se jää suojaan pakkasilta. Keväällä lepotilassa hankittu taimi leikataan istutettaessa ja kesällä astiataimena ostettu vasta seuraavana keväänä.

Köynnösruusut leikataan istutettaessa seuraavasti; vahvimmat versot 6-10 silmun yläpuolelta. Mitä heikompi oksa sen lyhyemmäksi se leikataan – heikot ja kuolleet versot poistetaan maata myöten. Joka kevät köynnösruusuista poistetaan kuolleet, heikot ja vahingoittuneet versot. Täysikokoisista noin 3-5–vuotiaista ruusuista poistetaan myös vanhoja versoja. Leikkaustapa riippuu siitä, minkä vuoden versoilla ruusut kukkivat.

Joka vuosi tehdään myös hoitoleikkauksia; kesällä poistellaan kuihtuneet kukat seuraavan kukkanupun tai ison lehden yläpuolelta. Liian tiheästä kasvustosta harvennetaan nuoria sivuversoja. Syksyllä rotevimpia versoja voi typistää talvisuojauksen helpottamiseksi.

Jos köynnösruusu on jäänyt leikkaamatta useamman vuoden ajan, niin kasvusto voidaan uudistaa nuorennusleikkauksella; vanhimmat haarat poistetaan kokonaan ja nuoremmat versot lyhennetään 40 - 50 cm mittaisiksi haaroittumisen edistämiseksi.

Köynnösruusun istutus ja hoito

Keskustelua köynnösruusuista

Huomio

Huomio

Puutarha.net on täynnä tietoa!

Puutarha.net on tulvillaan tietoa kasveista ja puutarhan hoitotöistä.

Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.
Voit esittää myös oman kysymyksesi!

Mielenkiintoista luettavaa löydät myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20065_54.jpg
Maanparannus - tee kasveillesi hyvä kasvualusta
Millainen on hyvä maa?Kasvien kasvualustan laadussa ja syvyydessä tehdyt laiminlyönnit näkyvät melko nopeasti. Vaatimukset tietysti vaihtelevat käyttökohteen ja kasvilajien mukaan. Hyvän maan tunnusmerkkejä ovat mm. muruinen rakenne, runsas pieneliötoiminta, huokoisuus (huokostilavuus vähintään 40 %), hyvä veden läpäisy- ja varastointikyky sekä sopiva pH.Sopiva kasvualustan pH on n. 6 (kalkinkarttajakasveille jopa alle 5 ja kalkinsuosijoille n. 7). Ravinteet vapautuvat hyvin maa-aineksesta ja ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa; mm. typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium, rikki ja magnesium liukenevat paremmin pH:n ollessa yli 6. Toisaalta rauta ja kupari liukenevat parhaiten pH:n ollessa alle 6. Kasvualustan happamuutta lisäävät mm. pieneliötoiminta, juuriston toiminta ja kasvualustassa olevan rikin hapettuminen.
20239_7649.jpg
Huonekasvien siemeniä - vaikka lahjaksi
Siemenen itämisprosessi tarvitsee vettä, happea ja lämpöä. Vettä saadessaan kuivunut siemen imee kosteutta ja turpoaminen alkaa. Turvonnut alkio alkaa erittää gibberelliiniä, jonka seurauksena varastoravinto siirtyy alkion kasvusolukkoon ja mahdollistaa kasvun. Vettä tarvitaan edelleen runsaasti, jotta solujen laajentumiseen tarvittava nestejännitys saavutetaan. Kolmas tärkeä tekijä on oikea lämpötila.
20225_60018.jpg
Tiedätkö jokamiehenoikeutesi?
Auringonpaistetta, metsäpolkuja, herkullisia marjoja… Mutta saanko noukkia marjoja tai kerätä sieniä koriini? Voinko kirmata tuon metsän poikki, vaikka pienen puron äärelle? Saankohan onkia tässä?Kaikilla meillä on käytössämme jokaisenoikeudet ja -velvollisuudet (aiemmin jokamiehenoikeudet), mutta tiedämmekö varmasti mitä saamme tai emme saa tehdä?
200611_1884.jpg
Kasvupaikka vaikuttaa kasvien valintaan
Puutarhaan istutettavat kasvit kannattaa valita kasvupaikan maaperän mukaan. On tärkeää ottaa huomioon mitkä kasveista ovat talvenkestäviä kyseisen paikan olosuhteissa. Esimerkiksi perennat kannattaa valita paikalla hyvin menestyvistä lajeista. Valinnassa on huomioitava myös kasville sopiva valon määrä.Perennoja voidaan lisätä jakamalla tai siemenistä ja ne istutetaan kukkatarhan eri puolille. Istuttamalla eri aikoina kukkivia perennoja omiksi ryhmiksi alueen eri puolille saadaan kukintaa koko kesäksi. Kukintaa saadaan runsaammaksi yksivuotisten kasvien avulla, sillä ne kukkivat koko kesän.Kasvatettaessa paljon hoitoa vaativia kasveja, kuten pitkälle jalostettuja ryhmäperennoja, ryhmäkasveja ja ryhmäruusuja, niille varataan oma paikkansa ja niitä hoidetaan asianmukaisesti. Puiden ja pensaiden alla sekä kukkatarhassa on hyvä käyttää katteita tai peittokasveja maata peittämässä, jolloin rikkakasveilla ei ole kasvutilaa.
20238_79210.jpg
Punajuuri - poimi talteen maut ja vitamiinit
Syksy saapuu ja on aika kerätä kesän sadot talteen. Yksi syksyn herkuista on punajuuri (Beta vulgaris var. conditiva). Punajuurta voidaan käyttää monin eri tavoin. Säilömisen lisäksi sitä käytetään yleensä erilaisissa salaateissa ja laatikoissa. Punajuuri sopii kuitenkin hyvin myös suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin.Toimituksessa kokeilimme Valion reseptillä punajuuri-suklaakakkua ja Pirkan punajuuripiirakkaa.
200610_521.jpg
Kultarannan muotopuutarha on vertaansa vailla
Muotopuutarhan suunnittelun pääperiaatteina olivat symmetrisyys ja aksiaalisuus (akselina toimii sommitelman keskeinen suora linja, puutarhan keskiakseli). Symmetrisyys näkyy mainiosti vuodelta 1964 peräisin olevassa Suomi-tarhassa: marketat, härmesalviat ja sinitähtöset muodostavat vesialtaan ympärille neliön, jossa vastakkaiset sivut ovat toistensa peilikuvat. Suomi-tarhan värit ovat luonnollisesti sininen ja valkoinen. Puiset, hohtavan valkoiset puistonpenkit ovat edelleen samaa tyyliä kuin alkuperäiset kalusteet: Nykyiset penkit ovat Rakennushallituksen 1950-luvulla teettämiä, muodoiltaan hieman alkuperäisiä yksinkertaisempia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton